Keljon koulun kohtalo on poliittisesta tahdosta kiinni

(Tämä kirjoitus oli ilmeisesti liian pitkä sanomalehtien mielipidepalstalla julkaistavaksi. Julkaisemme sen siis täällä blogissa.)

Keljon koulu oli Jyväskylän kaupungin peruskorjauslistalla 12 vuotta, kunnes se syksyllä 2012 päätettiin jättää korjaamatta ja asteittain lopettaa koko koulun toiminta. Kaupunki ja Tilapalvelut ovat pettäneet ne tuhannet ihmiset, jotka terveytensä kustannuksella ja peruskorjauslupaukseen uskoen ovat työskennelleet tai käyneet koulua Keljossa. Petettyjä ovat myös ne vanhemmat, jotka Tilapalvelun esittämiin tutkimustuloksiin uskoen ovat 2000-luvulla valinneet lapselleen alueen lähikoulun. Koulun, jota nyt väitetään liian kalliiksi peruskorjata, ja jossa ihmisiä on sairastunut huonon sisäilman vuoksi. Mielestämme on moraalitonta vaieta ongelmasta lopettamalla alueen koulu. Voittoa koulujen tilavuokrilla tekevien Tilapalvelun ja Jyväskylän kaupungin tulisi ottaa vastuuta ja harkita tosissaan lopettamisen vaihtoehtoja. Vanhempainyhdistys ehdottaa Keljon koulun vanhan osan peruskorjausta ja moduulikoulun rakentamista koulun tontille.

Opetusjohtaja Eino Leisimon tiedotustilaisuudessa 5.9. selvitettiin, mistä vuodessa lasketut säästöt (n. 400 000 €) koostuvat: koulurakennuksesta ei enää jatkossa makseta vuokraa Tilapalvelulle, ja eläköitymisen myötä kaksi opettajan virkaa voidaan lakkauttaa. Lasten opetus, ruokailu, kirjat, välineet ja mahdolliset koulukuljetukset maksavat kuitenkin edelleen, ja tyhjillään seisova koulurakennus kuluttaa kuntalaisten varoja siinä missä täysikin. Todellinen säästö toteutuisi vasta, jos koko koulun alueesta luovuttaisiin eikä oppilaiden sijoittamisesta muihin kouluihin seuraisi mitään lisäkustannuksia. Kaupungilla ei tunnu olevan julkista suunnitelmaa siitä, mitä koulurakennukselle ja tontille tapahtuu, jos koulutoiminta loppuu.

Oppilaiden sijoittaminen muihin kouluihin on hankalaa ja vaatii muiden koulujen laajentamista enemmin tai myöhemmin, mikä kasvattaa opetustoimen vuokrakuluja. Tämänhetkisten suunnitelmien ja lupausten mukaan nykyiset Keljon koulun oppilaat tulevat käymään alakoulunsa loppuun Salmirannan väistökoulussa, ja koulun oppilasmäärän annetaan näivettyä nollaan sen myötä, kun oppilaat siirtyvät yläkouluihin. Tätä ennen vanhemmat siirtänevät lapsensa jo aikaisemmin muihin alakouluihin, jolloin kaupungin on helppo perustella opetuksen loppumista myös Salmirannassa. Salmirannan vuokra ja kuljetuskustannukset seuraavaksi 5 vuodeksi on huomioitava laskutoimituksissa. Missä ovat silloin todelliset säästöt?

Keljon alueen lasten suunnitellaan siirtyvän Normaalikoulun oppilaaksiottoalueen piiriin. Tämä vaikuttaa ikävästi myös muiden kaupungin alakoululaisten lähikoulutilanteeseen, sillä nykyiseltä Norssin alueelta tullaankin menemään jatkossa Puistokouluun, ja Puistokouluun mahtumattomat oppilaat taas päätyvät jonnekin aivan muualle. Jos Keljon koulu lakkautetaan, koulumatkat pitenevät ja tulevat vaarallisemmiksi niin Keljon kuin keskustankin alakoululaisille.

Keljonkankaan eteläisen alueen odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa, ja ilmeisesti Keljonkankaan koulun laajentamiseen tai kokonaan uuden koulun rakentamiseen ollaan valmiita investoimaan se 4 - 5 miljoonaa euroa, jonka Keljon koulun peruskorjaus vaatisi. Miksi ei korjattaisi jo olemassa olevaa ja tarpeellista Keljon koulua ja siirrettäisi Keljon oppilaaksiottoalueen rajaa etelämmäksi Keljonkangasta kohti? Kun kaupungin alakouluikäisten määrän arvioidaan kasvavan vuosittain n. 4 - 5 koululuokan verran, olisi sulaa hullutta lopettaa keskeisellä paikalla olevan koulun toiminta. Oppilasmäärän kasvu tarkoittaa myös sitä, että Keljosta lakkautettavien virkojen tilalle on vuosittain perustettava uusia virkoja.

Keljon koulu on tunnettu kyläkoulumaisesta ilmapiiristään. Juuri "Keljon hengen" ansiosta moni oppilaaksiottoalueiden rajoilla asuva on aiemmin valinnut lapsilleen Keljon koulun siitä huolimatta, että muissa kouluissa on ollut ehkä modernimmat tilat ja välineet. Keljon koululla on ollut asuinalueelle myös muuta merkitystä: liikuntasalissa on pidetty iltaisin kerhoja ja liikuntaryhmiä, pihassa on luisteltu ja leikitty. Nyt kun Keljon kirkostakin on seurakunnan toiminta loppunut, alueen harrastusmahdollisuudet ovat surkeat.

Jyväskyläläisten pitäisi olla tietoisia siitä, miten kouluverkostoa ollaan muuttamassa ja millaiset seuraukset sillä on koululaisille ja perheille. Kaupunginvaltuuston jäsenet tekevät isoja päätöksiä äänestäessään Jyväskylän tulevaisuudesta. Heidän on voitava luottaa siihen, että kaupungin virkamiehet ovat tehneet kaikkensa järkevän esityksen eteen ja selvittäneet eri vaihtoehdot. Haluavatko valtuutetut todellakin lakkauttaa KOULUN?  Ovatko he varmasti saaneet tarpeeksi tietoa muista säästömahdollisuuksista? Jyväskylällä ei ole varaa hätiköityihin päätöksiin eikä mitättömän säästön nimissä tehtyihin katastrofaalisiin virheisiin. Jos poliittista tahtoa löytyy, Keljon koulun säilyttäminen on täysin mahdollista. 

Keljon koulun vanhempainyhdistys

Rahaako ei muka ole?

Keskustelutilaisuudessa päättäjien kanssa perjantai-iltana 20.9. saimme taas lyödä päitämme samaan seinään: "Rahaa ei ole." Sivistystoimi saa tulla toimeen vuodesta vuoteen pienenevällä budjetilla, vaikka koulutettavien lasten määrä kaupungissa kasvaa jatkuvasti.

Seuraavana päivänä Keskisuomalainen kuitenkin uutisoi, että rahaa kaupungilla on kirjaimellisesti vaikka kaatopaikalle kärrättäväksi. Jyväskylän kaupunki haluaa ostaa 8,4 miljoonalla eurolla Mustankorkean osakkeita, joiden todellinen arvo on tällä hetkellä vain noin 2,8 miljoonaa.

Hyvät herrat Andersson ja Koivisto sekä arvoisa kaupunginvaltuusto, eikö teitä yhtään hävetä? 

Ilmeisesti ei, kunhan johtajien tilipussi vain pysyy pulleana. Siitäkö teille maksetaan, että nipistätte rahaa lapsilta ja sairailta ja heitätte sen suoraan Kankkulan kaivoon? Mustankorkean ylihintaisia osakkeita vastaan ollaan kyllä valmiita ottamaan lainaa, mutta ei lasten koulutuksen ja hyvinvoinnin hyväksi.

