perjantai 30. elokuuta 2013

Jyväskylä – koulukaupunkiko sekin?

Antti Suoran mielipidekirjoitus, julkaistu Keski-Suomen viikkolehdessä 29.8., Kansan Uutisissa 30.8. ja Keskisuomalaisessa 31.8.

Keljon koulu on toiminut vuoden 2013 alusta alkaen surullisen kuuluisassa Salmirannan väistökoulussa. Syynä väistöön on Keljossa sijaitsevan vanhan ja perinteikkään koulurakennuksen sisäilma. Varsin pitkään kyseisellä paikalla sijaitseva koulurakennus on ollut peruskorjattavien kohteiden listalla, kunnes yllättäen noin vuosi sitten koulu putosi ko. listalta pois. Melko nopeaan löytyi sisäilmaongelma, joka johti väistöön ja nyt koulua ollaankin lakkauttamassa (Ksml 15.8.).

Haiskahtaa jotenkin laskelmoidulta. Koska koulua täytyy käydä väistökoulun kyseenalaisissa tiloissa jopa useita vuosia, moni perhe on väsynyt epätietoisuuteen ja hakenut lapselleen paikkaa jostain toisesta koulusta – vaivaa nähden ja arkea mutkistaen. Tuleeko peruste koulun lopettamiselle viimeistään siitä, että tehdään tilanne riittävän tukalaksi, josta aiheutuu oppilaskato, ja sen jälkeen voi helpottuneena lyödä laudat ristiin ovien eteen?

Koululaisilla, heidän vanhemmillaan ja epäilemättä myös henkilökunnalla huoli on suuri ja epätietoisuus vaivaa. Jonnekin lähes 200 koululaista täytyy sijoittaa, eikä lähialueiden kouluihin mahdu. Kaikesta täytyy tietenkin leikata ja lisäksi toimintoja täytyisi saada tuottavammiksi. Mutta mitä säästöt lopulta ovat? Laskukaavoja on epäilemättä monia, kuten laskijoitakin. Olisiko kuitenkin kyse enemmän tahdosta ja siitä mitä haluamme pitää tärkeänä? Mitä säästetään sillä, että pidetään rakennuksia tyhjillään pitkiä aikoja ja samalla kuljetetaan lapset kouluun päivittäin bussikyydillä? Bussikuljetus maksaa noin 114000 euroa vuodessa, eikä tyhjienkään koulurakennusten ylläpitäminen ole halpaa. Inhimilliset kulut ovat oma lukunsa – koulupäivä pitenee koululaisilla huomattavasti kyyditysten myötä. Lukuvuoden aikana oppilaat istuvat linja-autossa kahdeksan vuorokautta.

Vanhempainneuvosto on yrittänyt kartoittaa tilannetta ja saada mm. perusteita peruskorjauksen hinta-arviosta. Lisäksi olemme selvittäneet muualla maassa jo hyväksi havaittujen modulirakennusten mahdollisuuksia. Toiveena on, että koulun peruskorjauksen ajaksi Keljoon rakennettaisiin modulikoulu, jonka puhtaita ja terveitä tiloja voitaisiin tarvittaessa käyttää myöhemmin myös muilla homekoulutyömailla, mikäli koulu ei halua ottaa modulikoulua pysyväksi tilakseen.

Salmiranta itsessään on myös kiinnostava kohde. Väliaikaiseksi tarkoitettu väistötila on ollut koulukäytössä jo useita vuosia, puutteellisesti varusteltuna eikä ilmapiiriltään kovinkaan viihtyisänä saati oppimista tukevana. Ihmetystä on aiheuttanut se, miksi aiemmin väistössä olleet koulut eivät ole kritisoineet tiloja. Yhtenä syynä voinee epäillä sitä, että jos tiedossa on pääsy takaisin omaan, remontoituun kouluun, jaksaa jonkin aikaa kärsiä paremmin huonoja oloja. Väistökoulussa toimiminen asettaa joka tapauksessa eri yksiköt keskenään epätasa-arvoiseen tilaan.
Kerskakulutuksen aika ei voi jatkua ja jostain on säästettävä, sen ymmärtää jokainen. Miksi leikkaukset kuitenkin niin usein iskevät sosiaali- ja terveyspalveluihin, kirjastoihin ja kouluihin? On vaikea uskoa niitä lukuja, joita lehtien sivuilla esitetyt säästöt osoittavat. Onko niissä oikeasti huomioitu kokonaisuus vai vaan hetkellinen säästö jossain kohtaa, joka kaatuu piakkoin toisen sektorin maksettavaksi?

torstai 29. elokuuta 2013

Ojasta allikkoon

Jyväskylän kaupungin palvelulinjausten valmistelussa on esitetty mm. Keljon koulun lopettamista, jolla voidaan saavuttaa 400 000 euron vuotuiset säästöt. Yksityiskohtaisia perusteluja ei pyynnöistä huolimatta ole esitetty ja asiaan vähänkin perehtymällä nousee esiin joukko olennaisia kysymyksiä, joista myös päättäjien luulisi olevan äärimmäisen kiinnostuneita.
Palvelulinjausten kuvauksessa kerrotaan seuraavaa: 

Päiväkoti- ja kouluverkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muulta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit.

