Koulusäästöt tuovat kustannuksia ja syövät tulevaisuuden voitot

Kommentoitavana olevan koulu- ja päiväkotiselvitys linjaa kaupungin lasten varhaiskasvatus- ja koulupolkua pariksikymmeneksi vuodeksi. Selvitysluonnos ja sitä edeltäneet keskustelut ovat osoittaneet, että kaupunkimme mittaa koulujen arvoa yksituumaisesti kiinteistökustannuksilla ja toimii tässäkin perin häilyväisesti, mitä osoittaa mm. toiminta Keljon koulun suhteen.

Koulu oli lakkautusuhan alla jo 2000-luvun alussa. Edellisessä kouluverkkoselvityksessä (2011) se oli katsottu peruskorjauksen arvoiseksi 2014-2015, mutta pudotettiin virkamiespäätöksellä investointilistalta. 2013 oppilaat joutuivat kiireesti väistötiloihin Salmirantaan. 2013 oppilaat joutuivat kiireesti väistötiloihin Salmirantaan. Ratkaisuksi esitettiin kiinteistöstä luopumista, oppilasrajojen siirtämistä ja Keljon koululaisten sijoittumista pääasiassa Normaalikouluun. Tämä ei kuitenkaan onnistunut ja uusien ekaluokkalaisten kerrottiin sittenkin aloittavan syksyllä 2014 Salmirannan väistötiloissa. Nyt huhu kertoo, että koulutulokkaiden määrä on pudonnut niin pieneksi, ettei ekaluokkaa tule ja kukaan ei tunnu tietävän tai kertovan, missä lapset koulunsa syksyllä aloittavat.

Nurinkurista on jo pelkästään se, että koulusta luopumisen pohjana on korjaustarve: eikö päätöksiä pitäisi tehdä pitkäjänteisesti sen pohjalta, missä koulua tarvitaan? Keljon koulun oppilasmäärä oli n. 180-200 ennen väistöön joutumista. Koulu sijaitsee alueella, jonka väkiluku ei ainakaan ole vähenemässä ja koululle johtavat turvalliset kävelyreitit. Lähimmät alakoulut ovat usean kilometrin päässä alueilla, joilla oppilaspaikoista on ja tulee olemaan pulaa. Koulukiinteistöllä on kulttuurihistoriallista arvoa ja Keski-Suomen museo suosittaa sen säilyttämistä opetuskäytössä. Koulu on palvellut myös alueen ainoana harrastus- ja liikuntapaikkana: sen pihasta löytyivät Keljon kaupunginosan ainoat kiipeilytelineet, koulun jäällä on jokaisena talvi-iltana luistelijoita ja koululla järjestettiin ennen myös ohjattua liikuntaa. Suunnitelma tehdä Kilpisen koulusta yhtenäiskoulu vaikuttaa jo tässä vaiheessa ongelmalliselta: kiinteistön kunto ei ole kehuttava, yläkoulupaikoista kerrotaan tulevan pulaa ja koulumatka Keljosta ei etenkään pikkukoululaisille ole turvallinen pitkin Länsi-Päijänteentien kevyenliikenteen väylää, jolla kiitävät pyöräilijät ja pärisevät mopot.