Päättäjät! Voitte meidän puolestamme ostaa Mustankorkean osakkeet, kunhan maksatte niistä tasan sen 2,8 miljoonaa, jonka arvoisia ne ovat. Jäljelle jää siis 5,6 miljoonaa. Siitä voitte antaa 4 miljoonaa Keljon koulun kunnostukseen ja loput tasan sivistys- ja sosiaalipuolelle hyödyttämään kaupunkilaisia konkreettisesti. Tässä vastaus perjantai-iltana moneen kertaan esitettyyn kysymykseen: "Mistä rahat?"

Koulumatkaselvitys 2013

Keljon koululaisten koulumatkan turvallisuudesta tehty uunituore selvitys on nyt julki!

Power Point -esityksestä käy ilmi, miten Keljon koulun lakkauttaminen vaikuttaisi koulumatkoihin. Koulumatkojen pituus ja kadunylitysten määrät on esityksessä laskettu Keljon kouluun, Kilpiseen ja Norssiin, joita on esitetty vaihtoehdoiksi.

  Diat vaihtuvat nuolesta ja kokoruututilan saa esityksen alta rastista.


Koulumatkaselvitykseen vuodelta 2001 voit tutustua täällä.

Tapahtuipa koulubussissa eli väistökoulun arkea

Vanhemmat saivat tänään Wilman kautta tiedotteen, jossa kerrottiin eilisestä välikohtauksesta iltapäivän ensimmäisessä paluubussissa. Tähän asti bussikyyditykset ovat sujuneet ilmeisen rauhallisesti, sillä ilmoituksia ei ole kotiin asti kulkeutunut. Eilisessä bussissa oli kuitenkin ollut toisin.

Klo 13 Salmirannasta lähteneen bussin kyydissä oli ollut oppilaista ensimmäiseltä, toiselta, kolmannelta ja viidenneltä luokalta. Oppilaat olivat olleet levottomia, eivätkä olleet uskoneet kuljettajan kehotuksia istuutua. Saamamme tiedon mukaan kuljettaja oli tehnyt muutaman äkkijarrutuksen tehostaakseen viestintäänsä, minkä seurauksena osa kyytiläisistä oli lyönyt päänsä tai kasvonsa edessään olevaan penkkiin. Vakavilta vaurioilta on toivottavasti säästytty vaikka jonkun huulessa onkin mustelma .

Kuljettaja on saanut puhuttelun ja pahoitellut toimintaansa. Lasten kanssa kerrataan sovittuja sääntöjä koulussa ja kotona. Kellekään ei liene epäselvää, että vaikka kuljettajan keinot selvitä tilanteesta olivat sopimattomat, myös lasten on käyttäydyttävä sääntöjen mukaan ja toteltava kuljettajaa.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että bussissa oli oppilaita enemmän kuin istumapaikkoja. Lasten kertomusten mukaan takana istui viisi oppilasta kolmella istuimella, ja useilla kahden hengen paikoilla oli kolme oppilasta. Erään viidesluokkalaisen arvion mukaan ylimääräisiä matkustajia oli bussissa 10-15. Kuinka lapset voivat istua paikoillaan, jos paikkoja ei ole? Kuinka realistista on ajatella, ettei tällaisessa tilanteessa synny levottomuutta, nahinaa, vaaratilanteita tai ylireagointeja? Millainen kaupunki synnyttää ilmapiirin, jossa koetaan tärkeäksi säästää kokonaiskuvassa mikroskooppisen pieniä summia, kymppejä tai satanen, lasten turvallisuuden kustannuksella? Mitä tämä kertoo Jyväskylästä?

Tarkoittaako väistökoulun käyminen paitsi pidempiä päiviä, myös vähitellen rapautuvia käytänteitä ja heikentynyttä turvallisuutta? Väistökoulua ovat käyneet muutkin koululaiset joitakin vuosia, mutta ekaluokkalaisille tämä näyttää olevan se ainoa todellisuus jossa he alakouluaan käyvät.

_______________________________________________________________________
Edit
Kävi ilmi, että busseja on ollut kaksi, mutta jälkimmäisessä on ollut vain kourallinen oppilaita. Vanhemmat pohtivat myös sitä, kuinka koulukyyditykset väistötilanteissa yleensäkin järjestetään, kuinka paljon ylimääräistä työtä voidaan sälyttää opettajille, sillä kyytijärjestelyt ja oppilaiden turvallisuudesta huolehtiminen vaativat raskasta työpanosta, kuka vastaa oppilaiden turvallisuudesta ja kuinka se voidaan taata.

Talvi tuo vielä uuden vaaran: bussikyydistä myöhästyville oppilaille ei ole tarjolla lämmintä odotustilaa, vaan ohjeena on kävellä kotiin ja odottaa seuraavaa bussia. Jos koulumatka kävellen on muutamakin kilometri, ei oppilas ehdi kuin kääntyä kotona. Käytännössä kyydistä myöhästyvä saa siis parhaimmillaan ulkoilla 1,5 h pakkasella kuin pakkasella. Kaikilla vanhemmilla ei ole työaikojen tai auton puuttumisen vuoksi mahdollisuutta kuljettaa lastaan kouluun. Nähtäväksi jää, miten tämä asia talvella hoidetaan.

Kokonaan oma lukunsa on se, että koulukyyti pidentää koululaisten työpäivää merkittävästi usean vuoden ajan. Haja-asutusalueilla koulukyydit ovat toki arkipäivää, mutta Keljon koulun alueella asuvat maksavat asuntojen hinnoissa ja vuokrissa sijainnin keskeisyydestä ja palvelujen läheisyydestä. 

Mietteitä sivistyslautakunnan kokouksen (18.9.) jälkeen

Jyväskylän sivistyslautakunta antoi 18.9. esityksen perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja nuorisopalvelujen talousarviosta. 

Säästettävät rahasummat ovat edelleenkin pennosia kokonaistilanteessa, ja koko touhusta välittyy hätäisen säästämisen periaate.

"Valtuusto antoi raamit ja rahaa ei ole" -perusteluun tuntuu olevan hyvä vedota. Jos se on ainoa vastaus, voinemme siirtyä kysymään koulun lakkautuksen vaikutuksia. 

Koulun säästäminen on tärkein tavoite, mutta hyväksymme myös sen vaihtoehdon, että koulu lakkautetaan, JOS meille esitetään virkamiesten ja päättäjien selvittämät muut vaihtoehdot ja niiden seuraukset pidemmällä aikataululla ja näiden perusteella osoitetaan, että kaupungin talous todella paranee Keljon lakkauttamisella. 

Onko muita vaihtoehtoja edes pohditty? Aikaa ainakin on ollut, sillä Keljon koulu on ollut peruskorjauslistalla vuodesta 2001 lähtien. 

Haluaisimme kysyä kaikilta Keljon koulun kohtalosta päättäviltä henkilöiltä  eli virkamiehiltä, sivistyslautakunnalta, valtuustolta ja hallitukselta seuraavan kysymyksen: 

Oletteko todella valmiita hyväksymään kaupungin holtittoman taloustoiminnan, aiemmat laiminlyönnit Keljon koulua kohtaan ja lakisääteisten peruspalveluiden heikentämisen?  

Avoin kirje valtuutetuille

Arvoisat kaupunginvaltuutetut

Vallitsevassa taloudellisessa kurimuksessa olette varmasti täysin työllistettyjä tärkeiden valtakunnallisten asioiden parissa. Toivoisin kuitenkin voivani kiinnittää hetkeksi huomionne erääseen kotikaupunkimme ongelmaan, nimittäin Keljon koulua koskevaan lakkautusuhkaan. Koulu on tällä hetkellä suljettu ja oppilaat evakossa Salmirannan väistökoulussa. Asia on laajassa katsannossa varmastikin mitätön, mutta koululaisille ja heidän perheilleen se on mitä suurin ja tärkein. Lisäksi lakkautuksen seuraukset ravistelisivat koko kaupungin kouluverkkoa.

