Vertailun vuoksi: vuoteen 2020 ulottuva päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys (2011)

V. 2011 tarkistetussa kouluverkkoselvityksessä todetaan, että Keljon alueella on hieman liikaa oppilaspaikkoja, mutta lähialueet Keltinmäki-Mylyjärvi, Keljonkangas ja Kuokkala (Tikka) tulevat kärsimään eniten tilantarpeesta väkiluvun kasvaessa. Kaupungin alakouluikäisten lasten määrän arvellaan kasvavan 17% vuoteen 2020 mennessä. Tässä kouluverkkoselvityksessä on vielä linjattu Keljon koulun peruskorjaus vuosille 2014-15 ja haettu sillä ratkaisua lähialueiden tukalampaan tilanteeseen. Tätä selvitystä lukiessa herää kysymys, miten ihmeessä Keljon koulu edes putosi investointilistalta.

Poimintoja v. 2011 selvityksestä

Vuoden 2010 lopussa jyväskyläläisiä oli 130 816. Vuoden 2020 väestömääräksi ennakoidaan 141 620 asukasta, mikä tarkoittaa noin 8 %:n kasvua. Jyväskylän kaupungin 0–6-vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2020 10 % ja 7–12-vuotiaiden 17 %. Myös 13-15 –vuotiaat huomioiden, peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1600-1700 oppilaalla. 

Alakouluissa eniten tilantarvetta arvioidaan syntyvät Kuokkalan, Keltinmäki- Myllyjärven, Huhtasuon ja Keljonkankaan alueilla.

Kuokkala: Koivulan viipale korvataan Pohjanlammen koulun laajennuksen yhteydessä v. 2014. Samalla huomioidaan Väinölän koulupolun muutos ja Kuokkalan yläkoulun tilanahtaus. Alueen oppilaspaikoissa on laskennallista vajetta. Jatkossa huomioidaan Keljon kouluun liittyvä mitoitus sekä Väinölän käyttöönotto v. 2014.

Keltinmäki-Myllyjärvi: Oppilaspaikoissa on hiukan laskennallista vajetta. Valkeamäen rakentamisen käynnistyessä on varauduttava pienten oppilaiden päiväkoti-koulun rakentamiseen noin v. 2016. Lähempänä vuotta 2020 on ennakoitava Valkeamäen – Keltinmäen alueelle uutta 3-9- luokkien yhtenäiskoulua. Samalla on huomioitava myös Kuohu-Vesanka -alueen koulupolut.

Keljo: Alueella on oppilaspaikkoja yli tarpeen, mutta Keljonkankaalla on paikkavajetta. Keljonkankaan koulun tilojen riittävyys arvioitava, kun Aapiskukko- viipaleesta luovutaan. Keljon koulun peruskorjauksen yhteydessä (v. 2014-2015) selvitetään suuralueen oppilasmäärät ja koulupolut.

 http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/48551

Keljon koululaiset tuovat kaupungille miljoonan vuodessa

Jyväskylä saa jokaisesta lapsesta laskennallista valtionosuutta yli 6700 euroa vuodessa. Valtionosuus on valtion ja kuntien välinen tulojentasausjärjestelmä, jonka tarkoitus on tasata kuntien välisiä taloudellisia eroja. Järjestelmä on osin kehitetty sen takia, että valtio on siirtänyt omia tehtäviään kunnille.

Valtionosuudet ovat laskennallisia ja määräytyvät esimerkiksi kunnan väestön ikärakenteen tai opetuksen oppilasmäärien ja eri palveluiden yksikkökustannusten perusteella. Nykyään valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, eli kunta saa köntän rahaa käytettäväkseen parhaaksi katsomallaan tavalla. Moraalisesti toki voisi ajatella, että esimerkiksi oppilasmäärään perustuva valtionosuus käytettäisiin kaikkien lasten ja sivistystoimen hyväksi. Mihin nuo rahat Jyväskylässä käytetään?

