Valtionosuudet ovat laskennallisia ja määräytyvät esimerkiksi kunnan väestön ikärakenteen tai opetuksen oppilasmäärien ja eri palveluiden yksikkökustannusten perusteella. Nykyään valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, eli kunta saa köntän rahaa käytettäväkseen parhaaksi katsomallaan tavalla. Moraalisesti toki voisi ajatella, että esimerkiksi oppilasmäärään perustuva valtionosuus käytettäisiin kaikkien lasten ja sivistystoimen hyväksi. Mihin nuo rahat Jyväskylässä käytetään?
Keljon koulun lakkauttamista perustellaan kaupungin taloudella, tarpeella säästää 400 000 euroa. Lasketaanpa:
- Oletetaan että koulussa on 160 oppilasta, oppilasmäärä oli tätä luokkaa ennen pakkoevakkoa
- 160 x 6700e valtionosuutta = 1 072 000 euroa rahaa valtiolta koulutuksen järjestämiseen
- Vuokrat -256 000e -- jäljellä 816 000e
- 10 opettajan palkat -550 000e -- jäljellä 266 000e
- Ruokailu, n. 2e/oppilas/pv, koulupäiviä 190/v: 2 x 160 x 190 = -60 800e --jäljellä 205 200e
- Koulukirjat n. 200e/oppilas/v: 200 x 160 = -32 000e -- jäljellä 173 200e
Keljon koulun ongelma ei ole rahan puute, sillä kouluyksikkö sinällään on hyvinkin tehokas - etenkin kun huomioidaan, ettei Keljon koulun tiloihin, välineisiin ja rakennuksiin ole investoitu vuosiin.
Ongelma on se, että vuokranantaja (Tilapalvelu) on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia kiinteistöstä ja nyt kaupunki on haluton löytämään siihen rahat.
Kuka se oikein on, joka haluaa päästä Keljon koulusta eroon? Koko jutussa on niin paljon samoja piirteitä kuin 12 vuotta sitten, että ei paljon naurata. Sehän on itsestäänselvyys, että olemassa oleva koulurakennus pitää korjata ja/tai tilalle rakentaa jotain uutta. Keljossa on koulun paikka.
VastaaPoista12 vuotta sitten koulun pelasti aktiivisten vanhempien toiminta. Valtuusto päättää viime kädessä Keljon koulun kohtalon. Tiivis, hyvin argumentoitu yhteydenpito päättäjiin on se keino, millä kenties olemassaoleva "päätös" saadaan muuttumaan. Virkamiehiltä pitäisi saada tarkat laskelmat, mihin tulevien vuosien aikana lapset sijoittuvat ja mitkä ovat oppilasennusteet Keljon koulun alueella sekä niiden koulujen ennusteet, joihin keljolaiset on tarkoitus sijoittaa.
VastaaPoistaHienoa työtä olette tehneet tämän blogin kautta tähän asti.
1936 valmistunut päärakennus tulee aivan varmasti museon puolelta suojeltavaksi. Talo pitää siis joka tapauksessa korjata. Tilapalvelu voisi rakennuttaa/vuokrata ympärille moduulikoulun ja korjata vanhan rakennuksen sitten kun siihen on rahaa. Jos kaupunki ei taas halua kiinteistöä korjata, joudutaan koulu tontteineen antamaan "ilmaiseksi" jollekin rakennusliikkeelle. Jos näin käy, niin kukapa Keljosta asuntoa ostaisi kun ei ole koulua lähellä.
VastaaPoistaTäytyy muistaa, että tuo esitetty laskelma on kovasti pelkistetty ja yksinkertaistettu. Ihan noin suoraviivaisesti siitä ei yhden koulun osalta vetää johtopäätöstä. Sen verran monimutkaiseksi kuntien taloudenpito on vuosien varrella kehittynyt.
VastaaPoistaLaskelma on kuitenkin siinä mielessä suuntaa antava ja todistaa sitä, että jos koulujen lakkauttamisen perusteena on huomattava kustannussäästö, ei se Keljon tapauksessa toteudu, ei käyttötalousmenojen osalta, eikä muullakaan laskentakaavalla. Varsinainen kustannusriippa kun koulu ei ole koskaan ollut. Kiinteistöt ovat niin vanhoja, ettei niillä ole käytännössä tasearvoa ja korjauksiakin on tehty niin laiskasti ettei noista voi kummoisia poistoja olla.
Keskustelua on kuitenkin herännyt paljon ja se on hyvä se. Vaihtoehtojakin pitää löytyä.
Marko Filenius