Kyse ei kuitenkaan ole vain Keljon koulun tilanteesta, vaan laajemmasta asiasta: siitä, miten suuri nähdään kauniina ja tehokkaana ja pientä ja paikallista ylenkatsotaan resurssihukkana. Koulujen kohdalla asia ei suinkaan ole yksiselitteinen. Yleisesti ottaen kustannukset oppilasta kohti seuraavat U:n muotoista käyrää: pienimmät kouluyksiköt ovat toki kalliimpia per oppilas ja kustannukset laskevat yksikkökoon kasvaessa tiettyyn pisteeseen saakka, mutta alkavat nousta sen jälkeen. Todelliset kustannukset ja säästöt eivät myöskään ole laskettavissa yksiselitteisesti tilavuokrina, neliöinä ja henkilötyövuosina. Esimerkiksi Kathleen Cotton (1996) kävi läpi 103 artikkelia ja tutkimusta jotka liittyivät koulun kokoon ja sen vaikutukseen erilaisiin mittareihin, kuten oppilaiden suorituksiin, sosiaalisiin ongelmiin, minäkäsitykseen ja yhteisöllisyyden tunteeseen. Hän toteaa pienempien kouluyksiköiden olevan suuria parempia tai vähintään tasaveroisia useimmilla mittareilla. Esimerkiksi sosiaaliset ongelmat ovat vähäisempiä pienissä kouluissa, mikä merkitsee myös pienempää tuen tarvetta ja sitä kautta kustannusten pienenemistä. Pienempien kouluyksiköiden on todettu myös parantavan oppilaiden suoriutumista koulunkäynnistä. Ei voida siis yksiselitteisesti todeta, että koulukoon kasvattaminen toisi säästöjä kaupungille edes tässä hetkessä.

Tulevaisuuteen katsottaessa tilanne muuttuu vielä vaikeammaksi hahmottaa. Kasvatuksen ja oppimisen ammattilaiset tuntevat jo yhteisöön kuulumisen tunteen merkityksen kasvulle ja kehitykselle. Pitkittäistutkimuksessa, jossa arvioitiin nuorten terveyttä, todettiin pienemmän koulukoon vaikuttavan positiivisesti kuulumisen tunteeseen, jolla taas havaittiin olevan suoria vaikutuksia nuorten terveyteen: se näkyi päihteiden käytön, väkivallan ja varhaisten seksikokemusten vähäisyytenä (Neely, Nonnemaker & Blum 2009). Tämäkin amerikkalaistutkimus osoittaa, ettei koulujen kannattavuutta voi mitata vain sivistystoimen budjetilla. Kun vielä tiedetään, että koulutukseen satsaaminen on tärkeimpiä investointeja talouden kasvuun, etenkin aikana, jolloin suuri osa tuotannosta alkaa olla aineetonta ja perustuu ihmisen henkiseen pääomaan, voi vain ihmetellä sivistyskaupunki Jyväskylän sokeaa tapaa arvioida säästöjä ja unohtaa tuotot.

Ongelma on toki Jyväskylää laajempi: lapsiasianvaltuutetun lausunnossa vuodelta 2012 ilmaistaan huoli siitä, että erot oppimistuloksissa ja lasten terveydessä ja hyvinvoinnissa ovat kasvussa. Tärkeimpänä pohjana lasten hyvinvoinnille, joka on myös oppimisen ja motivaation edellytys, pidetään tukiverkostoa ja perhettä. 180 oppilaan koulussa lapset tuntevat toisensa yli luokkarajojen ja vanhemmat ovat toisilleen tuttuja. Yhteisön tiiviys ja voima näkyy ulospäin siinä, miten vanhemmat ja oppilaat ovat toimineet koulunsa puolesta, mutta yhteisön sisällä se näkyy vanhempien ja lasten tiiviinä suhteina, yhteisinä kasvatuskeskusteluina ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja lasten kasvun tukemiseksi. Tällaisestakin ilmaisesta ja vahvasta tukiverkostosta kaupunki on valmis luopumaan.

Koulupäätökset ovat poliittisia arvovalintoja, joiden on todettu vaikuttavan myös talouteen. Ilmastopolitiikassa arvioidaan vaikutuksia kymmenien vuosien päähän, mutta koulutuksen kehittämisessä katse on lähitulevaisuudessa, vaikka todelliset vaikutukset kantavat kymmeniä vuosia eteenpäin. Tulevilta sukupolvilta varastamisen on loputtava, mutta heihin sijoittamisen tulisi olla itsestäänselvyys.

Ilona L.

