Viesti päättäjille marraskuussa 2013

Tämä viesti lähetetty seuraaville tahoille:

• Jyväskylän Kaupunginhallitukselle
• Jyväskylän Kaupunginvaltuustolle
• Sivistyslautakunnan jäsenille
• Opetustoimen virkamiehille
• Tilapalvelulle
• KSML
• HS
• YLE
• muita median edustajia

Arvoisa vastaanottaja,

alla tietoa Keljon koulun tilanteesta. Toivon mukaan ehditte perehtyä ja vaikka vastatakin meille joihin kysymyksiin. Mielellämme myös keskustelemme aiheesta, jos tarvetta ilmenee.

Liitteeksi: 

• Museoviraston raportti
• Blogiteksti http://keljonkoulunpuolesta.blogspot.fi/2013/11/saastot-tulevat-kaupungille-kalliiksi.html

Keljon koulu toimii tällä hetkellä Salmirannan väistökoulussa, jonka vuokra on noin 250 000 euroa vuodessa. Kuljetukset Salmirantaan maksavat noin 140 000 euroa vuodessa. Tyhjillään olevan Keljon koulurakennuksen ylläpito maksaa sekin useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Kaikki tämä menee väliaikaisratkaisun pyörittämiseen ja on siten poissa pysyvien ratkaisujen kehittämisestä ja toteuttamisesta. Ei kestä kauaakaan, kun Keljon koulun lakkauttamisella "säästetyt" rahat on tuhlattu oppilaiden kuljetuksiin ja tyhjän tilan vuokraan.

Kaupungin julkisuuteen annetun pyrkimyksen  mukaan "Siirretään kuluja pois seinistä ja keskitytään sisältöön ja opetuksen laatuun." Tämä ei todellakaan toteudu Keljon koulun kohdalla.

Viimeisimmän tiedon mukaan Keljon koulu jatkaa kokonaisuudessaan Salmirannassa syksyllä 2014. Kuitenkin monet perheet ovat kyllästyneet epätietoisuuteen ja etsivät lapsilleen toisen koulun. Tämä tarkoittaa "luonnotonta" oppilaiden ajelehtimista, joka vaikeuttaa opetustoimen työtä suunnittelua ajatellen. Ei liene järkevää, helppoa eikä ihan ilmaistakaan. Oppilasmäärällä Keljon koulun alasajoa voi perustella, sillä tulevaisuudessakin oppilaaksiottoalueella lapsia riittää.

Keski-Suomen museon lausunto Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta

Keljon koulurakennuksen ja tontin mahdollinen realisointi ei tule olemaan helppoa.  Tämäkin fakta on syytä huomioida, kun kaupungin tulevaisuutta hahmotellaan Keljon koulun osalta. Olemme pyytäneet Keski-Suomen museolta lausunnon Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta. Historiakatsauksen jälkeen lausunnossa sanotaan seuraavasti: 

"Rakennussuojelun näkökulmasta rakennusten alkuperäisen käytön jatkuminen ja siihen liittyvän kulttuuriperinnön vaaliminen olisi tärkeää rakennuksen elävän historian säilyttämiseksi. Rakennuksen käyttö on paras tapa rakennuksen säilyttämiseen. Alkuperäisen käyttötarkoituksen säilymisen myötä pystytään yleensä säilyttämään alkuperäiset tilakokonaisuudet. 

Keljon koulu on huolimatta vuosien varrrella tehdyistä muutoksista säilyttänyt rakennushistorialliset ominaispiirteensä. Eri aikakausien koulurakentamista edustavalla Keljon koulun rakennuskokonaisuudella on paikallinen sivistyshistoriallinen, henkilöhistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys. Sen maisemallinen merkitys alueen tunnusmerkkinä ja historiallisena elementtinä muilta osin uudistuneessa kaupunkimaisemassa tuo alueen historiaa eläväksi. 

Keski-Suomen museon näkemyksen mukaan Keljon koulun tonttia koskeva asemakaava on vanhentunut. Keljon koulun vanha osa tulee seuraavan asemakaavan muutoksen yhteydessä merkitä suojelumerkinnällä (sr) sekä varustaa siihen liittyvin asianmukaisin suojelumääräyksin."