Yllä mainittu tarkistaminen on toistaiseksi merkinnyt vain yksiköiden sulkemista (Hurttia) ja ehdotuksia muista sulkemisista (Keljo ja Nyrölä). Mitä ovat nuo muualta vapautuvat tilat?

Lisäksi on perusteltua kysyä, mihin mainittu säästöennuste perustuu. Mitä tapahtuu oppilaille ja opettajille, kun koulusta luovutaan? Eikö heidän uudelleensijoittamisestaan muka synny mitään kustannuksia? Keljon vanhasta koulurakennuksesta on puuhattu suojelukohdetta. Toteutuessaan paikalle jää ylläpidettäväksi vain tyhjät seinät. Tästäkö ei aiheudu mitään kustannuksia?

Parinsadan oppilaan sijoittaminen kaupungin muihin kouluihin on joka tapauksessa haasteellista, koska tilaa ei pääsääntöisesti ole. Ainoa tapa on kasvattaa ryhmäkokoja, mikä pitkällä jänteellä johtaa laajemmalti nuorten kiihtyvään syrjäytymiseen ja muihin sosiaalisiin ongelmiin. Myös opetuksen laatu kärsii ja opetusväki uupuu. Tästäkö ei aiheudu yhtään lisää kustannuksia?

Jos tuo sijoittaminen onnistuisikin, mitä tehdään, kun seuraavassa koulurakennuksessa sisäilmaongelmat ryöstäytyvät hallitsemattomiksi? Minne oppilaat sitten sijoitetaan? Jos tässä kohtaa väitetään, ettei tuonkaltaista ongelmaa ole näköpiirissä, on kyse paitsi kuntalaisten älynlahjojen pahasta aliarvioinnista myös tietoisesta harhaanjohtamisesta. Kysymys on ainoastaan milloin se tapahtuu ja mikä koulurakennus on vuorossa seuraavaksi?
Kun tuo tapahtuu, minkä hintaiseksi paniikkiratkaisut muodostuvat?

Näyttää, että lyhyen tähtäimen säästöpolitiikassa on kokonaan jätetty huomaamatta iso kuva. Kaupungin omien arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä alakouluikäisten lasten määrä kaupungissa kasvaa 1500 hengellä. Keljolaiset lukuun lisättynä ja 30 hengen luokkakoolla laskettuna tämä tarkoittaa, että tarvitaan tilaa 37 uudelle luokalle. Neliöiksi muutettuna se tarkoittaa, että pelkästään luokkatilaa tarvitaan lisää parituhatta neliötä.

Aikaa on reilut 6 vuotta. Missä ovat suunnitelmat? Miten nykyisten koulujen lahtaaminen auttaa tuossa tulevaisuuden haasteessa? Sen sijaan pitäisi jo kiireesti valmistella merkittäviä investointeja.

Kaupungin julkaisemien tietojen perusteella Keljon koulun alueella asuu lähes 15 000 asukasta. Se on merkittävä osuus koko kaupungin väestöstä. Työttömyysaste on alin kaupungin eri alueiden kesken vertailtuna ja kotitalouksien keskimääräinen tulo on korkein. Lisäksi alakouluikäisten lasten kasvuprosentti on alueista korkeimpia.

Ja täältä ollaan lähikoulua lopettamassa?

Ainoa asia missä alue ei vertailussa menesty, on valtuutettujen sijoittuminen väestöön. Siksikö se onkin lopettamiskohteeksi valikoitunut?

Ei ole tietoa kenen kynästä koulun lakkautusehdotus on lähtenyt. Päivänselvää on, että kyseessä ei ole terävin kynä penaalissa.

Kaupungin strategiassa tavoitteena on olla aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki. Tähän sisältyy tavoite toteuttaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttavaa hyvinvointipolitiikkaa ja tehokasta ja alueellisesti kattavaa palvelurakennetta.

