Aluerehtori Kari Fagerholm avasi kuulemistilaisuuden Keljon koulun tilanteesta Salmirannan väistökoululla tänään tiistaina kello 18. Paikalla oli viitisentoista vanhempaa, tuolirivistöistä päätellen väkeä oli odotettu tulevaksi enemmän. Kuulemistilaisuuden järjestäminen hämmensi, sillä monella on sellainen olo, että kaikki sanottava on jo tuotu esille - vaikutuksetta. Mahdollisuutta ei kuitenkaan voinut jättää käyttämättä, sillä käytännössä tämä oli viimeinen tilaisuus vaikuttaa millään tavoin kouluverkkoselvitykseen, jonka sivistyslautakunta käsittelee torstaina 14.5. Fagerholmin ja vanhempien lisäksi paikalla olivat Keljon koulun rehtori ja vararehtori sekä Kilpisen koulun rehtori.
Aluerehtori Kari Fagerholm kertoi, että Keljon koulun oppilaat siirtyvät Kilpisen kouluun perustettavaan yhtenäiskouluun elokuussa 2015. Kilpiseen tehdään pintaremontti kesällä muutaman viikon aikana. Koulusta pyritään tekemään toimiva, yksisarjainen koulu, ja oppilaaksiottoalueesta neuvotellaan Normaalikoulun kanssa.
Keskustelu oli hieman vaisua, eikä oleellisiin kysymyksiin oikein saatu vastausta. Paljonko remontti maksaa? Ei tietoa. Mitä tapahtuu näivettyneille luokille, joista iso osa oppilaista on siirtynyt muihin kouluihin? Onko varmaa, että jos Keljon koulun lakkautus nuijitaan ensi viikon torstaina ja koulun oppilasmäärä laskee laskemistaan, Kilpisen hanke toteutuu?
Kritiikkiä esitettiin myös sitä kohtaan, että vanhempien piti tehdä päätös lasten kouluvalinnoista ennen kuin Keljon koulun tulevaisuus oli ratkaistu. Nythän alueen 24 tuevasta ekaluokkalaisesta vain 10 haki Keljon kouluun, eikä ensimmäistä luokkaa perustettu. Olisiko tilanne ollut toinen, jos tieto väistön lakkaamisesta ja koulutoiminnan jatkumisesta olisi ollut tiedossa?
Joka tapauksessa tilanne on tulevankin koulun - johon on kaiken tämän pyörityksen jälkeen vaikeaa suhtautua faktana - kannalta erikoinen: on koulu, josta puuttuu yksi tai kaksi luokka-astetta kokonaan, ja jonka neljästä luokasta on joistakin jäljellä vain rippeet. Vanhemmat vetosivat myös siihen, että kaupunki panostaisi kouluyhteisön vaalimiseen muutostilanteessa, jotta edes osa Keljon yhteisöllisestä ja tiiviistä hengestä saataisiin säilytettyä.
Lisäksi kysyttiin vielä, miksei kaupunki tee koulujen suhteen joustavia ratkaisuja. Jatkuvasti tuodaan esille se, että kouluja on rakennettu aikanaan alueille, joilla niille ei enää ole tarvetta. Nyt rakennetaan suuria koulukeskuksia sinne, missä on lapsia, mutta tulevaisuudessa ne sijaitsevat väärissä paikoissa. Kevyet ja siirrettävät moduuliratkaisut olisivat aina siirrettävissä oikeaan paikkaan väestörakenteen muuttuessa.
Lisäksi kysyttiin, voisiko Keljoon perustaa jo aiemmin esitetyn mukaisesti päiväkoti-koulun, jolloin pienimpien lasten koulupolku olisi turvattu. Tämä vaihtoehto on ilmeisesti kuopattu. Koulun säilyminen Keljossa toisi myös harrastus- ja liikuntamahdollisuudet asukkaiden ulottuville, sillä koulun mukana katoavat myös paljon käytetty ulkojää ja harrastustilat - leikkitelineet ja niiden myötä alueen ainoa leikkipaikkahan katosivat jo.
Viimeisenä kysyttiin, voisiko kaupunki harkita leikkaamisen sijasta investointia tulevaisuuteen, koulutuksen kun tiedetään olevan talouden kannalta kaikkein tuottavin investointi. Tiedetään, että oppilaat voivat paremmin pienemmissä kouluyksiköissä, nuorison ongelmakäyttäytyminen on vähäisempää ja oppimistulokset parempia. Haluaisimme nähdä kukoistavan kaupungin, joka suunnittelee tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä holistisesti lyhytaikaisten ja sektorikohtaisten säästöjen sijasta.
Tilapalvelut haluaa hankkiutua kiinteistöstä eroon mahdollisimman pian. Hylätty koulu houkuttaa ilkivaltaan. Jäämme odottamaan, kuka on kärkkynyt tonttia jo kenties vuosikymmenen, edellisestä lakkauttamisuhasta saakka.
Kiitos raportista. Todellakin: kuka kumma sitä koulun tonttia on kärkkynyt kaikki nämä vuodet? Kävikö tilaisuudessa ilmi, minne kaupunki aikoo sijottaa Kristillisen koulun oppilaat?
