Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Keskisuomalaisessa 25.2. hieman lyhennettynä. Tässä alkuperäinen teksti.
Mitä seuraa, kun lauma sikariportaan virkamiehiä päästetään kehittämään sivistyskaupungin kouluverkkoa? Tämä on retorinen kysymys. Vastauksen voi kuitenkin luntata kaupungin tuoreesta selvityksestä: euro on koulutuksen ainoa mittari. Jos joku onneton muutti tänne päihdyttyään kaupunkistrategian hunajaisista kuiskauksista - aktiivinen sivistyskaupunki, jossa vallitsee sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja alueellisesti kattava palvelurakenne - kannattanee olla yhteydessä Mainonnan eettiseen neuvostoon.
Siihen nähden että kouluverkon kehittämisen ainoa tarkoitus on kulujen karsiminen, antaa se hämmästyttävän vähän informaatiota kulujen karsiutumisesta. Pöydälle on heitetty 2,5 miljoonan euron summa, joka kouluverkkoa löysentämällä vuosittain säästettäisiin. Luku perustuu siihen, että esim. joku pieni koulu sulkemalla säästettäisiin 100 000 rakennuksen vuokrakuluja ja toinen 100 000 opetuskuluja. Tämä pitäisikin paikkansa, mikäli maa nielisi koulun oppilaineen ja opettajineen.
Luulisi olevan aiheellista kysyä, mitkä on todellinen nettohyöty, kun vuokrat ovat kaupungin sisäisiä ja samalle oppilasmäärälle täytyy kuitenkin järjestää tilat ja opettajat jossain muualla? Tällaisia lukuja ei kuitenkaan ole edes laskettu, vaikka asiasta pitäisi tehdä päätös.
Toinen huomattava piirre on riskien hallinnan puute. Keljon koulu on hyvä esimerkki siitä, miten käy kun rakennuksen kunnossapitoa laiminlyödään riittävän kauan. Tämän voi toki nähdä olevan johdonmukaista politiikkaa, koska kaupunki on pyrkinyt lakkauttamaan Keljoa jo vuosien ajan. Aikaisemmin koulu piti kuitenkin säilyttää, koska koulumatka Kilpiseen nähtiin liian vaarallisena. Ilmeisesti matkojen vaarallisuutta arvioikin tuolloin poliisi, nykyään kouluverkkoselvitystä valmistelevat virkamiehet?
Nyt esitetyssä mallissa Keljon oppilaat hajautettaisiin Kilpisen ja Pohjanlammen tuleviin suurkouluihin. Kumpikin rakennus on vanha ja korjauksen tarpeessa. Pohjanlammelle onkin jo peruskorjaus suunnitteilla, ja jokainen Kilpisen koulun nähnyt voi itse arvioida, kuinka todennäköistä on että rakennuksessa voidaan opiskella vuoteen 2025 saakka. 600 oppilasta ei noin vain siirretäkään Salmirantaan. Miten opetus sitten järjestetään ja mitä kustannuksia siitä aiheutuu?
Sivistyslautakunnan puheenjohtaja perustelee kouluverkon leikkauksia sillä, että tulevilta sukupolvilta varastaminen on lopetettava. Tästä voivat varmasti kaikki olla samaa mieltä. Itse en keksi parempaa keinoa lapsiltamme varastamiseen kuin koulupalveluiden leikkaaminen – vieläpä perusteilla, jotka eivät kestä sen enempää pedagogista kuin taloudellistakaan tarkastelua.
Olli Saarikoski
Ensimmäisenä lakkautuslistalla on Saakosken koulu, josta kaupunki on luopumassa jo tänä syksynä. Ensi vuonna vuorossa on Keljon koulu. Lopetusuhan alla on yhteensä kuusi pientä koulua.
- Kuka haluaa rakentaa tontille, jonka lähellä ei ole mitään muita palveluita kuin marketit? Eikö Keski-Suomen museon lausunnolla ole todellakaan mitään arvoa?
Lähempänä vuotta 2025 on jo noin 300 oppilaspaikanvaje. Se edellyttää uuden yläkoulun rakentamista kantakaupungin alueelle.
- Mitä jos korjattaisiin Keljon koulu? Samalla koulua voisi myös laajentaa.
Opetusjohtaja Eino Leisimon mukaan uudessa linjaratkaisussa puhutaan yhteensä seitsemästä kouluyksiköstä.
- Jos kaikki suunnitelmat toteutetaan, niin vuonna 2020 pelkästään kiinteistömenot olisivat nykytasoon verrattuna noin 1,7 miljoonaa euroa pienemmät. Mutta se on pelkästään kiinteistöjen osuus, arvioi Leisimo.
- Onko lainkaan mietitty sitä, miten kiinteistömenoja saataisiin laskemaan? Kaupunkihan itse omistaa Tilapalvelut, jolle vuokraa maksetaan.
Kaavoituksen edetessä kaupunki investoi uusille alueille. Kaupunginosissa missä väestö tulee kymmenen vuoden aikana selvästi kasvamaan, rakennetaan uusia päiväkoti-koulu –yhdistelmiä.
- Miksi näitä rahoja ei voi ohjata jo olemassa olevan Keljon koulun saneeraukseen ja laajentamiseen? Päiväkoti-koulu -yhdistelmällä on tarvetta myös Keljossa. Koulu on keskeisellä paikalla ja alueella on paljon lapsia jo nyt. Myös yliopisto laajenee Keljon koulua kohti.
Yksikköjen suurentuessa ja keskittyessä koulukuljetukset tulevat Eino Leisimon mukaan lisääntymään väkisinkin.
-Toisaalta mitä vähemmän meillä on kiinteistöjä ylläpidettävänä niin sen halvempaa se on. Jos opetusta pystytään tehostamaan muodostamalla hiukan suurempia yksiköitä, niin syntyy säästöä. Toisaalta sitten kolukuljetuksia on lisättävä, pohtii Leisimo.
- Ja toisaalta Jyväskylästä tulee tällä menolla niin epämiellyttävä paikka asua ja käydä koulua, että perheet muuttavat Etelä-Suomeen.
Tavoitteena on peruskorjata ja rakentaa uusia isompia päiväkoteja sekä lisätä yksityistä päivähoitoa.
- Niin ainakin luvataan nyt. Aivan niin kuin Keljon koulun peruskorjaus aikoinaan