Perusopetukseen kohdistuvat säästötavoitteet halveksivat edellä kuvattua strategiaa ja tietoisesti siirtävät vastuuta eteenpäin tulevalle valtuustokaudelle. Tällöin on vain liian myöhäistä reagoida, faktat kun on tiedossa jo nyt. Näennäissäästöt yhtäällä aiheuttavat kustannusvyöryn pitkällä aikajänteellä toisaalla, mutta tätä ei tietoisesti haluta tunnustaa tai asian valmistelijat jostakin käsittämättömästä syystä toimivat äärimmäisen vastuuttomasti.

Kun loppuvuodesta sivistyslautakunta esittää ja kaupunginvaltuusto päättää linjauksista, on päätöksen perustuttava selkeisiin faktoihin, jotka toteuttavat kaupungin valittua strategiaa vuoteen 2020. Edellä mainitut faktat huomioiden ei tarvitse olla taloustieteilijä ymmärtääkseen esitettyjen leikkausten katastrofaaliset vaikutukset – kyllä siihen riittää ihan peruskoulun matematiikka.

Marko Filenius

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Ote Jyväskylän kaupungin tiedotteesta 28.8.

"Perusopetuksessa jo tehdyt kouluverkko- ja tilaratkaisut säästävät ensi vuonna noin 415 000 euroa, minkä jälkeen perusopetuksen osuus laskennallisesta säästövelvoitteesta on edelleen noin 800 000 euroa. 

Kulujen leikkaamiseksi valmistellussa on esitys, jossa lähes kaikki ei lakisääteiset palvelut ovat vaakalaudalla. Lautakunta joutuu pohtimaan muun muassa luontokoulun, englanninkielisen opetuksen ja kehitysvammaisten lisäopetuksen jatkoa sekä koulukuljetusrajan nostoa viiteen kilometriin kaikilla oppilailla. 

Lisäksi listalla ovat leikkaukset uinninopetuksesta ja koulujen kulttuuriretkistä. Koulunkäynnin ohjaajien resurssista esitetään 5 henkilötyövuoden vähennystä. Leikkauksia esitetään myös nuorisoavustuksiin, alueellisen toiminnan ja keskitettyjen hankintojen määrärahoihin. 

Myös henkilöstön vapaaehtoiset palkattomat vapaat on lisätty listalle, samoin sijaisten käytön ja hallinnon tehostaminen sekä koulujen vuokratulojen kasvattaminen."


Olisi mielenkiintoista lukea hieman tarkempaa erittelyä siitä, millä tavalla Keljon koulun tämänhetkinen tilaratkaisu aiheuttaa säästöä. Kaikki ymmärtävät, että leikkauksia täytyy tehdä. Fakta on kuitenkin edelleen, että


Voit lukea koko tiedotteen täältä.

tiistai 27. elokuuta 2013

Syitä ja perusteluja sille, miksi Keljon koulun on säilytttävä Keljossa





  • Koulu ei ole vain opiskelua varten. Koulun liikuntatilat voisivat olla koko alueen harrastus- ja virkistyskäytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Alueen leikki-ikäiset voivat ulkoilla koulun pihassa ja kiipeilytelineillä. Jääkenttä palvelee koko alueen väestöä.

maanantai 26. elokuuta 2013

Kuinka Jyväskylän asioista päätetään?

Miten kunnassa tehdään päätöksiä ja kuinka niihin voi tavallinen kuntalainen vaikuttaa? Esimerkkinä Jyväskylä ja erityisesti Keljon koulun lakkautusuhka. Jos huomaat virheitä tai haluat, että tekstiä täydennetään, kerrothan siitä kommenteissa.


  • Jyväskylän päätöksenteon ydin on kaupunginvaltuustoValtuutetuille voi kertoa ideoistaan, kokemuksistaan, näkemyksistään ja toisaalta myös kysyä neuvoa. Yksi valtuutettu saa tuskin läpi mitään tiettyä asiaa, mutta isommalla porukalla voi jotain jo tapahtuakin. Kaupunginvaltuusto on ylintä valtaa käyttävä elin, eli valtuusto päättää asioista lopullisesti.

  • Kaikki alkaa siitä, että tarkkaan valikoitu joukko kaupungin virkamiehiä (esimerkiksi selvityshenkilö, talousjohtaja, laskentapäällikkö, muutosjohtaja, strategiapäällikkö ja kehittäjä) laativat palvelulinjauksen, jonka kaupunginvaltuusto saa käsiteltäväkseen.

  • Palvelulinjauksissa käsitellään niitä periaatteita, joilla Jyväskylän kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla lähivuosina.