Minä ja muut vanhemmat emme vastusta järkevää taloudenpitoa emmekä kategorisesti tyrmää kouluverkon uudistuksia. Kuitenkin mielestämme koulun lakkauttamisesta aiheutuva säästötavoite ei ole realistinen eikä lakkauttaminen palvele hiukkaakaan pitemmässä katsannossa kaupungin taloutta.

Ymmärrän, jos tärkeämmät  kiireet ajavat Keljon asian ohitse. Siksi olen koonnut tähän kolme keskeistä kohtaa, joita toivoisin teidän puntaroivan ennen päätöksentekoa:

1)

Koulun peruskorjaaminen uudisrakennuksineen maksaa kaupungin arvion mukaan n. 4 - 5 miljoonaa euroa. Korjaustarve ei ole tullut yllätyksenä, ja Keljon koulu onkin ollut investointilistalla vuosia ennen viimeisten, väistöön johtaneiden sisäilmaongelmien löytymistä. Investointi on kallis, mutta väistämätön: koulussa oli lukuvuonna 2012 - 2013 175 oppilasta, jotka on sijoitettava johonkin. Kyse on vain siitä, mihin investointi tehdään. Mikäli se jätetään tekemättä ja kaupungin koulujen oppilaskapasiteettia lasketaan 175:llä, täytyy luokkakokoja vastaavasti kasvattaa, josta on seurauksena ahtaammat luokat => koneellista ilmanvaihtoa täytyy tehostaa => lisää sisäilmaongelmia. Tämä on varmasti kallein mahdollinen tie. Lisäksi kaupungin oman arvion mukaan koko kaupungin oppilasmäärä kasvaa 1500:lla vuoteen 2020 mennessä, joten oppilaskapasiteettiin on väistämättä tehtävä huomattavia investointeja lähiaikoina.

2)

Koulun käyttökustannuksista saatava säästö olisi opetustoimen johtajan mukaan 400 000 euroa. Tämä koostuisi pääosin vuokrasta (n. 265 000 €), jota opetustoimi maksaa tilapalvelulle. Kaupungin vuosikate ei siis tältä osin muuttuisi, ja säästö on täysin kosmeettinen. Loppuosa säästöstä aiheutuisi kahden opettajan viran vähentämisestä, koska Keljon koulun luokkakoot eivät ole olleet maksimitehokkaat. Tehokkuus on kuitenkin laskettu tämänhetkisellä oppilasmäärällä (n. 140), kun osa vanhemmista on siirtänyt lapsensa muihin kouluihin epävarman tilanteen takia. Aikaisempina vuosina Keljossa on ollut yli 200 oppilasta. Mikäli Keljoon investoitaisiin, voitaisiin oppilaaksiottoalueet hyvinkin laskea uudelleen siten että kaikkien alueen koulujen luokkakoot saadaan järkeviksi ja tehokkaiksi.

3)

Keljon koulun alueella asuu paljon lapsiperheitä ja kaupungin omienkin laskelmien mukaan oppilasmäärä alueella on jatkuvassa kasvussa. Mikäli kouluinvestoinnit päätetään kuitenkin tehdä muualle, on sillä merkittäviä seurauksia nykyisten ja tulevien koululaisten koulumatkoihin. Opetustoimen johtaja on esittänty Keljon koulun koululaisten siirtoa Tikkaan ja Norssin. Koulumatkat olisivat tällöin keskimäärin yli kaksinkertaiset ja suurimman osan oppilaista tulisi ylittää Länsi-Päijänteentie ja Keskussairaalantie. Tämä ei ole mielestäni ekaluokkalaisille sopiva koulumatka! Niinpä jos investointeja kouluverkkoon on joka tapaukessa tehtävä, olisi Keljon koulu koulukartan ja oppilasmäärien perusteella järkevä kohde.

Mielestäni näillä perusteilla kaikkein järkevin tapa hoitaa kaupungin taloutta ja kaupunkilaisten hyvinvointia olisi korjata Keljon koulu. Kiitos kärsivällisyydestänne, kun olette jaksaneet lukea viestini läpi, ja toivon että teette jatkossakin hyviä päätöksiä!


Ystävällisin terveisin,
Olli Saarikoski,
isä
Jyväskylä

Vanhempainyhdistyksen ehdotus

• Kaupunki sitoutuu Keljon koulun säilyttämiseen ja etsimään vaihtoehtoiset ratkaisut tämän toteuttamiseksi. Koulun on säilyttävä Keljossa monesta syystä, mutta yksi painavista faktoista on, että Keljon alueen koululaiset eivät mahdu muihin kouluihin. Keljon alueen lapsiluku kasvaa koko ajan.
• Peruskorjausinvestointiin löydetään rahat innovatiivisella, aktiivisella ja aiempaa kustannustietoisemmalla otteella läpi koko kaupungin investointiohjelman.
• Vastaava ote ulotetaan myös muiden kiinteistöjen hoitoon uusien sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi.
• Ratkaisut haetaan syksyn 2013 aikana, jotta väistökoulusta ja bussikuljetuksista voidaan luopua mahdollisimman pian. Eräs vaihtoehto voisi olla esimerkiksi modulikoulu, jos se osoittautuu järkeväksi vaihtoehdoksi.
• Toimivaa koulurakennusta, sen liikuntatiloja ja leikkitelineitä voidaan jatkossa hyödyntää koko  alueen väestön virkistyskäytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Myös keljolaiset ansaitsevat paikan, jossa harrastaa.

Länsi-Päijänteentie aamulla klo 7.45

Tältä näyttää Länsi-Päijänteentie aamulla klo 7.45. Aikamoinen tienylitys pienelle koululaiselle, ja moottoriajoneuvoja myös pyörätiellä.

Kutsu keskustelutilaisuuteen perjantaina 20.9. klo 18.00

Tervetuloa Salmirannan Väistökouluun perjantaina 20.9.2013 klo 18-n.20 keskustelemaan Keljon koulun ja koko Jyväskylän kouluverkon mahdollisista tulevista muutoksista.

Paikalle on kutsuttu Jyväskylän kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien pj:t, sivistyslautakunnan jäsenet sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston pj:t. Myös tiedotusvälineiden edustajia odotetaan paikalle saapuvan.

Tarkoitus on hyvässä hengessä kuulla poliittisten päättäjien ajatuksia ja saada heiltä vastauksia avoinna oleviin kysymyksiin. Vaaleilla valitut henkilöt kuitenkin ovat ne, jotka lopulliset päätökset tekee.

Samalla päättäjillä on mainio tilaisuus tutustua ko väistökoulun tiloihin.

Sanaa olisi hyvä saada leviämään ja paikalle mahdollisimman paljon yleisöä. Tilaisuus on siis AVOIN KAIKILLE eli viestiä jakoon.

Tervetuloa!

t. Antti Suora

Mitä modulikoulut ovat?

