Aluerehtori Kari Fagerholm avasi kuulemistilaisuuden Keljon koulun tilanteesta Salmirannan väistökoululla tänään tiistaina kello 18. Paikalla oli viitisentoista vanhempaa, tuolirivistöistä päätellen väkeä oli odotettu tulevaksi enemmän. Kuulemistilaisuuden järjestäminen hämmensi, sillä monella on sellainen olo, että kaikki sanottava on jo tuotu esille - vaikutuksetta. Mahdollisuutta ei kuitenkaan voinut jättää käyttämättä, sillä käytännössä tämä oli viimeinen tilaisuus vaikuttaa millään tavoin kouluverkkoselvitykseen, jonka sivistyslautakunta käsittelee torstaina 14.5. Fagerholmin ja vanhempien lisäksi paikalla olivat Keljon koulun rehtori ja vararehtori sekä Kilpisen koulun rehtori.
Aluerehtori Kari Fagerholm kertoi, että Keljon koulun oppilaat siirtyvät Kilpisen kouluun perustettavaan yhtenäiskouluun elokuussa 2015. Kilpiseen tehdään pintaremontti kesällä muutaman viikon aikana. Koulusta pyritään tekemään toimiva, yksisarjainen koulu, ja oppilaaksiottoalueesta neuvotellaan Normaalikoulun kanssa.
Keskustelu oli hieman vaisua, eikä oleellisiin kysymyksiin oikein saatu vastausta. Paljonko remontti maksaa? Ei tietoa. Mitä tapahtuu näivettyneille luokille, joista iso osa oppilaista on siirtynyt muihin kouluihin? Onko varmaa, että jos Keljon koulun lakkautus nuijitaan ensi viikon torstaina ja koulun oppilasmäärä laskee laskemistaan, Kilpisen hanke toteutuu?
Kritiikkiä esitettiin myös sitä kohtaan, että vanhempien piti tehdä päätös lasten kouluvalinnoista ennen kuin Keljon koulun tulevaisuus oli ratkaistu. Nythän alueen 24 tuevasta ekaluokkalaisesta vain 10 haki Keljon kouluun, eikä ensimmäistä luokkaa perustettu. Olisiko tilanne ollut toinen, jos tieto väistön lakkaamisesta ja koulutoiminnan jatkumisesta olisi ollut tiedossa?
Joka tapauksessa tilanne on tulevankin koulun - johon on kaiken tämän pyörityksen jälkeen vaikeaa suhtautua faktana - kannalta erikoinen: on koulu, josta puuttuu yksi tai kaksi luokka-astetta kokonaan, ja jonka neljästä luokasta on joistakin jäljellä vain rippeet. Vanhemmat vetosivat myös siihen, että kaupunki panostaisi kouluyhteisön vaalimiseen muutostilanteessa, jotta edes osa Keljon yhteisöllisestä ja tiiviistä hengestä saataisiin säilytettyä.
Lisäksi kysyttiin vielä, miksei kaupunki tee koulujen suhteen joustavia ratkaisuja. Jatkuvasti tuodaan esille se, että kouluja on rakennettu aikanaan alueille, joilla niille ei enää ole tarvetta. Nyt rakennetaan suuria koulukeskuksia sinne, missä on lapsia, mutta tulevaisuudessa ne sijaitsevat väärissä paikoissa. Kevyet ja siirrettävät moduuliratkaisut olisivat aina siirrettävissä oikeaan paikkaan väestörakenteen muuttuessa.
Lisäksi kysyttiin, voisiko Keljoon perustaa jo aiemmin esitetyn mukaisesti päiväkoti-koulun, jolloin pienimpien lasten koulupolku olisi turvattu. Tämä vaihtoehto on ilmeisesti kuopattu. Koulun säilyminen Keljossa toisi myös harrastus- ja liikuntamahdollisuudet asukkaiden ulottuville, sillä koulun mukana katoavat myös paljon käytetty ulkojää ja harrastustilat - leikkitelineet ja niiden myötä alueen ainoa leikkipaikkahan katosivat jo.
Viimeisenä kysyttiin, voisiko kaupunki harkita leikkaamisen sijasta investointia tulevaisuuteen, koulutuksen kun tiedetään olevan talouden kannalta kaikkein tuottavin investointi. Tiedetään, että oppilaat voivat paremmin pienemmissä kouluyksiköissä, nuorison ongelmakäyttäytyminen on vähäisempää ja oppimistulokset parempia. Haluaisimme nähdä kukoistavan kaupungin, joka suunnittelee tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä holistisesti lyhytaikaisten ja sektorikohtaisten säästöjen sijasta.
Tilapalvelut haluaa hankkiutua kiinteistöstä eroon mahdollisimman pian. Hylätty koulu houkuttaa ilkivaltaan. Jäämme odottamaan, kuka on kärkkynyt tonttia jo kenties vuosikymmenen, edellisestä lakkauttamisuhasta saakka.