  • Käytännössä monet päätökset valmistelee joku virkamies, kaupunginhallitus tai kunnanviraston yksikkö. Virkamies perehtyy asiaan tarkasti, selvittää edellisten vuosien lukuja ja kartoittaa tulevaisuuden tarpeita ja toisaalta myös neuvottelee päättäjien kanssa. Virkamies kirjoittaa asiasta yhteenvedon, joka annetaan lautakunnan käsiteltäväksi.  Keljon koulun tapauksessa keskeisessä roolissa on opetustoimenjohtaja Eino Leisimo sekä aluerehtori Kari Fagerholm.

  • Lautakuntien jäsenet ovat poliittisin perustein tehtäväänsä valittuja kuntalaisia. Useimmat valtuutetut ovat jäseninä myös lautakunnissa, mutta valtuutettujen lisäksi lautakunnissa istuu myös muita aktiivisia kansalaisia. Lautakunta tekee päätöksiä kokouksissaan yleensä virkamiesten esitysten pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että lautakunta voi hyväksyä esityksen sellaisenaan tai tehdä siihen haluamiaan muutoksia. Jos lautakunnan jäsenet ovat eri mieltä asiasta, siitä äänestetään. Äänestyksen tulos on lautakunnan lopullinen mielipide ja asia lähtee eteenpäin kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi.  Lautakunta voi myös pyytää lisäselvitystä asiaan, jolloin asian käsittely lykkääntyy.  Jyväskylän kouluasioista päättää sivistyslautakunta.

  • Jotkut lautakunnan päätökset siirtyvät suoraan toteutettavaksi, mutta osa menee vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Budjettiin eli talousarvioon liittyvät asiat menevät lähes aina valtuustoon. Lautakunta on kuitenkin vastuussa oman sektorinsa rahojen riittävyydestä sen jälkeen kun valtuusto on päättänyt päälinjoista. Seuraavan kerran palvelulinjauksia käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 16.9. ja kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.9. Tämän jälkeen kaupunginjohtaja Markku Andersson ottaa asiaan kantaa ja antaa oman esityksensä ensi vuoden talousarviosta 21.10. Kaupunginhallitus käsittelee talousarviota omassa kokouksessaan 7.11. ja lopuksi kaupunginvaltuusto päättää siitä 2.12. 

Lähteinä on käytetty seuraavia linkkejä:

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Kuntalaisaloite ja adressi

Mitä voisit tehdä Keljon koulun puolesta? Tässä kaksi helppoa ja nopeaa vaikuttamistapaa:


Tervetuloa myös mukaan vanhempainyhdistyksen toimintaan. Seuraavasta kokoontumisesta tiedotetaan blogin etusivulla.

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Kysymyksiä

Haluaisimme kuulla perusteltuja vastauksia seuraaviin kysymyksiimme:

  • Kenen aloitteesta Keljon koulu poistettiin peruskorjattavien kohteiden listalta? 

  • Miksi sivistyslautakunnan kokouksesta 14.5. ei Keljon koulun käsittelyn osalta ole saatavissa liittettä, jossa kerrotaan apulaiskaupunginjohtajan tekemä esitys ja sen jälkeinen päätös? Salaillaanko tässä jotain? Onko tarkoitus, että lakkauttaminen lyödään niin nopeasti lukkoon, ettei kukaan ehdi estää sitä?

  • Voisiko koulun korjauskustannuksista saada muutaman eri asiantuntijan mielipiteen?

  • Mistä koostuu Keljon koulun lakkauttamisesta kertyvä 400 000 euron säästö? Asiaa on tiedusteltu talousjohtajalta, mutta vastausta ei ole saatu.

  • Jos koulun sisäilmaongelmat johtuvat virheellisestä ilmastoinnista, kuka siitä on vastuussa?

  • Mitä Keljon koulurakennukselle ja tontille tapahtuu, jos koulu ihan oikeasti päätetään lakkauttaa?

  • Mihin ihmeeseen Keljon koululaiset sijoitetaan, jos lakkautus toteutuu? Eikö tässä vaiheessa pitäisi jo olla jotain numeroita siitä, kuinka paljon tilaa muissa kouluissa on?


Kaikki nämä kysymykset on esitetty asianosaisille virkamiehille useaan kertaan, mutta vastauksia ei ole saatu.

tiistai 20. elokuuta 2013

Ovatko kustannusarviot luotettavia? Esimerkkinä Kuohun tapaus.

Vajaa vuosi sitten virkamiehet yllättivät kuohulaiset päätöksellään siirtää 3.- ja 4.-luokkalaiset Vesangan kouluun. Lapsille olisi tästä aiheutunut monenlaista haittaa, isoimpana pidempi ja myös monin paikoin vaarallisempi koulumatka.