Keljon koulun lakkauttamista perustellaan kaupungin taloudella, tarpeella säästää 400 000 euroa. Lasketaanpa:

• Oletetaan että koulussa on 160 oppilasta, oppilasmäärä oli tätä luokkaa ennen pakkoevakkoa
• 160 x 6700e valtionosuutta = 1 072 000 euroa rahaa valtiolta koulutuksen järjestämiseen 
• Vuokrat -256 000e  -- jäljellä 816 000e 
• 10 opettajan palkat -550 000e -- jäljellä 266 000e
• Ruokailu, n. 2e/oppilas/pv, koulupäiviä 190/v: 2 x 160 x 190 = -60 800e --jäljellä 205 200e
• Koulukirjat n. 200e/oppilas/v: 200 x 160 = -32 000e -- jäljellä 173 200e 

Mitä laskelmasta puuttuu? Näyttää siis siltä, että Jyväskylän kaupunki ei oikeasti joudu kustantamaan Keljon koulun oppilaiden koulutuksesta senttiäkään, pikemminkin päinvastoin. 160 oppilasta tuottavat huomattavan osuuden ylijäämää. Kun otetaan huomioon, että väkiluvultaan kasvava kunta saa lisäksi asukasluvun muutokseen perustuvaa lisää valtiolta, Keljon alueen kasvava lapsimäärä näkyy valtionosuuksissa kahdella tavalla. Vaan näkyykö Keljossa?

Keljon koulun ongelma ei ole rahan puute, sillä kouluyksikkö sinällään on hyvinkin tehokas - etenkin kun huomioidaan, ettei Keljon koulun tiloihin, välineisiin ja rakennuksiin ole investoitu vuosiin.

Ongelma on se, että vuokranantaja (Tilapalvelu) on laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia kiinteistöstä ja nyt kaupunki on haluton löytämään siihen rahat.

Tärkeää tietoa kaikille alakoululaisten vanhemmille

Keljon koulun mahdollinen lakkauttaminen vaikuttaa vain pienellä alueella. Väärin! Onneksi minun lapseni koulumatka on turvattu. Onko?

Jyväskylän koulukarttaa ollaan uudistamassa, ja sen vuoksi kaikkien vanhempien olisi hyvä olla tietoisia siitä, millaiset vaikutukset sillä pahimmillaan on pienten alakoululaisten koulumatkoihin - myös aivan toisella puolen kaupunkia.

Keljon koulun lakkauttamisen toteutuessa alueen lasten suunnitellaan siirtyvän Normaalikoulun oppilaaksiottoalueen piiriin. Tämä vaikuttaa voimakkaasti myös muiden kaupungin alakoululaisten lähikoulutilanteeseen, sillä nykyiseltä Norssin alueelta, kuten Mäki-Matista ja ydinkeskustasta, mentäisinkiin jatkossa ehkä Puistokouluun. Puistokouluun mahtumattomat oppilaat taas päätyvät jonnekin kauemmas. Lähikouluperiaate on vaarassa ja koulumatkat pitenisivät ja tulisivat vaarallisemmiksi koko kantakaupungin alueella. Asiaa valmistelevat aluerehtorit ja perusopetuksen vastuualuejohtaja Eino Leisimo.

Yhden koulun poistaminen kouluverkosta ja kaupungin kasvava oppilasmäärä yhdessä tarkoittavat siis isompia kouluyksiköitä, isompia luokkia ja pidempiä koulumatkoja laajalla alueella. Tämän mahdollistaa ns. tarkoituksenmukaisuusperiaate:

"Lähikoulun määrittelyssä otetaan huomioon myös koulupaikkojen ja luokkien lukumäärä sekä koulutilojen riittävyys perusopetusalueen muissa kouluissa. Oppilaalle voidaan osoittaa
kouluksi turvallisen ja lyhyen matkan päässä oleva toinen koulu, jos koulujen välisiä oppilastai luokkamääriä on tarvetta tasata esimerkiksi taloudellisten reunaehtojen vuoksi (PoL 6§). Tällaisessa tilanteessa lähikoulun määrittelee sivistyslautakunta osana lukuvuosittaista opetusresurssien jakoperiaatteiden päätöstä. Tällöin oppilaita ohjattaessa toiseen kouluun menettelynä käytetään tarvittaessa arvontaa."

Jyväskylän kouluverkoston tulevaisuuteen voi vielä vaikuttaa. Kutsumme kaikki vanhempainyhdistykset osallistumaan keskusteluun. Tämän lisäksi kuka tahansa voi tehdä kuntalaisaloitteen helposti ja nopeasti verkossa. Kaikki aloitteet käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa, joten kuntalaisaloite ei jää päättäjiltä huomaamatta. 

Toimi siis näin:

• Mene oheiselle sivustolle http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/kuntalaisaloite.
• Kirjoita oma nimesi, katuosoitteesi ja sähköpostiosoitteesi niille varattuihin kenttiin.
• Aloitteeni Jyväskylän kaupungille -kenttään kirjoita esimerkiksi seuraava teksti: 

" Nykyisten oppilaaksiottoalueiden rajoja ei saa oleellisesti muuttaa. Keljon koulun tilanne on tutkittava uudestaan, rakennukselle on tehtävä tarvittavat korjaukset ja koulutoiminnan on jatkuttava Keljossa." 