Vertailun vuoksi: vuoteen 2020 ulottuva päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys (2011)

V. 2011 tarkistetussa kouluverkkoselvityksessä todetaan, että Keljon alueella on hieman liikaa oppilaspaikkoja, mutta lähialueet Keltinmäki-Mylyjärvi, Keljonkangas ja Kuokkala (Tikka) tulevat kärsimään eniten tilantarpeesta väkiluvun kasvaessa. Kaupungin alakouluikäisten lasten määrän arvellaan kasvavan 17% vuoteen 2020 mennessä. Tässä kouluverkkoselvityksessä on vielä linjattu Keljon koulun peruskorjaus vuosille 2014-15 ja haettu sillä ratkaisua lähialueiden tukalampaan tilanteeseen. Tätä selvitystä lukiessa herää kysymys, miten ihmeessä Keljon koulu edes putosi investointilistalta.

Poimintoja v. 2011 selvityksestä

Vuoden 2010 lopussa jyväskyläläisiä oli 130 816. Vuoden 2020 väestömääräksi ennakoidaan 141 620 asukasta, mikä tarkoittaa noin 8 %:n kasvua. Jyväskylän kaupungin 0–6-vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2020 10 % ja 7–12-vuotiaiden 17 %. Myös 13-15 –vuotiaat huomioiden, peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1600-1700 oppilaalla. 

Alakouluissa eniten tilantarvetta arvioidaan syntyvät Kuokkalan, Keltinmäki- Myllyjärven, Huhtasuon ja Keljonkankaan alueilla.

Kuokkala: Koivulan viipale korvataan Pohjanlammen koulun laajennuksen yhteydessä v. 2014. Samalla huomioidaan Väinölän koulupolun muutos ja Kuokkalan yläkoulun tilanahtaus. Alueen oppilaspaikoissa on laskennallista vajetta. Jatkossa huomioidaan Keljon kouluun liittyvä mitoitus sekä Väinölän käyttöönotto v. 2014.

Keltinmäki-Myllyjärvi: Oppilaspaikoissa on hiukan laskennallista vajetta. Valkeamäen rakentamisen käynnistyessä on varauduttava pienten oppilaiden päiväkoti-koulun rakentamiseen noin v. 2016. Lähempänä vuotta 2020 on ennakoitava Valkeamäen – Keltinmäen alueelle uutta 3-9- luokkien yhtenäiskoulua. Samalla on huomioitava myös Kuohu-Vesanka -alueen koulupolut.

Keljo: Alueella on oppilaspaikkoja yli tarpeen, mutta Keljonkankaalla on paikkavajetta. Keljonkankaan koulun tilojen riittävyys arvioitava, kun Aapiskukko- viipaleesta luovutaan. Keljon koulun peruskorjauksen yhteydessä (v. 2014-2015) selvitetään suuralueen oppilasmäärät ja koulupolut.

 http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/48551

Mitä modulikoulut ovat?

Vanhempainyhdistys selvitteli modulikoulujen hintoja keväällä 2012. Ehdottamamme ratkaisu on peruskorjata Keljon vanha puoli ja rakentaa modulikoulu koulun tontille. Tässä tietoa Teijo-talojen koulurakennuksista:

Teijo-talot ovat täysin siirrettävissä olevia kouluja ja päiväkoteja, jotka valmistuvat 6-8 kuukaudessa tilauksesta. Mm. Pirkanmaalla on otettu käyttöön useita Teijo-talojen valmistamia päiväkoteja. Moduleista koostuva siirrettävä koulurakennus on oiva ratkaisu suurempien kaupunkien muuttuviin tilanteisiin, koska moduleita voi tarpeen mukaan siirtää koska vain paikasta toiseen. Mm. Kokkolan Koivuhaassa tilattiin moduleista koostuva rakennus saneerattavan koulun pihaan. Kun vanha koulu oli kunnostettu, modulit siirrettiin jo etukäteen suunniteltuun uuteen paikkaan, jossa niitä tarvittiin pysyvään käyttöön Siirrettävän koulurakennuksen hintaan kuuluu sen paikalle kuljetus (ja myös poiskuljetus, jos rakennus ostamisen sijaan vuokrataan 5-10-vuoden leasing-sopimuksella).