Päätös hämmästytti asukkaita, koska alueella lasten määrä oli selkeästi kasvanut ja kasvussa, mikä olisi pikemminkin ohjannut investoimaan omaan lähikouluun. Koulun vieressä olevaan päiväkotiin oli suunniteltu laajennusta, osin kattamaan lainsäädännön kasvavat velvoitteet kuraeteisestä yms. Samalla olisi ollut tarkoitus laajentaa tiloja myös viereisen koulun tarpeisiin.

Tilapalvelun valmistelemasta remontista ja uudisrakentamisesta oli tullut kuitenkin niin kallis, että sivistyslautakunnalle olikin ehdotettu edellä kuvattua ratkaisua, jota oltiin parempien vaihtoehtojen puutteessa viemässä käytäntöön.

Asukkaat ryhtyivät aktiivisesti kampanjoimaan lähikoulunsa puolesta. Heitä kummastutti erityisesti suunnitellun rakennusprojektin kustannukset. Asiaa lähemmin tarkastelemalla kävi ilmi, että pienen laajennuksen tekemiseksi koko rakennuksen kattorakenteet olisi pitänyt purkaa ja uusia. Siirtämällä suunniteltu tila rakennuksen edestä sen sivulle, säästyttiin purkutyöltä ja itse asiassa samalla kustannusarviolla saatiin rakennettua myös tarvittu lisätila oppilasmäärän lisäystä vastaavaksi. Näin ollen lasten siirtoa Vesankaan ei tarvinnut toteuttaa.

Sivistyslautakunta oli asukkaille kiitollinen vahvasta osallistumisesta sekä faktojen esille tuomisesta rakennuskustannusten osalta. Lautakunta pystyi näin ollen tekemään perustellun päätöksen, vastoin virkamiesvalmistelun alkuperäistä linjausta.

Syitä tuolle alkuperäiselle linjaukselle ei ole tarkasti tiedossa. Tilapalvelu ulkoisti suunnittelun konsultille, jonka käsialaa lopullinen kustannusarvio oli. Miksi alun perin ei haettu kustannustehokasta vaihtoehtoa? Oliko paikanpäällä edes käyty? Kuinka paljon vastaavia hankkeita on toteutettu ja paljonko niissä olisi voitu säästää vuosien saatossa, jos asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota? Paljonko inhimillistä kärsimystä on aiheutunut päätöksistä, joiden valmistelu on edellä mainitun tavoin tehty puutteellisesti?

Kaupunkimme sairastaa

 Alla Olli Saarikosken mielipidekirjoitus, joka on lähetetty Keskisuomalaiseen julkaistavaksi.

Jyväskylän tauti

Jokaisella kunnon kaupungilla pitää olla oma tauti. Se voi olla periaatteessa mikä vaan, kunhan se vaan liittyy rahaan ja rakentamiseen, ja siinä tehdään lyhytnäköisiä mutta kauaskantoisia – siis tyhmiä – päätöksiä. Vähän niin kuin Turussa, jossa läjäpäin kansallisesti arvokkaita rakennuksia purettiin betonibrutalismin tieltä. Tai Oulussa, jossa kaavoituksen tiellä olleet vanhat puutalot jätettiin lahoamaan, kunnes ne ”mystisesti” tuhopoltettiin sopivalla hetkellä. Näitähän on.

Nyt kun meilläkin on reilusti yli 100 000 asukasta ja aletaan painia kunnon kaupunkien sarjassa, ovat päättäjämme ilmeisesti huomanneet, että kaupunkimme tarkkaan harkitussa imagossa on taudinmentävä aukko. Onhan täälläkin vanhaa puukeskustaa purettu, mutta suhteellisen hyvissä ajoin kuitenkin havahduttu ymmärtämään hyvän suunnittelun arvo – tästä osoituksena esimerkiksi Suomen arkkitehtiliiton palkinto vuodelta 2003. Siispä vastaremontoidun kaupungintalon käytävillä on jouduttu miettimään uusia,luovia ratkaisuja.

Nyt näyttäisikin siltä, että Jyväskylän tauti on löytynyt! Sillä mitenkään muuten en pysty ymmärtämään kaupungin viimeaikaista, tuhoavan aggressiivista koulupolitiikkaa. Ensin päätettiin purkaa rakennushistoriallisesti arvokas, yleisen arkkitehtikilpailun kautta suunniteltu Huhtaharjun koulu. Koulun suunnitellut arkkitehti piti päätelmiä koulun kunnosta niin virheellisinä, että teetti omalla kustannuksellaan ns. toisen mielipiteen, joka antoi rakennukselle huomattavasti vähäisemmän korjausasteen. Sillä ei tietenkään ollut mitään merkitystä. Sitten päätettiin lakkauttaa Hurttian koulu, niin ikään korjausasteen suuruuteen perustuen. Vanhemmat teettivät omat tutkimukset, tunnetuin tuloksin.