Keljon koulun peruskorjaus

Jyväskylän Tilapalvelun arvio peruskorjauksen hinnasta on noin neljä miljoonaa euroa. Suuri summa, sen tietävät kaikki. Mutta huomionarvoista on, että rakennuksen purkaminen ja tontin realisointi ei liene suojelullisista syistä mahdollista. Tässä kohden pahinta rakennusten osalta on se, että rakennus on tyhjillään ja peruslämmöllä. Jos koulua ei vieläkään korjata, kuinka paljon sen remontointi maksaa muutaman vuoden kuluttua? 

Entäpä korjauksen todelliset vuosittaiset kulut? Oletetaan, että vanha osa peruskorjattaisiin ja uudisosa rakennettaisiin uudestaan. Kulut olisivat noin viisi miljoonaa euroa. Kerrallaan iso summa, mutta jos ajatellaan vaikka kymmentä vuotta, niin vuosittaiset käyttömenot voisivat olla noin 500 000 euroa. Kun verrataan niitä tämänhetkisiin kuluihin, summa ei tunnukaan niin suurelta - etenkin kun rahoille vastineena saadaan turvallinen ja terve lähikoulu kasvavalle lapsimäärälle. Samalla päästäisiin eroon paljon harmia aiheuttavista linja-autokuljetuksista, joiden ongelmakohdat lienevätkin jo tiedossanne. Lisäksi Keljon koulun remontti  ja uudisrakennuksen rakentaminen työllistäisivät. Korot ovat alhaalla ja lainanotto järkevää. Investointeja tulee jatkossakin, eikä tilanne helpotu tulevaisuudessa. Mitä kauemmin koulurakennus seisoo tyhjillään, sitä kalliimmaksi remontti tulee. Korostettakoon, että kaupungin olisi syytä päästä eroon Salmirannan väistökoulusta sekä tarpeettomista, kalliista ja inhimillistä vaivaa aiheuttavista, bussikuljetuksista. Nämä tämän hetkiset kuluerät kun vielä poistetaan, em. summa ei olisikaan tämänhetkistä tilannetta kovinkaan paljoa tukalampi taloudellisesti.

Kaupungille tuloja Voionmaan koulun tontin realisoinnista?

Voionmaan koulun tulevaisuus on vahvasti mukana kouluverkkouudistuksessa. Siihenkin liittyy kuitenkin ongelmia. On totta, että Voionmaan koulu on sijainniltaan mainio, mutta sijainnin puolesta se soveltuisi hyvin myös asuinkäyttöön. Voionmaan koulun paikalle mahtuisi useita kerrostaloja, ja Voionmaan koulun tontti on varmasti helpompi realisoida kuin suojeltavan Keljon koulun tontti. Tontista saatavat rahat tulisivat taas opetustoimen käyttöön. Onko asiaa tutkittu tältä kannalta?

Koulu on muutakin kuin koulu

Haluamme myös kiinnittää huomion lähipalveluluiden tärkeyteen. Koulun läheisyyden puolesta löytyy vahvoja perusteita. Meille on kerrottu esim. Voionmaan koulun mahdollisesta alakoululäytöstä. Kuinka mielekästä on kuljetella lapsia ympäri kaupunkia ja pitää täydellistä koulun paikkaa käyttökelvottomana? Entä ekologisuus kyyditysten suhteen? Ja lasten liikkuminen? Useat tahot ovat jo huolissaan lasten arkiliikkumisesta. Entä sitten, kun koulumatkatkin täytyy kulkea autoilla? Koulu on lisäksi muutakin kuin oppilaitos, ja asuinalueen kannalta lähikoulut ovat erittäin tärkeitä paikkoja. Voisiko Keljon koulua ajatella laajennettavan? Tulijoita terveeseen kouluun varmasti olisi, ja tontilla on tilaa. Lisäksi myös muut käyttäjät varmasti iloitsisivat mm. asianmukaisista liikuntatiloista. Tämä osaltaan pienentäisi kuluja ja lisäisi kuntalaisten aktiivisuutta kaikin tavoin.

Leikkaus onnistui, potilas kuoli.