Vanhempainyhdistys selvitteli modulikoulujen hintoja keväällä 2012. Ehdottamamme ratkaisu on peruskorjata Keljon vanha puoli ja rakentaa modulikoulu koulun tontille. Tässä tietoa Teijo-talojen koulurakennuksista:

Teijo-talot ovat täysin siirrettävissä olevia kouluja ja päiväkoteja, jotka valmistuvat 6-8 kuukaudessa tilauksesta. Mm. Pirkanmaalla on otettu käyttöön useita Teijo-talojen valmistamia päiväkoteja. Moduleista koostuva siirrettävä koulurakennus on oiva ratkaisu suurempien kaupunkien muuttuviin tilanteisiin, koska moduleita voi tarpeen mukaan siirtää koska vain paikasta toiseen. Mm. Kokkolan Koivuhaassa tilattiin moduleista koostuva rakennus saneerattavan koulun pihaan. Kun vanha koulu oli kunnostettu, modulit siirrettiin jo etukäteen suunniteltuun uuteen paikkaan, jossa niitä tarvittiin pysyvään käyttöön Siirrettävän koulurakennuksen hintaan kuuluu sen paikalle kuljetus (ja myös poiskuljetus, jos rakennus ostamisen sijaan vuokrataan 5-10-vuoden leasing-sopimuksella).

Rakennus on paikalle tuotaessa täysin valmis sähkö- ja vesijohtovetoineen, vessoineen, liitutauluineen ja luokkatilojen lavuaareineen ym. Kunnan tehtäväksi jää vain sorapatjan valmistaminen maapohjaan sekä sähkö-, vesi- ja viemäriliittymien paikalle vetäminen/liittäminen. Moduleiden luokat on suunniteltu 26:n oppilaan kokoisiksi. Moduleita voidaan käyttää joko ensisijaisina tai jo olemassa olevien koulujen lisätiloina. Esim. ruokala keittiöineen on mahdollisuus tilata moduleina täysin valmiina. Liikuntasalin osalta korkeus tulee toteutuksessa vastaan, jolloin sali soveltuu paremmin alaluokkien käyttöön. Hinta esim. 400 neliön (5 modulin) kokonaisuudelle on n. 700 000 + alv. (1800/neliö+alv).

Tyypillinen kokonaisuus sisältää 4 luokkatilaa, vessat ja opettajanhuonetiloja. Moduleita voi vuokrata myös leasing-sopimuksella, mikä on edullinen ja yleistyvä ratkaisu kunnille. ks. mm. http://yle.fi/uutiset/leasing-rahoitus_yleistyy_kuntien_hankkeissa/6348446

Teijo-talojen vuokrakohde on mahdollisuus lunastaa leasing-sopimuksen päättyessä. Rakennuksen kokonaishinta lyödään lukkoon heti vuokrasuhteen alussa ja vuokra-ajan päätyttyä rakennuksesta jää maksettavaksi vain osuus, joka on jäljellä alkuperäishinnasta korkojen jälkeen. Parakkikouluista Teijo-talot poikkeavat mm. siinä, että pohja on valmistettu teräsbetonista tuulettuvan alapohjan sijaan ja siirrettävät modulit täyttävät kaikki nykyaikaiset rakennusmääräykset. Modulit rakennetaan sisätiloissa ja näin vältytään tulevilta kosteus- ja homevaurioilta. Lattiavalun kosteuspitoisuuksia tarkkaillaan jatkuvasti rakentamisvaiheiden aikana ja nämä asiakirjat luovutetaan ostajalle rakennuksen luovutuksen mukana.

Videoesitys modulirakennuksesta: http://www.teijorent.fi/fi/kayttovalmis-rakennus-suoraan-tehtaalta-tilaajan-osoittamaan-paikkaan

Keljon koululaiset tuovat kaupungille miljoonan vuodessa

Jyväskylä saa jokaisesta lapsesta laskennallista valtionosuutta yli 6700 euroa vuodessa. Valtionosuus on valtion ja kuntien välinen tulojentasausjärjestelmä, jonka tarkoitus on tasata kuntien välisiä taloudellisia eroja. Järjestelmä on osin kehitetty sen takia, että valtio on siirtänyt omia tehtäviään kunnille.

Valtionosuudet ovat laskennallisia ja määräytyvät esimerkiksi kunnan väestön ikärakenteen tai opetuksen oppilasmäärien ja eri palveluiden yksikkökustannusten perusteella. Nykyään valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, eli kunta saa köntän rahaa käytettäväkseen parhaaksi katsomallaan tavalla. Moraalisesti toki voisi ajatella, että esimerkiksi oppilasmäärään perustuva valtionosuus käytettäisiin kaikkien lasten ja sivistystoimen hyväksi. Mihin nuo rahat Jyväskylässä käytetään?

Keljon koulun lakkauttamista perustellaan kaupungin taloudella, tarpeella säästää 400 000 euroa. Lasketaanpa:

• Oletetaan että koulussa on 160 oppilasta, oppilasmäärä oli tätä luokkaa ennen pakkoevakkoa
• 160 x 6700e valtionosuutta = 1 072 000 euroa rahaa valtiolta koulutuksen järjestämiseen 
• Vuokrat -256 000e  -- jäljellä 816 000e 
• 10 opettajan palkat -550 000e -- jäljellä 266 000e
• Ruokailu, n. 2e/oppilas/pv, koulupäiviä 190/v: 2 x 160 x 190 = -60 800e --jäljellä 205 200e
• Koulukirjat n. 200e/oppilas/v: 200 x 160 = -32 000e -- jäljellä 173 200e 

Mitä laskelmasta puuttuu? Näyttää siis siltä, että Jyväskylän kaupunki ei oikeasti joudu kustantamaan Keljon koulun oppilaiden koulutuksesta senttiäkään, pikemminkin päinvastoin. 160 oppilasta tuottavat huomattavan osuuden ylijäämää. Kun otetaan huomioon, että väkiluvultaan kasvava kunta saa lisäksi asukasluvun muutokseen perustuvaa lisää valtiolta, Keljon alueen kasvava lapsimäärä näkyy valtionosuuksissa kahdella tavalla. Vaan näkyykö Keljossa?

Keljon koulun ongelma ei ole rahan puute, sillä kouluyksikkö sinällään on hyvinkin tehokas - etenkin kun huomioidaan, ettei Keljon koulun tiloihin, välineisiin ja rakennuksiin ole investoitu vuosiin.

Ongelma on se, että vuokranantaja (Tilapalvelu) on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia kiinteistöstä ja nyt kaupunki on haluton löytämään siihen rahat.

Koulusäästöt aiheuttavat suuria kustannuksia

Tämä teksti on julkaistu myös Keskisuomalaisen verkkosivuilla 4.9. 

Jyväskylän kaupungin palvelulinjausten valmistelussa on esitetty muun muassa Keljon koulun lopettamista, sillä voidaan saavuttaa 400 000 euron vuotuiset säästöt. Yksityiskohtaisia perusteluja ei pyynnöistä huolimatta ole esitetty ja asiaan vähänkin perehtymällä nousee esiin joukko olennaisia kysymyksiä, joista myös päättäjien luulisi olevan äärimmäisen kiinnostuneita.

Palvelulinjausten kuvauksessa kerrotaan seuraavaa: ”Päiväkoti- ja kouluverkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muulta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit.”

Yllä mainittu tarkistaminen on toistaiseksi merkinnyt vain yksiköiden sulkemista (Hurttia) ja ehdotuksia muista sulkemisista (Keljo ja Nyrölä). Mitä ovat nuo muualta vapautuvat tilat?

On perusteltua kysyä, mihin mainittu säästöennuste perustuu? Kun koulusta luovutaan, mitä tapahtuu oppilaille ja opettajille? Eikö heidän uudelleensijoittamisestaan synny kustannuksia?

Keljon vanhasta koulurakennuksesta on puuhattu suojelukohdetta. Toteutuessaan paikalle jää ylläpidettäväksi vain tyhjät seinät. Tästäkö ei aiheudu mitään kustannuksia?