VastaaPoistalyödäänkö vetoa, että tontille nousee rivi ökytaloja, joiden omistajien yhteydet aikanaan linkittyy vahvasti Koivistoon ja muuhun SDP:n sisäpiiriin
PoistaMissä olivat muut vanhemmat? Kymmenen koulussa olevan lapsen vanhempiko vain enää on kiinnostunut tästä asiasta ja lasten seuraavista vuosista???
VastaaPoistaParas kannanotto olisi ollut että kukaan ei olisi mennyt..
PoistaSen verran pelleinä meitä on pidetty viimeiset puolitoista vuotta
Ehkä ihmiset kokevat olevansa voimattomia virkamiesten päätösten edessä.. ja luottavat siihen,että johonkin kouluun lapset kuitenkin pääsevät. Vaikutusmahdollisuudet tuntuvat niin pieniltä. Saataisiin edes liikennevalot,kun ei kukaan kuitenkaan kulje alikulkutunnelia pitkin Länsi-Päijänteentien toiselle puolelle.
VastaaPoistaTieto kuulemistilaisuudesta tuli aika yllättäen, joten monikaan vanhempi ei varmaan ollut hereillä. Monista tuntuu myös siltä, että kaikki mahdollinen on jo tehty ja toisaalta kaupungin nykivä ja epäjohdonmukainen toiminta tässä ja monissa muissakin päätöksissä aiheuttaa myös epäluottamusta. Jyväskylä ei varsinaisesti ole osallistavan päätöksenteon kehto.
VastaaPoistaVahinko on tässä asiassa jo tapahtunut, useaankin otteeseen. Edes se, että yllättäen olisi päätetty koulun peruskorjauksesta ei olisi muuttanut sitä tosiasiaa, että tällä hetkellä koulua käyvät lapset ovat saaneet karvaasti kokea sen Leisimon 'Mustan Pekan' vaikutukset.
VastaaPoistaMeidän tokaluokkalaiselle ei toistaiseksi ole juurikaan kokemusta ns. normaalista koulunkäynnistä ja tällä päätöksellä koko alakoulu menee samalla tavalla.
Virkamiesten toiminta on tässä prosessissa ollut alapuolella kaiken arvostelun. Poliitikot ovat olleet munattomia painostamaan virkamiehiä tekemään riittäviä päätöksiä oikeaan aikaan - omien etujen valvonta on ollut selkeästi tärkeämpää.
Tämä on häpeällinen luku kaupungin historiassa - harmi, että ne keiden oikeasti pitäisi hävetä eivät ymmärrä niin edes tehdä. Toisaalta pelkkä häpeäminen ei riitä, jos tämä syöksykierre halutaan oikaista. Pitäis henkilöiden vaihtua ja rajusti. Harmi vaan, että julkisella puolella se näyttää olevan mahdotonta.
Pitää muistaa, että kysymys ei ole vain Keljon koulusta vaan koko kouluverkosta, tuhansien lasten tulevaisuudesta, jota me verorahoilla kustannamme - mutta jotka ohjataan sitten ihan johokin muuhun.
Ensinnäkin tilaisuuden nimi olisi pitänyt olla infotilaisuus eikä kuulemistilaisuus, koska Keljon koulun lakkauttamispäätös on jo käytännössä tehty. Millään, mitä vanhemmilla asiaan on sanottavana, ei ole enää merkitystä.
VastaaPoistaHirveän vaikea on luottaa tuohonkaan tietoon, että Kilpiseen siirryttäisiin syksyllä 2015. Eli seuraavaa juupas-eipäs-ehkä- episodia odotellen.
Jos Kilpiseen kuitenkin nyt 2015 mennään, jääkö yhtenäiskouluun yhden vuosiluokan "vaje" kun nyt tulevan syksyn eput käyvät kouluaan jossain muualla?
Nyt kun Keljon koulun oppilasmäärä on saatu näivettymään pieneksi, miten käy esim erityisopetukselle ja kouluavustajien määrälle? Käykö koululla joku kiertävä erityisopettaja ja tipuuko avustajien määrä nykyisestä kahdesta (?) yhteen?
Keskisuomalaisenkin jutun mukaan kuulemistilaisuus oli ennalta päätetty kuurotilaisuus: Paikalle oli tullut byrokraattisen koneiston välinpitämätön naama vastaamaan jokaiseen tieteelliseen perusteluun "säästämisellä". Itkettää, etten tiedä, ketä pitää lähteä sakkihivuttamaan. Jos koko systeemi on läpimätä, sanon että kaadetaan se kokonaan! -Tiina Pelkonen
VastaaPoistaMinua on ihmetyttänyt se, että tämän kaupunginosan (Keljo-Kuokkala) koulu- ja päiväkotiinvestointeihin ei ole vuosiin ollut varaa. Palokan markettien läheisyyteen on kuitenkin vastaaviin palveluihin ollut poliittisesti mielekästä sijoittaa. Virkamiehet eivät ilmeisesti tajua, että perheet tulevat edelleen muuttamaan palveluiden, etenkin koulujen perässä. Kaupunkiin syntyy näilläkin päätöksillä eri arvoisia asuinalueita ja ylipursuavia kouluja.
VastaaPoista