Nyt on ilmoitettu, ettei Keljon koulua voida korjata. Tämä siitä huolimatta, että tilapalveluiden asiantuntija vielä keväällä koululaisten vanhemmille totesi, että vanha rakennus voitaisiin ja pitäisikin korjata. Koulussa tehtiin vuosien mittaan tutkimuksia ja mittauksia, joiden perusteella kaupunki totesi sen niin hyväkuntoiseksi, että pudotti peruskorjauslistalta vasta vuosi sitten!

Voisiko olla, että tässä koululahdissa onkin kyse jostain ihan muusta kuin rahasta tai rakennusten kunnosta? Keljon 175 oppilaan koulun sulkemisella tavoitellaan 400 000 euron säästöjä, kun samalla Huhtaharjun tilalle ollaan rakentamassa 1000-paikkaista superkoulua, jonka pelkkä rakennusinvestointi on 35 miljoonaa euroa. Liekö kaupungintalolla päätelty että suuri on kaunista, eikä poliittista vastuuta lähikouluperiaatteen tuhoamisestakaan tarvitse kantaa kun vanhat koulut hajoilevat sopivalla hetkellä?

Olli Saarikoski

Koulumatkaselvitys 2001

Keljon koululaisten koulumatkan turvallisuudesta on tehty selvitys jo vuonna 2001. Power Point -esityksestä voit tarkastella, miten Keljon koulun lakkauttaminen vaikuttaisi koulumatkojen pituuteen ja mm. kadunylitysten määrään. Diat vaihtuvat nuolesta ja kokoruututilan saa esityksen alta rastista.


Yhteenveto on, että lähes jokaisen lapsen koulumatka pitenee oleellisesti ja muuttuu vaaralliseksi!

Uusi koulumatkaselvitys on tekeillä.

maanantai 19. elokuuta 2013

Bussikuljetusten hinta

Tässä hieman lukuja siitä, kuinka paljon keskimäärin maksaa Keljon koululaisten kuljettaminen Salmirannan väistötiloihin: Yksi bussimatka maksaa 71 euroa. Päivittäisten matkojen määrä vaihtelee, mutta keskimäärin linja-autokyydityksiä on neljä aamulla ja neljä iltapäivällä. Tämä tekee yhteensä

  • päivässä 8 x 71 = 568 €
  • viikossa 2840 €
  • kuukaudessa 11360 
  • Yhden lukuvuoden aikana noin 113 600 €

Koululaisilta menee bussimatkoihin noin 1,5 tuntia vuorokaudessa. Tämä tekee yhteensä kahdeksan vuorokautta bussissa lukuvuoden aikana.

Lähikoulu ja inhimillinen mittakaava

Pienet koulut ja koululaiset -blogissa kasvatustieteen emeritaprofessori Eira Korpinen kirjoittaa koulujen monimuotoisuuden turvaamisen puolesta. Kirjoitus liittyy pienten kyläkoulujen säilyttämistä koskevaan keskusteluun, mutta professorin argumentit koskevat koulumaailmaa ja loppujen lopuksi kuntapolitiikkaa yleensäkin. Keljon koulun kysymys koskettaa myös muita kouluja lähistöllä, sillä jos kasvavalta alueelta lakkautetaan koulu, siirtyvät sen 170 oppilasta ilmeisimmin Keltinmäen, Keljonkankaan ja Tikan oppilaiksi. Tekstin lainaukset ovat Korpisen blogitekstistä vuodelta 2010.

Korpinen kirjoittaa useiden kuntien hakevan vain lyhyen tähtäimen säästöjä. Laskentaperusteet saattavat olla virheellisiä ja epäluotettavia ja tuottaa loppujen lopuksi tappioita inhimillisen, kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman ohetessa.  Pahoinvointi heijastuu ennen pitkää myös talouteen.

Poimitaanpa käytännön esimerkki: kuinka mitata yksittäisen lapsen hyvinvoinnille koituvaa hyötyä siitä, että hän saa kasvaa omaan mittakaavaansa sopivassa koulussa, joka on lapselle sopivan kävelymatkan päässä ja jossa hän tuntee suurimman osan oppilaista? Keljon koulu on kyläkouluihin verrattuna suuri, 170-200 oppilaan koulu, mutta meidän vanhempien ja lasten näkökulmasta se on kuin kyläkoulu: Vanhemmat tuntevat toisensa, lapsilla on kavereita yli luokkarajojen, ja useassa perheessä lapsia löytyy monelta eri luokkatasolta. Syntyy verkostoja ja yhteisö, joka katoaa, jos koulun katoaa. Koulu on alueen sydän.