Rakennus on paikalle tuotaessa täysin valmis sähkö- ja vesijohtovetoineen, vessoineen, liitutauluineen ja luokkatilojen lavuaareineen ym. Kunnan tehtäväksi jää vain sorapatjan valmistaminen maapohjaan sekä sähkö-, vesi- ja viemäriliittymien paikalle vetäminen/liittäminen. Moduleiden luokat on suunniteltu 26:n oppilaan kokoisiksi. Moduleita voidaan käyttää joko ensisijaisina tai jo olemassa olevien koulujen lisätiloina. Esim. ruokala keittiöineen on mahdollisuus tilata moduleina täysin valmiina. Liikuntasalin osalta korkeus tulee toteutuksessa vastaan, jolloin sali soveltuu paremmin alaluokkien käyttöön. Hinta esim. 400 neliön (5 modulin) kokonaisuudelle on n. 700 000 + alv. (1800/neliö+alv).

Tyypillinen kokonaisuus sisältää 4 luokkatilaa, vessat ja opettajanhuonetiloja. Moduleita voi vuokrata myös leasing-sopimuksella, mikä on edullinen ja yleistyvä ratkaisu kunnille. ks. mm. http://yle.fi/uutiset/leasing-rahoitus_yleistyy_kuntien_hankkeissa/6348446

Teijo-talojen vuokrakohde on mahdollisuus lunastaa leasing-sopimuksen päättyessä. Rakennuksen kokonaishinta lyödään lukkoon heti vuokrasuhteen alussa ja vuokra-ajan päätyttyä rakennuksesta jää maksettavaksi vain osuus, joka on jäljellä alkuperäishinnasta korkojen jälkeen. Parakkikouluista Teijo-talot poikkeavat mm. siinä, että pohja on valmistettu teräsbetonista tuulettuvan alapohjan sijaan ja siirrettävät modulit täyttävät kaikki nykyaikaiset rakennusmääräykset. Modulit rakennetaan sisätiloissa ja näin vältytään tulevilta kosteus- ja homevaurioilta. Lattiavalun kosteuspitoisuuksia tarkkaillaan jatkuvasti rakentamisvaiheiden aikana ja nämä asiakirjat luovutetaan ostajalle rakennuksen luovutuksen mukana.

Videoesitys modulirakennuksesta: http://www.teijorent.fi/fi/kayttovalmis-rakennus-suoraan-tehtaalta-tilaajan-osoittamaan-paikkaan

Mitä me haluamme?

Paras ratkaisu Keljon koulun surulliseen tilanteeseen olisi tämä:

• Keljon koulun kuntokartoitus analysoidaan uudelleen. 

• Keljon koulu peruskorjataan. Koulun on säilyttävä Keljossa monesta syystä, mutta yksi painavista faktoista on, että Keljon alueen koululaiset eivät mahdu muihin kouluihin. Tulevaisuudessa Keljon alueen lapsiluku vain kasvaa. 

• Jos uusi osa pitää purkaa, se tehdään, mutta tilalle rakennetaan jotain tervettä ja sellaisena pysyvää. 

• Keljon koululaisten bussiralli lopetetaan ja lapsille järjestetään opiskelutilat koulun läheisyyteen. (Esim. modulikoulu, jos se osoittautuu järkeväksi vaihtoehdoksi.)

• Toimivaa koulurakennusta, sen liikuntatiloja ja leikkitelineitä hyödynnetään alueen virkistyskäytössä iltaisin ja viikonloppuisin. 

Onko lisättävää tai muutettavaa? Kerro mielipiteesi kommenteissa!