Keljon koulun vanhempainneuvosto kannustaa jokaista jyväskyläläisvanhempaa tekemään aloitteen. Yritetään vaikuttaa vielä kaikin mahdollisin keinoin, jotta saamme pidettyä kouluverkon tiiviinä, kaupungin mittakaavan inhimillisenä ja  mahdollisimman monien koululaisten koulumatkat järkevän pituisina ja turvallisina. 

Ojasta allikkoon

Jyväskylän kaupungin palvelulinjausten valmistelussa on esitetty mm. Keljon koulun lopettamista, jolla voidaan saavuttaa 400 000 euron vuotuiset säästöt. Yksityiskohtaisia perusteluja ei pyynnöistä huolimatta ole esitetty ja asiaan vähänkin perehtymällä nousee esiin joukko olennaisia kysymyksiä, joista myös päättäjien luulisi olevan äärimmäisen kiinnostuneita.

Palvelulinjausten kuvauksessa kerrotaan seuraavaa: 

Päiväkoti- ja kouluverkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muulta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit.

Yllä mainittu tarkistaminen on toistaiseksi merkinnyt vain yksiköiden sulkemista (Hurttia) ja ehdotuksia muista sulkemisista (Keljo ja Nyrölä). Mitä ovat nuo muualta vapautuvat tilat?

Lisäksi on perusteltua kysyä, mihin mainittu säästöennuste perustuu. Mitä tapahtuu oppilaille ja opettajille, kun koulusta luovutaan? Eikö heidän uudelleensijoittamisestaan muka synny mitään kustannuksia? Keljon vanhasta koulurakennuksesta on puuhattu suojelukohdetta. Toteutuessaan paikalle jää ylläpidettäväksi vain tyhjät seinät. Tästäkö ei aiheudu mitään kustannuksia?

Parinsadan oppilaan sijoittaminen kaupungin muihin kouluihin on joka tapauksessa haasteellista, koska tilaa ei pääsääntöisesti ole. Ainoa tapa on kasvattaa ryhmäkokoja, mikä pitkällä jänteellä johtaa laajemmalti nuorten kiihtyvään syrjäytymiseen ja muihin sosiaalisiin ongelmiin. Myös opetuksen laatu kärsii ja opetusväki uupuu. Tästäkö ei aiheudu yhtään lisää kustannuksia?

Jos tuo sijoittaminen onnistuisikin, mitä tehdään, kun seuraavassa koulurakennuksessa sisäilmaongelmat ryöstäytyvät hallitsemattomiksi? Minne oppilaat sitten sijoitetaan? Jos tässä kohtaa väitetään, ettei tuonkaltaista ongelmaa ole näköpiirissä, on kyse paitsi kuntalaisten älynlahjojen pahasta aliarvioinnista myös tietoisesta harhaanjohtamisesta. Kysymys on ainoastaan milloin se tapahtuu ja mikä koulurakennus on vuorossa seuraavaksi?

Kun tuo tapahtuu, minkä hintaiseksi paniikkiratkaisut muodostuvat?

Näyttää, että lyhyen tähtäimen säästöpolitiikassa on kokonaan jätetty huomaamatta iso kuva. Kaupungin omien arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä alakouluikäisten lasten määrä kaupungissa kasvaa 1500 hengellä. Keljolaiset lukuun lisättynä ja 30 hengen luokkakoolla laskettuna tämä tarkoittaa, että tarvitaan tilaa 37 uudelle luokalle. Neliöiksi muutettuna se tarkoittaa, että pelkästään luokkatilaa tarvitaan lisää parituhatta neliötä.

Aikaa on reilut 6 vuotta. Missä ovat suunnitelmat? Miten nykyisten koulujen lahtaaminen auttaa tuossa tulevaisuuden haasteessa? Sen sijaan pitäisi jo kiireesti valmistella merkittäviä investointeja.

Kaupungin julkaisemien tietojen perusteella Keljon koulun alueella asuu lähes 15 000 asukasta. Se on merkittävä osuus koko kaupungin väestöstä. Työttömyysaste on alin kaupungin eri alueiden kesken vertailtuna ja kotitalouksien keskimääräinen tulo on korkein. Lisäksi alakouluikäisten lasten kasvuprosentti on alueista korkeimpia.

Ja täältä ollaan lähikoulua lopettamassa?

Ainoa asia missä alue ei vertailussa menesty, on valtuutettujen sijoittuminen väestöön. Siksikö se onkin lopettamiskohteeksi valikoitunut?