Korpinen kirjoittaa:
Yhteisöllisyyden merkitystä on vaikea rahassa mitata, mutta se lisää ihmisten hyvinvointia ja on todellista. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaiset lapset ja nuoret kärsivät muita useammin yksinäisyydestä ja turvattomuudesta."Pikasäästöt" voivat osoittautua jonkin ajan kuluttua kustannuksiksi, sillä koulutus on sijoitus, joka tuottaa tulosta vuosikymmenien kuluessa; se on sijoitus osaamiseen, lasten terveyteen, fyysiseen kuntoon ym.
Kunnan valinnat säästö- ja panostuskohteista kertovat kunnan arvoista ja siitä, millaista kaupungissa on elää. Valintoja on tehtävä, mutta niiden soisi perustuvan pidemmän tähtäimen suunnitteluun ja päättäjien soisi ymmärtävän ihmisten hyvinvointiin panostamisen maksavan itsensä moninkertaisena takaisin.
[Päättäjiltä] edellytetään vahvaa historian tajua, sivistystahtoa ja kokonaisvaltaista ajattelua, mikä tähtää tulevaisuuteen. Kaikkialta tätä ei ole löytynyt, sillä kouluja on lopetettu selvästi enemmän kuin oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Siksi tarvitsimme selkeää lainsäädännön tukea, ja läpinäkyvyyttä esim. valtionosuuksien laskentaperusteiden määräytymiseen ja niiden käyttöön kunnissa.
Entä syntyykö koulujen lakkauttamisesta säästöjä? Korpisen mukaan ei, sillä näennäinen säästö, joka yksittäisen koulun lakkauttamisella saadaan, maksetaan muualla: kustannukset ovat nousseet v. 2000 - 2004 neljänneksen, kun oppilashuollon menot ovat "räjähtäneet käsiin" ja erityisopetusta on ollut pakko lisätä.
Olemme tekemässä arvovalintoja. Onko viisasta hakea säästöjä pienimpien lasten perusopetuksesta, jonka merkitys on ratkaiseva juuri nyt, kun haetaan uutta suuntaa Suomen tulevaisuudelle? Ilmasto- ja energiapolitiikassa tähtäin on 40 vuoden päässä; koulutuksen kehittämisessä sen tulee olla vieläkin kauempana. Juuri nyt koulutuspolitiikka on tärkeintä tulevaisuuspolitiikkaa. 

Mitä me haluamme?

Paras ratkaisu Keljon koulun surulliseen tilanteeseen olisi tämä:

  • Keljon koulun kuntokartoitus analysoidaan uudelleen. 
  • Jos uusi osa pitää purkaa, se tehdään, mutta tilalle rakennetaan jotain tervettä ja sellaisena pysyvää. 
  • Keljon koululaisten bussiralli lopetetaan ja lapsille järjestetään opiskelutilat koulun läheisyyteen. (Esim. modulikoulu, jos se osoittautuu järkeväksi vaihtoehdoksi.)
  • Toimivaa koulurakennusta, sen liikuntatiloja ja leikkitelineitä hyödynnetään alueen virkistyskäytössä iltaisin ja viikonloppuisin. 

Onko lisättävää tai muutettavaa? Kerro mielipiteesi kommenteissa!

Olisiko modulikoulu ratkaisu?

Vanhempien keskuudessa on ollut puhetta Keljon koulun pihaan rakennettavasta modulikoulusta:

  • Koululaiset voisivat opiskella tutussa ympäristössä sillä aikaa, kun varsinaista koulua korjataan. 
  • Modulikouluista voidaan tehdä pysyviä rakennuksia, tai sitten ne voidaan siirtää tarpeen mukaan muiden koulujen pihoihin, jos niitä ei tarvita enää Keljossa. 
  • Rakennukset voidaan toimittaa nopeasti paikalle.
  • Modulikoulujen sisäilma on taatusti puhdasta. 

Esimerkiksi Teijo-talot valmistaa koulutiloiksi soveltuvia taloja. Onko kenelläkään kokemusta tai tarkempaa tietoa modulikouluista?

Keljon koulun oppilaiden videoviesti päättäjille

Koulun oppilaiden keväällä tekemä video

lauantai 17. elokuuta 2013

301 lasta lisää. Minne ne mahtuvat?

 "Keljo on myös väestöltään Jyväskylän rikkainta aluetta, keskitulot vuonna 2008 alueella olivat 26 508 euroa per henkilö, yli kaupungin keskiarvon 22 807 euroa. (Jyväskylän kaupunki)", kertoo Wikipedia. Tätä ei voi päätellä alueen palveluiden kehittymisestä.

