Mietteitä tiedotustilaisuudesta 5.9.

Opetusjohtaja Eino Leisimo piti 5.9. tiedotustilaisuuden Keljon koulun henkilökunnalle ja vanhemmille. Keskustelua käytiin avoimesti ja hyvässä hengessä – mutta siinä ne hyvät uutiset sitten olivatkin.

Selväksi vanhemmille tuli ennen kaikkea se, ettei Keljon koulun lakkauttamisesta koidu kaupungille minkäänlaisia todellisia säästöjä. Arvioitu 400 000 euron säästö tulee suurelta osin vuokrasta, jonka opetustoimi maksaa Tilapalvelulle. Lakkauttamalla Keljon koulun opetustoimi siis säästää, mutta on jonkun toisen ongelma, että Tilapalvelun tulot vähenevät samalla summalla. Näin rahaa pyöritellään paperilla.

Opetusjohtaja ja aluerehtorit ovat parhaillaan vetämässä uudelleen koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja. Nykyisen Keljon alueelle annettiin todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi, että tulevat koululaiset aloittaisivat koulutiensä Normaalikoulussa. Tällöin Keljon lakkauttamisella olisi vaikutusta Puistokoulussa ja Mankolassa saakka, sillä toiselta laidalta Normaalikoulun aluerajat tietenkin kapenisivat.

Keljon koulun peruskorjauksesta ei ilmeisesti ole enää minkäänlaista toivoa. Hullulta tuntuu se, että kun Keljonkankaan eteläisen alueen odotetaan kasvavan, nyt jo suuren Keljonkankaan koulun laajentamiseen ollaan valmiita tulevaisuudessa investoimaan sama 5 miljoonaa, jonka Keljon koulun remontti vaatisi. Miksi ei korjattaisi olemassa olevaa ja tarpeellista Keljon koulua ja siirrettäisi Keljon oppilaaksiottoalueen rajaa etelämmäksi Keljonkangasta kohti? Tässäkin pätee ilmeisesti kaupunginjohtaja Anderssonin motto: Suuri on kaunista.

Meille Keljon ja Ristonmaan asukkaille paras vaihtoehto olisi edelleen Keljon koulun peruskorjaus ja sitä odotellessa moduulikoulu vanhan koulun tontille. On jo käynyt selväksi, että inhimillisyyteen ja lapsiystävällisyyteen on nykyisessä taloustilanteessa turha vedota, mutta Keljon ja Ristonmaan lapsille koulutie muualle kuin Keljon kouluun on vaarallinen ja vaivalloinen. Keljon koulu on myös ollut tunnettu kyläkoulumaisesta ilmapiiristään. Juuri "Keljon hengen" ansiosta moni oppilaaksiottoalueiden rajoilla asuva on aiemmin valinnut lapsilleen Keljon koulun siitä huolimatta, että muissa kouluissa on ollut ehkä paremmat tilat ja välineet. Keljon koululla on ollut asuinalueelle myös muuta merkitystä. Liikuntasalissa on pidetty iltaisin kerhoja ja liikuntaryhmiä, pihassa on luisteltu ja leikitty. Nyt kun Keljon kirkostakin on seurakunnan toiminta loppunut, Keljossa ei enää ole minkäänlaisia harrastusmahdollisuuksia (paitsi kauppakeskuksessa hengailu).

Toiseksi paras vaihtoehto olisi Ristonmaan päiväkodin ja Keljon koulun yhdistäminen siten, että edes 1–2-luokkalaiset saisivat lähikoulun. Nimenomaan tulevien koululaisten perheitä ajatellen päätös olisi hyvä saada pian. Moni lapsiperhe miettii tosissaan muuttoa pois alueelta, jos lasten koulumatkojen järjestämisestä uhkaa tulla ylivoimainen rasite. Keljossa ja Ristonmaalla on myös paljon vanhoja omakotitaloja, joissa asuu iäkästä väkeä. Kun nämä talot lähivuosina tulevat myyntiin, saattaa kauppa käydä nihkeästi, jos lapsiperheille ei ole alueella tulevaisuutta. Haluaako kaupunki todellakin tehdä Keljosta ja Ristonmaasta pelkän eläkeläis- ja opiskelijareservaatin ja ajaa veronmaksajat muualle (muihin kuntiin)?

Sanna van Leeuwen