Toki on hyvä syy olettaa, että tarkoitus onkin pitkittää kuntalaisten tukalaa oloa ja epätietoisuutta, joka johtaa oppilaskatoon Keljon koulun osalta. Tämän jälkeen "tyhjä" koulu onkin helppo lakkauttaa. Se fakta, että oppilasmäärä tulevaisuudessa kasvaa ja terveitä tiloja tarvitaan entistä enemmän, ei kuitenkaan poistu. Lisäksi jokin ratkaisu tyhjilleen jääneen rakennuksen suhteen on tehtävä. Niin kauan kuin laki velvoittaa peruspalveluiden järjestämiseen, on ne kuntalaisille taattava. Muutenkaan tuollainen selkärangaton "hiljainen päättäminen" ei ole kovinkaan arvostettavaa toimintaa.

Olemme tietoisia kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Emmekä halua asettaa vastakkain peruspalveluita ja niiden arvoa. Nähdäksemme kaupungin menoista on mahdollista löytää säästökohteita, jotka eivät entisestään heikennä mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden asemaa. Ja mitä tulee rakennusten peruskorjauksiin ja rakentamisiin, niin aina on vaihtoehtoja! Etenkin tällaisessa tilanteessa tulisi keskittyä toimivuuteen ja turvallisuuteen - ei niinkään koreaan kuoreen ja arkkitehtien ja konsulttien palkkioihin. Näistä jokainen varmaan löytää esimerkkejä lähimenneisyydestä.

Hyvät päättäjät, 

olette tekemässä tärkeitä päätöksiä. Sellaisia päätöksiä, joiden seurauksia pahimmassa tapauksessa siivoatte seuraavilla valtuustokausilla. Ei riitä, että Jyväskylä koreilee ulkomuodollaan. Kaupungin pitää olla kunnossa myös sisältä.

Antti Suora

Puheenjohtaja

Keljon koulun vanhempainneuvosto

Keski-Suomen museon lausunto Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta

Pyysimme Keski-Suomen museolta lausunnon Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta.

Historiakatsauksen jälkeen lausunnossa sanotaan seuraavasti: 

"Rakennussuojelun näkökulmasta rakennusten alkuperäisen käytön jatkuminen ja siihen liittyvän kulttuuriperinnön vaaliminen olisi tärkeää rakennuksen elävän historian säilyttämiseksi. Rakennuksen käyttö on paras tapa rakennuksen säilyttämiseen. Alkuperäisen käyttötarkoituksen säilymisen myötä pystytään yleensä säilyttämään alkuperäiset tilakokonaisuudet. 

Keljon koulu on huolimatta vuosien varrrella tehdyistä muutoksista säilyttänyt rakennushistorialliset ominaispiirteensä. Eri aikakausien koulurakentamista edustavalla Keljon koulun rakennuskokonaisuudella on paikallinen sivistyshistoriallinen, henkilöhistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys. Sen maisemallinen merkitys alueen tunnusmerkkinä ja historiallisena elementtinä muilta osin uudistuneessa kaupunkimaisemassa tuo alueen historiaa eläväksi. 

Keski-Suomen museon näkemyksen mukaan Keljon koulun tonttia koskeva asemakaava on vanhentunut. Keljon koulun vanha osa tulee seuraavan asemakaavan muutoksen yhteydessä merkitä suojelumerkinnällä (sr) sekä varustaa siihen liittyvin asianmukaisin suojelumääräyksin."


Lisäys 27.11. Kuuntele pätkä YLEn uutisista kohdasta 1:28  http://areena.yle.fi/radio/2071856

Säästöt tulevat kaupungille kalliiksi

Keljon kouluun kohdennetut säästöt ovat maksaneet kaupungille jo satoja tuhansia euroja, eikä loppua ole näköpiirissä. Kuinka tämä on mahdollista ja ovatko päätöksentekijät olleet oikealla tavalla informoituja?

Kuka teki päätöksen pudottaa Keljon koulu peruskorjauslistalta ja mitä seurauksia tällä päätöksellä lopulta oli? Asiaa tiedusteltaessa moni taho vaikeni, mutta lopulta opetusjohtaja Leisimo kertoi yleisötilaisuudessa, että päätöksen tekivät hän, apulaiskaupunginjohtaja Koivisto ja kaupunginjohtaja Andersson. Neuvottelu oli kutsuttu pikaisesti kokoon, koska investointilistaa piti kutistaa vuoden 2013 osalta ja kolmikko päätti vetää tässä kohtaa yli myös Keljon peruskorjauksen.