Väestötilastoja ja ennusteita on saatavilla vain suuralueittain, joten vertaileminen on hankalaa. Viereinen Ristonmaa kuuluu Kuokkalan alueeseen, Myllyjärvi muodostaa Keltinmäen kanssa suuralueen ja Kukkumäki ja Mattilanpelto kuuluvat Kantakaupunkiin. Keljo ja Keljonkangas ovat samaa aluetta. Alla oleva taulukko kuvaa väestötilastoja vuonna 2011 ja ennusteita vuodelle 2015, 2020 ja 2025 alakouluikäisten (7-12 -vuotiaat) osalta. Tiedot ovat peräisin Jyväskylän kaupungin sivuilta. Lisäksi taulukon kahteen viimeiseen sarakkeeseen on laskettu kasvuennuste lasten lukumääränä ja prosentteina.

Koko kaupungissa arvioidaan siis olevan alakouluikäisiä 20% nykyistä enemmän vuonna 2025. Joillakin alueilla lasten määrän arvellaan kasvavan, joillakin taas vähenevän. Kun tarkastellaan Keljon suuralueen tilannetta, kouluverkon karsiminen juuri Keljon koulun osalta näyttäytyy kummallisena ja lyhytnäköisenä. Eikö alueella, jonka lapsimäärä kasvaa prosentuaalisesti eniten (64%) ja lukumääräisestikin Palokka-Puuppolan jälkeen toiseksi eniten (301), pitäisi pikemminkin tiivistää kuin karsia kouluverkkoa?

Keljon suuralueella ennustetaan siis asuvan 770 alakouluikäistä vuonna 2025. Jos Keljon koulua ei korjata ja se lakkautetaan, alueelle jää yksi koulu.Viereistenkään alueiden (Kuokkala, Keltinmäki-Myllyjärvi) väkiluvut eivät ole laskussa ja Kantakaupungin alueella lasten määrän ennustetaan kasvavan 44%. Minne nämä lapset menevät kouluun?

(klikkaa kuva isommaksi)

Laske myös Keljon liikunta- ja leikkipaikat

Keljon koulun pihasta on nyt poistettu kiipeilytelineet ja siirretty Salmirantaan. Pallokenttä on vielä käytössä, koulua kun ei ole sentään lakkautettu ja talvella paikalla on toivottavasti yhä oppilaita varten luistelukenttä, joka on kovassa käytössä myös iltaisin. Alla oleva, Jyväskylän kaupungin karttapalvelusta napattu kuva näyttää lähialueiden leikkipuistot (kiikkulaudalla leikkivät lapset) ja liikuntapaikat (renkaat). Keljon kaupunginosasta on lähimpään leikkipuistoon matkaa, ja liikuntapaikkoja on kaksi. Toinen on em. pallokenttä ja toinen Keljon koulun käyttökiellossa oleva liikuntasali.

Missäköhän alueen lapset leikkivät?


perjantai 16. elokuuta 2013

Etsi aukko Jyväskylän koulukartasta!

Todella havainnollistava kuva Jyväskylän perusopetusta antavista kouluista vuonna 2013.

  • Punaiset ovat alakouluja
  • Vihreät ovat yläkouluja
  • Mustat ovat muita perusopetusta antavia kouluja, esim. Norssi, Kristillinen koulu ja Steiner-koulu ja erityiskouluja, esim. Onerva Mäen koulu ja Kukkulan koulu (sairaalakoulu).



Keljon koulun paikka on Keltinmäen koulun (11), Tikan koulun (35), Normaalikoulun (49) ja Keljonkankaan koulun (10) keskellä. En kyllä sanoisi, että "vaikuttaa siltä, että alueelta on kohtuumatkalla saavutettavissa muita palveluita."  




http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/60796_Koulukartta_2013.pdf


torstai 15. elokuuta 2013

Otteita Keskisuomalaisen jutusta 15.8.2013


  • "Listalla mainitaan muun muassa Keljon ja Nyrölän koulut. Niiden lakkautuksista tulisi yhteensä noin 500 000 euroa. "

  • "Sen sijaan Keljon koulun lakkautus saattaisi saada Partasenkin hyväksynnän. - En tunne Keljon tilannetta tarkkaan, mutta vaikuttaa siltä, että alueelta on kohtuumatkalla saavutettavissa muita palveluita. Rakenteellisia ratkaisuja joudutaan tekemään. Ei riitä, että vain juustohöylätään."

  • "Lopullisesti linjaukset sinetöidään valtuuston kokouksessa maanantaina 30. syyskuuta."



Kommentteja? Mitä tehdään? Kuinka asiaan voi vaikuttaa?