Parin sadan oppilaan sijoittaminen kaupungin muihin kouluihin on joka tapauksessa haasteellista, koska tilaa ei pääsääntöisesti ole. Ainoa tapa on kasvattaa ryhmäkokoja, mikä pitkällä jänteellä johtaa laajemmalti nuorten kiihtyvään syrjäytymiseen ja muihin sosiaalisiin ongelmiin. Myös opetuksen laatu kärsii ja opetusväki uupuu. Tästäkö ei aiheudu yhtään lisää kustannuksia?

Jos sijoittaminen onnistuisikin, mitä tehdään kun seuraavassa koulurakennuksessa sisäilmaongelmat ryöstäytyvät hallitsemattomiksi? Minne oppilaat sitten sijoitetaan? Jos tässä kohtaa väitetään, ettei tuonkaltaista ongelmaa ole näköpiirissä, on kyse kuntalaisten pahasta aliarvioinnista ja tietoisesta harhaanjohtamisesta.

Kysymys on ainoastaan: milloin se tapahtuu ja mikä koulurakennus on vuorossa seuraavaksi? Mikä on paniikkiratkaisujen hinta silloin?

Näyttää, että lyhyen tähtäimen säästöpolitiikassa on kokonaan jätetty huomaamatta iso kuva. Kaupungin omien arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä alakouluikäisten lasten määrä kaupungissa kasvaa 1 500 hengellä. Keljolaiset lukuun lisättynä ja 30 hengen luokkakoolla laskettuna tämä tarkoittaa, että tarvitaan tilaa 37:lle uudelle luokalle. Neliöiksi muutettuna se tarkoittaa, että pelkästään luokkatilaa tarvitaan lisää parituhatta neliötä.

Aikaa on reilut 6 vuotta. Missä ovat suunnitelmat? Miten nykyisten koulujen lahtaaminen auttaa tuossa tulevaisuuden haasteessa? Sen sijaan pitäisi jo kiireesti valmistella merkittäviä investointeja.

Kaupungin julkaisemien tietojen perusteella Keljon koulun alueella asuu lähes 15 000 asukasta. Se on merkittävä osuus koko kaupungin väestöstä. Työttömyysaste on alin kaupungin eri alueiden kesken vertailtuna ja kotitalouksien keskimääräinen tulo on korkein. Lisäksi alakouluikäisten lasten kasvuprosentti on alueista korkeimpia.

Ainoa asia, jossa alue ei vertailussa menesty, on valtuutettujen sijoittuminen väestöön. Siksikö se onkin lopettamiskohteeksi valikoitunut?

Ei ole tietoa kenen kynästä koulun lakkautusehdotus on lähtenyt. Päivänselvää on, että kyseessä ei ole terävin kynä penaalissa.

Kaupungin strategiassa tavoitteena on olla aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki. Tähän sisältyy tavoite toteuttaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttavaa hyvinvointipolitiikkaa ja tehokasta ja alueellisesti kattavaa palvelurakennetta.

Perusopetukseen kohdistuvat säästötavoitteet halveksivat edellä kuvattua strategiaa ja tietoisesti siirtävät vastuuta eteenpäin tulevalle valtuustokaudelle.

Tällöin on vain liian myöhäistä reagoida, faktat kun ovat tiedossa jo nyt. Näennäissäästöt yhtäällä aiheuttavat kustannusvyöryn pitkällä aikajänteellä toisaalla, mutta tätä ei tietoisesti haluta tunnustaa tai asian valmistelijat jostakin käsittämättömästä syystä toimivat äärimmäisen vastuuttomasti.

Kun loppuvuodesta sivistyslautakunta esittää ja kaupunginvaltuusto päättää linjauksista, on päätöksen perustuttava selkeisiin faktoihin, jotka toteuttavat kaupungin valittua strategiaa vuoteen 2020.

Edellä mainitut faktat huomioiden ei tarvitse olla taloustieteilijä ymmärtääkseen esitettyjen leikkausten katastrofaaliset vaikutukset – kyllä siihen riittää ihan peruskoulun matematiikka.

Marko Filenius

Jyväskylä

Tärkeää tietoa kaikille alakoululaisten vanhemmille

Keljon koulun mahdollinen lakkauttaminen vaikuttaa vain pienellä alueella. Väärin! Onneksi minun lapseni koulumatka on turvattu. Onko?

Jyväskylän koulukarttaa ollaan uudistamassa, ja sen vuoksi kaikkien vanhempien olisi hyvä olla tietoisia siitä, millaiset vaikutukset sillä pahimmillaan on pienten alakoululaisten koulumatkoihin - myös aivan toisella puolen kaupunkia.

Keljon koulun lakkauttamisen toteutuessa alueen lasten suunnitellaan siirtyvän Normaalikoulun oppilaaksiottoalueen piiriin. Tämä vaikuttaa voimakkaasti myös muiden kaupungin alakoululaisten lähikoulutilanteeseen, sillä nykyiseltä Norssin alueelta, kuten Mäki-Matista ja ydinkeskustasta, mentäisinkiin jatkossa ehkä Puistokouluun. Puistokouluun mahtumattomat oppilaat taas päätyvät jonnekin kauemmas. Lähikouluperiaate on vaarassa ja koulumatkat pitenisivät ja tulisivat vaarallisemmiksi koko kantakaupungin alueella. Asiaa valmistelevat aluerehtorit ja perusopetuksen vastuualuejohtaja Eino Leisimo.

Yhden koulun poistaminen kouluverkosta ja kaupungin kasvava oppilasmäärä yhdessä tarkoittavat siis isompia kouluyksiköitä, isompia luokkia ja pidempiä koulumatkoja laajalla alueella. Tämän mahdollistaa ns. tarkoituksenmukaisuusperiaate:

"Lähikoulun määrittelyssä otetaan huomioon myös koulupaikkojen ja luokkien lukumäärä sekä koulutilojen riittävyys perusopetusalueen muissa kouluissa. Oppilaalle voidaan osoittaa
kouluksi turvallisen ja lyhyen matkan päässä oleva toinen koulu, jos koulujen välisiä oppilastai luokkamääriä on tarvetta tasata esimerkiksi taloudellisten reunaehtojen vuoksi (PoL 6§). Tällaisessa tilanteessa lähikoulun määrittelee sivistyslautakunta osana lukuvuosittaista opetusresurssien jakoperiaatteiden päätöstä. Tällöin oppilaita ohjattaessa toiseen kouluun menettelynä käytetään tarvittaessa arvontaa."

Jyväskylän kouluverkoston tulevaisuuteen voi vielä vaikuttaa. Kutsumme kaikki vanhempainyhdistykset osallistumaan keskusteluun. Tämän lisäksi kuka tahansa voi tehdä kuntalaisaloitteen helposti ja nopeasti verkossa. Kaikki aloitteet käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa, joten kuntalaisaloite ei jää päättäjiltä huomaamatta. 

Toimi siis näin:

• Mene oheiselle sivustolle http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/kuntalaisaloite.
• Kirjoita oma nimesi, katuosoitteesi ja sähköpostiosoitteesi niille varattuihin kenttiin.
• Aloitteeni Jyväskylän kaupungille -kenttään kirjoita esimerkiksi seuraava teksti: 

" Nykyisten oppilaaksiottoalueiden rajoja ei saa oleellisesti muuttaa. Keljon koulun tilanne on tutkittava uudestaan, rakennukselle on tehtävä tarvittavat korjaukset ja koulutoiminnan on jatkuttava Keljossa." 

Keljon koulun vanhempainneuvosto kannustaa jokaista jyväskyläläisvanhempaa tekemään aloitteen. Yritetään vaikuttaa vielä kaikin mahdollisin keinoin, jotta saamme pidettyä kouluverkon tiiviinä, kaupungin mittakaavan inhimillisenä ja  mahdollisimman monien koululaisten koulumatkat järkevän pituisina ja turvallisina. 