Asiassa ei tiettävästi konsultoitu Tilapalvelua tai ketään muutakaan asiasta laajasti perillä olevaa tahoa vaan ratkaisu tehtiin nopeasti, budjetti piti saada kasaan ja siinä piti pystyä näyttämään säästöjä tulevalle vuodelle. Keljon koulu oli kuitenkin odottanut peruskorjausta jo pitkään ja oli tiedossa, että siellä oli lisääntyviä sisäilmaongelmia. Näihin olisi aiotussa peruskorjauksessa puututtu. Rakennukset olivat muutenkin elinkaarensa siinä vaiheessa, että ne olisi väistämättä peruskorjattava.

Sittemmin on perusteltu, että koulun pudottamisen ko. listalta ovat hyväksyneet niin sivistyslautakunta kuin kaupunginvaltuustokin. Mutta olennainen kysymys kuuluukin, että ovatko poliittiset päättäjät olleet tietoisia tuon päätöksen todellisesta seuraamuksesta?

Itse asiassa tuo säästö aiheutti usean sadan tuhannen euron odottamattomat kustannukset, jotka jatkuvat usean vuoden ajan. Lisäksi se käynnisti dominoefektin oppilaiden sijoittelun osalta, jota selvitellään niin ikään vuosia. Kustannuksiin kuuluu viime hetken remontti Keljossa, jonka jälkeen tilasta jouduttiin kuitenkin luopumaan, sekä väistökoulun kuljetukset ja sittemmin tyhjänään seisovat koulurakennuksen ylläpitokulut vuosiksi eteenpäin.

Säästöstä muodostuikin hallitsematon kustannusryöppy.

Edellä kuvatun kolmikon menettely asettuu mielenkiintoiseen valoon. Jos he olisivat selvittäneet asiaa tarkemmin, olisivat he kenties ymmärtäneet, että listaa toisella tavalla priorisoimalla olisi tilanteelta voitu välttyä ja haetut säästöt olisivat voineet oikeasti toteutua – puhumattakaan siitä, että kaikelta inhimilliseltä kärsimykseltä olisi säästytty.

Jos he toisaalta ymmärsivät päätöksensä vaikutukset, kerrottiinko siitä selkeästi ja avoimesti päättäjille, että tällä päätöksellä tuomitsette Keljon koulun lakkautettavaksi, koska kiinteistön annetaan tietoisesti mennä pilalle. Ymmärtääkseni kyseisillä herroilla ei sentään tällaisia valtuuksia ole vaan laki säätää hyvin selkeästi miten koulun lakkauttaminen voidaan toteuttaa.

Oliko kyseessä siis hätäinen, hutiloitu, liian vähäisellä valmistelulla tehty päätös, jonka seurauksena säästöjen sijaan syntyikin vain kustannuksia vai oliko johdonmukaisesti ylitetty valtuudet ja harhaanjohdettu päättäjiä?

Sama kolmikko on nyt valmistelemassa koko kouluverkon uudistamista, rakentamassa jättiyksiköitä, koska muuta vaihtoehtoa ei ole ja muuhun ei ole varaa. Edellä kuvattuun historiaan viitaten en henkilökohtaisesti uskoisi sanaakaan mitä nämä herrat esittävät. Lisäksi jättilukioista on kuulunut jo hyvin kielteistä palautetta. Idea toimii kenties lukujen valossa, mutta laadukkaan koulutuksen se tuhoaa.

Keljon osalta vahinko on jo tapahtunut, mutta se on myös vielä korjattavissa. Jupakasta aiheutuu tällä hetkellä sivistystoimelle parinsadan tuhannen ylimääräiset kustannukset vuosittain. Peruskorjaus tai vaihtoehtoisesti kokonaan uusi koulurakennus saadaan viiden miljoonan investoinnilla, jonka vaikutus käyttötalousmenoissa on puoli miljoonaa vuosittain. Puhutaan siis lopulta vain 300 000 euron vuosittaisesta tarpeesta, jolla varmistetaan laajan ja lapsirikkaan alueen kouluhyvinvointi useaksi vuosikymmeneksi, sekä helpotetaan huomattavasti tulevien vuosien tilannetta koko kaupungin osalta, kun oppilasmäärät edelleen kasvavat.

Kyseinen rahoitus pitää tällä kertaa löytyä muualta kuin sivistystoimen budjettia leikkaamalla. Olisiko uuden aikakauden alku, jossa johtoportaan töppäyksiä ei maksatettaisi syyttömillä, vaan he kerrankin kantaisivat vastuunsa?

Voiko vastaavalla summalla koskaan saada enempää hyvää aikaiseksi?

Marko Filenius

Palaveri Tilapalvelun kanssa 1.11.2013

Tässä hajanaisia ajatuksia palaverista Jyväskylän Tilapalvelun kanssa. Palaverissa oli mukana kaksi Tilapalvelun edustajaa, aluerehtori ja seitsemän tavallista kuntalaista. Muut kokouksessa olleet: kommentoikaa sähköpostilla, jos tähän tekstiin on lisättävää tai korjattavaa.

• Ensi syksyn eppuluokkalaisten sijoittaminen Norssiin ei onnistukaan. Uudet eppuluokkalaiset menevät syksyllä linja-autolla Salmirantaan kuten muutkin Keljon koulun oppilaat.
• Keljon koulun eppuluokkalaiset siirtyvät Normaalikoulun oppilaaksiottoalueen piiriin mahdollisesti syksyllä 2015. 
• Kouluverkkouudistus on tavallaan pysähdyksissä siihen asti, kunnes Voionmaan lukion tilat vapautuvat.
• Jyväskylän Tilapalvelu on tutkinut ja kilpailuttanut viipalekouluja ja modulikouluratkaisuja: ne ovat kalliita ja viimeinen vaihtoehto.
• Tällä hetkellä Keljon koulun rakennuksia pidetään peruslämmöllä ja alueella käy silloin tällöin vartija. 
• Keljon koulua ei ole edelleenkään lakkautettu; opetus vain tapahtuu Salmirannan väistökoulussa. 
• Keljon koulun tontin tulevaisuudesta voidaan puhua vasta sen jälkeen, kun koulu on lakkautettu. 
• Jos joku oireilee Salmirannan tiloissa, Tilapalvelu haluaa tietää siitä. Salmirannan pitäisi kuitenkin olla terve tila. 
• Jos jollakulla on ylimääräiset viisi miljoonaa euroa, suunnilleen sillä summalla voisi rakentaa kokonaan uuden alakoulun Keljon koulun tontille. 
• Jos koulun peruskorjaukseen tai uuden koulun rakentamiseen sijoittaa järkevästi, hinta on vuositasolla paljon pienempi. Tällä hetkellä täysin turhaa rahaa menee kahden koulun (Keljo ja Salmiranta) vuokraan ja ylläpitoon sekä oppilaiden bussikuljetuksiin.

Oma teoriani on tämä: Muutama virkamies on keskenään keksinyt, että koska Keljon koulun oppilaaksiottoalueella ei juurikaan asu kaupunginvaltuuston jäseniä, nyt olisi hyvä hetki ajaa koulun toiminta alas ja aloittaa sillä, että koulu pudotetaan peruskorjauslistalta. Kun koulu ei ollut enää listalla, Tilapalvelu ei voinut asialle mitään, vaikka keskeisellä paikalla sijaitsevan alakoulun korjaaminen olisi ilman muuta ollut järkevää ja taloudellisesti kannattavaa. Koska koulun peruskorjausta oli siirretty jo vuosikymmen, sisäilmaongelmat kasvoivat niin suuriksi, että koko koulun oli lähdettävä evakkoon tammikuussa 2013. Tässä vaiheessa kukaan ei kehtaa myöntää, että päätös tiputtaa Keljon koulu peruskorjauslistalta oli hätiköity ja huono. Kaupungin taloustilanne on surkea ja valtuutetuilla on muitakin asioita mietittävänä, joten Keljon koulun masentavan tilanteen annetaan pysyä sellaisena kuin se nyt on.

Hanna Männikkölahti