Lakkautetaan Keljon koulu! (Osat 1 ja 2, vuodet 2001 ja 2013)

Vuonna 2001 opetustoimi esitti Keljon koulun lakkauttamista ja oppilaiden sijoittamista alueen muihin kouluihin. Esitys aiheutti vanhemmissa vastarintaa ja kevään jatkunut taistelu päättyi lopulta päätökseen Keljon koulun säilyttämisestä.

Tapasin silloisen vanhempainneuvoston jäsenen, jolta sain kansiollisen materiaalia, joka dokumentoi hyvin kevään 2001 aikana tehdyn työn koulun hyväksi. Jo lyhyt silmäily osoittaa, että kuntalaisten kokema vääryys on nostattanut valtavan määrän yhteistä tahtoa, ja koulun puolustamiseksi on tehty työtä monella tapaa. Kun kansiota selaa tarkemmin, kiinnittyy huomio yhtäläisyyksiin vuoden 2001 ja nykyhetken välillä.

Syksyn 2000 aikana oli tehty koko kaupungin koulutilaselvitys, jossa todettiin mm. seuraavaa: ”Keljon koulu tarvitsee kunnostusta. Tilat ovat ahtaat ja erityisesti ilmanvaihto aiheuttaa hyvin suurta huolta.” Tilaselvitys siis osoitti koulun olleen täynnä oppilaita ja remontin tarpeessa. Tämän vuoksi oli suuri yllätys, että alkuvuonna 2001 opetustoimi esitti Keljon koulun lakkauttamista ja oppilaiden sijoittamista muihin kouluihin. Muilla kouluilla tarkoitettiin Tikan, Keljonkankaan ja Keltinmäen kouluja, sekä Kilpisen koulua, jonne oli tarkoitus perustaa yhtenäiskoulu luokka-asteille 1-9. Esitystä perusteltiin luonnollisesti säästösyihin vedoten, mutta tuotiin esiin myös uudenlaiset pedagogiset mahdollisuudet. Haittapuolina mainittiin se, että muutaman oppilaan koulumatka saattaa hieman pidentyä.

Asiaa käsiteltiin koululla pidetyssä tiedotustilaisuudessa, josta sanomalehti Keskisuomalainenkin uutisoi. Lehtileike (2.2.2001) osoittaa opetustoimen edenneen asiassa vauhdikkaasti, koska jopa tuolloinen sivistyslautakunnan jäsen oli haastattelun (KSML) mukaan ollut yllättynyt ”Keljo-kortin” esiin nostamisesta. Vielä joulukuussa 2000 ei mikään hänen mukaansa ollut viitannut siihen, että oppilaita täynnä olevaa Keljoa oltaisiin lakkauttamassa.

Vanhemmat olivat asiasta tyrmistyneitä ja käynnistivät nopeasti toimenpiteet Keljon koulun säilyttämisen puolesta. Lukuisat mielipidekirjoitukset osoittavat, että mukana oli iso joukko vanhempia, jotka perustelivat asiaansa laajasti. Huutaa voi kuka tahansa, mutta silloiset vanhemmat hankkivat kirjoituksiensa perusteiksi erilaista faktatietoa, joka näin vuosienkin päästä luettuna tuntuu vastaansanomattomalta ja tehokkaalta.

Tärkeimmät seikat, joiden avulla vanhemmat perustelivat koulun säilyttämistä, olivat alueen väestöpohjan kasvaminen ja oppilaiden enemmistön koulumatkan pidentyminen ja muuttuminen vaarallisemmaksi lukuisten tienylitysten johdosta. Koulumatkoista tehtiin jokaisen oppilaan kohdalla kartoitus ja tämä kumosi täysin opetustoimen näkemyksen siitä, että vain muutaman oppilaan koulumatka pitenee. Tilastot ovat tehokkaita. Keljon kouluun pääsi tietä ylittämättä 66 prosenttia oppilaista. Vaihtoehtoiset ratkaisut tarjosivat saman mahdollisuuden vain yhdelle prosentille oppilaista.

Lisäksi kritisoitiin voimakkaasti sitä, että opetustoimi oli lähtenyt ajamaan päätöstä selvittämättä ensin erilaisten vaihtoehtojen seurauksia niin inhimillisistä kuin taloudellisista näkökulmista.

Vanhempien työ oli tuloksellista, sillä asiaa selvitettiin kaupungin taholta lisää. Toukokuussa 2001 opetustoimi tiedotti seuraavaa: ”Kaikki koulut jatkavat toimintaansa. Lähikouluperiaatteen mukaisesti 1.-6. -luokkien oppilaat voivat opiskella kotinsa lähellä olevassa koulussa.

Mitä yhtäläisyyksiä asioissa on vuoden 2001 ja nykyhetken suhteen? Lakkauttamisen yllätyksellisyys, perustelut lakkautukselle ja perustelut koulun säilyttämisen puolesta ovat lähes identtiset. Vuoden 2001 jälkeen Keljon koulu oli pitkään peruskorjattavien rakennusten listalla kunnes putosi siitä yllättäen syksyllä 2012. Hieman ennen joulua tuli päätös, jossa todettiin koulun sisäilma niin huonoksi, että siirtyminen Salmirannan väistötiloihin tapahtui jo kevätlukukauden 2013 alkaessa. Ratkaisua koulun kohtalosta saatiin odottaa tähän syksyyn, jolloin opetustoimen ehdotus asiaan oli koulun lakkauttaminen ja tulevan ensimmäisen luokan oppilaiden ohjaaminen Norssiin. Muiden luokka-asteiden osalta ainoa konkreettinen ja tällä hetkellä toteuttamiskelpoinen virkamiesehdotus oli Salmirannan väistökoulun käyttäminen kunnes viimeinenkin luokka-aste (nykyiset toisen luokan oppilaat) siirtyy yläkouluun.

  

Vanhempien tavoite on nytkin selkeä. Keljon koulun toiminnan tulee jatkua Keljossa. Taas kerran voidaan todeta, että huuto ilman perusteluja on mölinää. Vanhempien toimintaan ja perusteluihin voi jokainen tutustua lukemalla tätä blogia. Tutustuminen blogiin tuo hyvin esiin sen, että perustelut ovat hyvin samankaltaisia vuoden 2001 kanssa. Alueen väestönkasvu ja lasten lukumäärän lisääntyminen puoltavat Keljon koulun säilyttämistä. Tekeillä oleva koulumatkaselvitys osoittanee koulumatkojen pidentymisen ja turvattomuuden lisääntymisen aivan kuten kaksitoista vuotta sitten.

Vanhemmat ovat kaivanneet läpinäkyviä selvityksiä siitä, mitä säästöjä Keljon koulun lakkautus toisi. Ja koska vanhemmat ovat veroja maksavia kuntalaisia, heitä kiinnostaa myös se, nähdäänkö nyt kenties saavutettava lyhytaikainen säästö tulevaisuudessa kasvaneina kustannuksina, jotka olisi voitu välttää tekemällä kauaskantoisia ja selkärankaisia päätöksiä silloin kun niiden aika oli.

Keljon koulun vanha osa voidaan peruskorjata. Tästä lienee yhtenäinen näkemys opetustoimen, tilapalvelun ja vanhempien osalta. Uusi osa mitä ilmeisimmin on aikansa elänyt, joten se täytyy korvata. Vanhempien toive on saada uusi kiinteä koulurakennus, mutta realistisempi visio on ehdotus moduulikoulusta. Moduulirakennusten kustannustehokkuus ja toimivuus voitaneen todistaa kysymällä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kokemuksia.  

Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii rahaa, joka jatkuvasti vähenee. Rakenteellisia ratkaisuja tarvitaan varmasti, jotta tulevilta sukupolvilta syöminen loppuu. Sen ymmärtäminen lienee jokaiselta kuntalaiselta vaadittavaa älyllistä pääomaa. Samalla tavoin jokaisen kuntalaisen älyllistä pääomaa pitäisi olla se, että kouluihin ja opetukseen sijoitettu raha on todellista säästöä. Jos raha ratkaisee, pitää tutustua faktoihin. Jos lasten hyvinvointi ratkaisee, tarvitaan vain henkistä selkärankaa. Keljon koulun tapauksessa kumpikin motiivi tuo saman ratkaisun. Koulun pitää pysyä Keljossa.

Palaan vielä vuonna 2000 tehtyyn koulutilaselvitykseen. Jos Keljon koulu silloin todettiin peruskorjausta vaativaksi, herää kysymys miksi peruskorjausta ei näiden kahdentoista vuoden aikana ole tehty? 

Arvatenkin syy on se, että kustannukset on tiedetty ja haluttu venyttää ratkaisua. Samalla on venytetty kyseenalaisella tavalla meille yhteistä arvomaailmaa. Puoluekannasta riippumatta lasten etu asetetaan puheissa korkealle. Todellisuus tuo erilaisen perspektiivin ja herättää epämiellyttävän kysymyksen. Onko lasten etu meille kustannus vai arvo?

 Jussi Julin

Vastuun kiertoa

Vaikeita ovat ajat. Kukaan ei ole kaiketi voinut välttyä kuulemasta rakenneuudistusten välttämättömyydestä tai leikkausten pakosta. Ja näinhän asia varmasti onkin. Yli varojen eläminen ei voi jatkua ja velkarahan turvinkaan ei liene järkevää siirtää toimia aina vaan tuonnemmas.

Myös Jyväskylässä eletään kovia aikoja ja päätöksiä on tehtävä. On ajankohtaista ja aiheellista keskustella siitä, miten päätöksiä tehdään. Kuka todellisuudessa päättää asioista? Kuinka päätökset valmistellaan ja kenen toimesta? Myös kaupungin toimien jakaminen eri tulosyksiköihin saattaa helposti hämätä kuntalaista.

Puhetta on ollut mm. siitä, kuinka Jyväskylässä on luisuttu siihen, että valta päätöksistä on virkamiehillä eikä vaaleilla valituilla valtuutetuilla. Varmasti osittain näin onkin, mutta on hyvä muistaa, että valtuuston ja lautakuntien jäsenten ei ole pakko hyväksyä "asiantuntijoiden" ehdotuksia - ainakaan sellaisinaan. Vastavuoroisesti virkamiesten tulisi kuunnella mm. lautakuntien jäsenten mielipiteitä ja antaa mahdollisuus tutustua päätettävien asioiden taustoihin riittävän ajoissa, laajasti ja objektiivisesti.

Yksi kiintoisa seikka päätöksenteossa on kaupungin eri yksiköt. Otettakoon esimerkkinä Tilapalvelu, joka on osa kaupungin organisaatiota ja näin ollen saman kirstun äärellä kuin muutkin palvelujen tarjoajat ja toimijat. Monissa kuntalaisia koskettavissa tilanteissa kulurakenteen iso osa on kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset. Kiiinteistöt taas ovat usein Tilapalvelun omaisuutta. Mikä säästö syntyy sillä, että toiminta lakkautetaan jossain yksikössä ja tilat jäävät tyhjilleen? Esimerkiksi kouluja ja kirjastoja lakkauttaessa sivistystoimen vuokramenot pienenevät, mutta eikö samalla näin käy myös Tilapalvelun vuokratuloille? Ei pidä unohtaa sitä, että  tyhjilläänkin olevissa kiinteistöissä on kuluja - ja miten turhia kuluja ne ovatkaan, kun tiloja ei kukaan käytä!

Toinen seikka on Tilapalvelun tekemät arviot mm. peruskorjausten kustannusarvioista. On vaikea hahmottaa asioita, saati vertailla eri vaihtoehtoja, jos ei ole tietoa siitä, mihin arviot perustuvat. Haluaisin uskoa, että taustalla on jokin laskelma eikä vain arvio sen kirjaimellisessa merkityksessä. Sama pätee myös säästöihin, mitä jonkin toiminnan lakkauttaminen tai tehostaminen toisi. Esimerkkinä tässä kohtaa Keljon koulu, jonka yllä lakkautusuhka vankasti leijuu. Säästöarvio kaupungin lähteiden mukaan olisi vuosittain n. 400 000 euroa. Salmirannan koulukuljetukset maksavat kuitenkin, ja jatkossa suuren oppilasmäärän sijoittaminen toisiin yksiköihin tullee vaatimaan jotain toimenpiteitä - tuskin täysin ilmaisia nekään. Puhumattakaan siitä, että olemassaoleva koulurakennus pönöttää tyhjillään, mutta kiinteistönhoitoa ja -huoltotöitä tuskin voi laiminlyödä.

Väistämättä tulee sellaisia tuntemuksia, että kaikki tämä kiemurtelu ja asioiden siirtely on vain jonkinlaista vastuun kiertoa. On helppo tehdä päätöksiä sen pohjalta, että joku muu on perehtynyt asiaan ja tehnyt siitä esityksen. Päätökset voivat myös pohjata jonkin toisen yksikön tekemiin laskelmiin, joista sen kummempaa taustaa ei ole olemassa tai ainakaan julkisesti tiedossa. Virkamiehet ovat paljon vartijoita ja vastuussa tekemisistään, mutta myös päättävien elimien jäsenillä, vaaleilla valituilla sellaisilla, on velvollisuus käyttää valtaa päätöksenteossa. Ylipäätään kaikenlainen avoimuus ja yhteistyö tekisi hyvää. Vaikeat asiat eivät muutu helpommiksi vastuuta siirtelemällä tai asioita pimittämällä.

Antti Suora

Mietteitä tiedotustilaisuudesta 5.9.

Opetusjohtaja Eino Leisimo piti 5.9. tiedotustilaisuuden Keljon koulun henkilökunnalle ja vanhemmille. Keskustelua käytiin avoimesti ja hyvässä hengessä – mutta siinä ne hyvät uutiset sitten olivatkin.

Selväksi vanhemmille tuli ennen kaikkea se, ettei Keljon koulun lakkauttamisesta koidu kaupungille minkäänlaisia todellisia säästöjä. Arvioitu 400 000 euron säästö tulee suurelta osin vuokrasta, jonka opetustoimi maksaa Tilapalvelulle. Lakkauttamalla Keljon koulun opetustoimi siis säästää, mutta on jonkun toisen ongelma, että Tilapalvelun tulot vähenevät samalla summalla. Näin rahaa pyöritellään paperilla.

Opetusjohtaja ja aluerehtorit ovat parhaillaan vetämässä uudelleen koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja. Nykyisen Keljon alueelle annettiin todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi, että tulevat koululaiset aloittaisivat koulutiensä Normaalikoulussa. Tällöin Keljon lakkauttamisella olisi vaikutusta Puistokoulussa ja Mankolassa saakka, sillä toiselta laidalta Normaalikoulun aluerajat tietenkin kapenisivat.

Keljon koulun peruskorjauksesta ei ilmeisesti ole enää minkäänlaista toivoa. Hullulta tuntuu se, että kun Keljonkankaan eteläisen alueen odotetaan kasvavan, nyt jo suuren Keljonkankaan koulun laajentamiseen ollaan valmiita tulevaisuudessa investoimaan sama 5 miljoonaa, jonka Keljon koulun remontti vaatisi. Miksi ei korjattaisi olemassa olevaa ja tarpeellista Keljon koulua ja siirrettäisi Keljon oppilaaksiottoalueen rajaa etelämmäksi Keljonkangasta kohti? Tässäkin pätee ilmeisesti kaupunginjohtaja Anderssonin motto: Suuri on kaunista.

Meille Keljon ja Ristonmaan asukkaille paras vaihtoehto olisi edelleen Keljon koulun peruskorjaus ja sitä odotellessa moduulikoulu vanhan koulun tontille. On jo käynyt selväksi, että inhimillisyyteen ja lapsiystävällisyyteen on nykyisessä taloustilanteessa turha vedota, mutta Keljon ja Ristonmaan lapsille koulutie muualle kuin Keljon kouluun on vaarallinen ja vaivalloinen. Keljon koulu on myös ollut tunnettu kyläkoulumaisesta ilmapiiristään. Juuri "Keljon hengen" ansiosta moni oppilaaksiottoalueiden rajoilla asuva on aiemmin valinnut lapsilleen Keljon koulun siitä huolimatta, että muissa kouluissa on ollut ehkä paremmat tilat ja välineet. Keljon koululla on ollut asuinalueelle myös muuta merkitystä. Liikuntasalissa on pidetty iltaisin kerhoja ja liikuntaryhmiä, pihassa on luisteltu ja leikitty. Nyt kun Keljon kirkostakin on seurakunnan toiminta loppunut, Keljossa ei enää ole minkäänlaisia harrastusmahdollisuuksia (paitsi kauppakeskuksessa hengailu).

Toiseksi paras vaihtoehto olisi Ristonmaan päiväkodin ja Keljon koulun yhdistäminen siten, että edes 1–2-luokkalaiset saisivat lähikoulun. Nimenomaan tulevien koululaisten perheitä ajatellen päätös olisi hyvä saada pian. Moni lapsiperhe miettii tosissaan muuttoa pois alueelta, jos lasten koulumatkojen järjestämisestä uhkaa tulla ylivoimainen rasite. Keljossa ja Ristonmaalla on myös paljon vanhoja omakotitaloja, joissa asuu iäkästä väkeä. Kun nämä talot lähivuosina tulevat myyntiin, saattaa kauppa käydä nihkeästi, jos lapsiperheille ei ole alueella tulevaisuutta. Haluaako kaupunki todellakin tehdä Keljosta ja Ristonmaasta pelkän eläkeläis- ja opiskelijareservaatin ja ajaa veronmaksajat muualle (muihin kuntiin)?

Sanna van Leeuwen

Todellisen säästön arvoitus

Tässä erään koululaisen vanhemman mietteitä Opetusjohtaja Eino Leisimon pitämän tiedotus-/keskustelutilaisuuden jälkeen 5.9.

Kuuntelin aamulla mielenkiinnolla tuota laskentakaavaa, jolla Keljon koulun lakkauttamisella saataisiin säästöä 400 000 €/v. Mielestäni tuota Keljon koulun vuokraa 265 000 € / vuosi isompia vuosisäästöjä on vaikea ymmärtää. Tämä säästö kaupungille toteutuisi vasta siinä tapauksessa, että koulutoimi ja myöhemmin tilapalvelut luopuisivat koko Keljon koulun alueesta. Lasten ruokailut, kirjat ja välineet maksavat edelleen, vaikka Keljon koulu loppuisi. Kysyttäessä Leisimo kyllä vastasi, että säästöä tulee kun kaksi opettajan virkaa jätetään kaupungilla eläköitymisen kautta täyttämättä.

Kuinka tämä voidaan toteuttaa kokonaiskuvassa, jos koko kaupungin oppilasmäärä kasvaa 100–200 oppilaalla vuosittain? 

Kun säästetään siten, että tehdään niin isoja luokkia kuin laki sallii, sekä vähennetään ensi vuonna Jyväskylän kouluavustajien määrää 5:llä. Pelataan pudotuspeliä sillä kuinka suuren tuen tarpeessa oleva lapsi saa kouluavustajan apua (diagnoosit vastaan kielitaito). Mikä järki siis on kasvattaa luokkakoot äärimmilleen, kun lasten joukossa on yhä enenevissä määrin niitä, jotka tarvitsisivat tukea enemmän kuin 1/30-opettajan? En millään jaksa uskoa, että Leisimon esittämä keskimääräinen luokkakoko Jyväskylässä olisi 16, mikäli joukkoon ei ole laskettu startteja ja muuta pienryhmäopetusta. Mikä on "tavallisen" alakoululuokan keskimääräinen oppilaskoko taajama-alueella? Kuinka isoksi sitä aiotaan kasvattaa? Moniko lapsi nykyluokissa keskimäärin tarvitsee kouluavustajaa oppimiseensa?

Kuntalaisena minua ihmetyttää se, kuinka jokaisena vuonna samasta potista (koulu ja sivistys) voidaan säästää sama summa. Eikö kokonaisbudjetti jossain vaiheessa ole pyöreät nolla, jos siitä joka vuosi otetaan 1,2 miljoonaa pois?

Onko kaikki jyväskyläläislapset tarkoitus sijoittaa valtion avustamaan Norssiin ja yksityiskouluihin kun raha opetuksesta vihdoin loppuu? 

George Orwell sanoi ”poliittinen kieli on suunniteltu saamaan valheet totuudenmukaiselta ja murha kunnialliselta”. Luulisi, että kun näitä hyvin palkattuja leikkurinvirkoja kaupungissa on, he pystyisivät todellisiin säästöihin, eivät pelkästään esittämään lautakunnille näennäissäästöjä pitääkseen valtansa ja virkansa. Tällaisena näennäislukuna pidän suurimmalta osin Keljon koulun säästöä. Samaan aikaan kun ollaan valmiita pitämään ja parantelemaan Salmirannan väistötiloja ja rakentamaan uusia kouluja - mutta niiden määrärahathan tulevat eri pussista.

Koko kaupungin koululaisten vanhempien pitäisi olla tietoisia siitä, millaista peliä selkämme takana pelataan. Missä koulussa sinun lapsesi on ensi vuonna? Mikä on lapsen identiteetin ja ryhmään kuulumisen hinta? Jossain on se kartta, johon koulupiirien rajoja vedetään vuosittain yhä uudelleen ja uudelleen vakuutellen sen tuovan säästöjä. Voisiko joku esittää lähikoulun tuomat säästöt koko kaupungin mittakaavassa? Esim. liikenteen ja sitä kautta tiestöön käytettävien investointien väheneminen, kun lapsia ei tarvitsisi kuljettaa talvipimeällä ympäri kaupunkia. Kenen eka-tokaluokkalainen kävelisi päivittäin yksin 3-4km suuntaansa kaupunkiliikenteessä?

En vain jaksa nähdä Norssi-ajattelussa (eli uudet Keljon alakoululaiset muihin kouluihin -suurin osa Norssiin - ja vanhat jatkaisivat Salmirannassa) mitään positiivista. En nimittäin usko sen olevan muuta kuin lupaus jostain paremmasta, jotta hiljenisimme.  Montako ikäluokkaa pääsisi Norssiin ennen kuin koulupiirien rajat vedettäisiin taas uudelleen?

Masentavalta tuntuu perheemme lähivuodet, jossa vanhempi lapseni kävisi Salmirannassa niin kauan kuin väistöä järjestettäisiin (tuskin niitä nykyisiä eppuja tullaan viemään Salmirantaan sitten kun vain heidän luokkansa on vuonna 2018 kuudennella). Nuorempi menisi Norssiin eli eri puolelle kaupunkia - tällöin vanhemmasta sisaruksesta ei olisi turvaa koulumatkalle. Ja jos koulukyydit Salmirantaan jossain vaiheessa lakkautetaan, niin kuljetanko lapset kahteen eri kouluun? 

Muuttoa suunnitellessa.