Ei ole tietoa kenen kynästä koulun lakkautusehdotus on lähtenyt. Päivänselvää on, että kyseessä ei ole terävin kynä penaalissa.

Kaupungin strategiassa tavoitteena on olla aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki. Tähän sisältyy tavoite toteuttaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttavaa hyvinvointipolitiikkaa ja tehokasta ja alueellisesti kattavaa palvelurakennetta.

Perusopetukseen kohdistuvat säästötavoitteet halveksivat edellä kuvattua strategiaa ja tietoisesti siirtävät vastuuta eteenpäin tulevalle valtuustokaudelle. Tällöin on vain liian myöhäistä reagoida, faktat kun on tiedossa jo nyt. Näennäissäästöt yhtäällä aiheuttavat kustannusvyöryn pitkällä aikajänteellä toisaalla, mutta tätä ei tietoisesti haluta tunnustaa tai asian valmistelijat jostakin käsittämättömästä syystä toimivat äärimmäisen vastuuttomasti.

Kun loppuvuodesta sivistyslautakunta esittää ja kaupunginvaltuusto päättää linjauksista, on päätöksen perustuttava selkeisiin faktoihin, jotka toteuttavat kaupungin valittua strategiaa vuoteen 2020. Edellä mainitut faktat huomioiden ei tarvitse olla taloustieteilijä ymmärtääkseen esitettyjen leikkausten katastrofaaliset vaikutukset – kyllä siihen riittää ihan peruskoulun matematiikka.

Marko Filenius

Kuinka Jyväskylän asioista päätetään?

Miten kunnassa tehdään päätöksiä ja kuinka niihin voi tavallinen kuntalainen vaikuttaa? Esimerkkinä Jyväskylä ja erityisesti Keljon koulun lakkautusuhka. Jos huomaat virheitä tai haluat, että tekstiä täydennetään, kerrothan siitä kommenteissa.

• Jyväskylän päätöksenteon ydin on kaupunginvaltuusto. Valtuutetuille voi kertoa ideoistaan, kokemuksistaan, näkemyksistään ja toisaalta myös kysyä neuvoa. Yksi valtuutettu saa tuskin läpi mitään tiettyä asiaa, mutta isommalla porukalla voi jotain jo tapahtuakin. Kaupunginvaltuusto on ylintä valtaa käyttävä elin, eli valtuusto päättää asioista lopullisesti.

• Kaikki alkaa siitä, että tarkkaan valikoitu joukko kaupungin virkamiehiä (esimerkiksi selvityshenkilö, talousjohtaja, laskentapäällikkö, muutosjohtaja, strategiapäällikkö ja kehittäjä) laativat palvelulinjauksen, jonka kaupunginvaltuusto saa käsiteltäväkseen.

• Palvelulinjauksissa käsitellään niitä periaatteita, joilla Jyväskylän kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla lähivuosina.

• Jyväskylän kaupungin palvelulinjauksen 2013-2016 toisen luonnoksen kustannusvaikutukset löydät tältä sivulta. Siellä on myös Keljon koulu mainittuna kohdassa 28. Kolmas luonnos on tulossa ja valmistuttuaan nähtävissä kaupungin sivuilla. 

• Käytännössä monet päätökset valmistelee joku virkamies, kaupunginhallitus tai kunnanviraston yksikkö. Virkamies perehtyy asiaan tarkasti, selvittää edellisten vuosien lukuja ja kartoittaa tulevaisuuden tarpeita ja toisaalta myös neuvottelee päättäjien kanssa. Virkamies kirjoittaa asiasta yhteenvedon, joka annetaan lautakunnan käsiteltäväksi.  Keljon koulun tapauksessa keskeisessä roolissa on opetustoimenjohtaja Eino Leisimo sekä aluerehtori Kari Fagerholm.

• Lautakuntien jäsenet ovat poliittisin perustein tehtäväänsä valittuja kuntalaisia. Useimmat valtuutetut ovat jäseninä myös lautakunnissa, mutta valtuutettujen lisäksi lautakunnissa istuu myös muita aktiivisia kansalaisia. Lautakunta tekee päätöksiä kokouksissaan yleensä virkamiesten esitysten pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että lautakunta voi hyväksyä esityksen sellaisenaan tai tehdä siihen haluamiaan muutoksia. Jos lautakunnan jäsenet ovat eri mieltä asiasta, siitä äänestetään. Äänestyksen tulos on lautakunnan lopullinen mielipide ja asia lähtee eteenpäin kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi.  Lautakunta voi myös pyytää lisäselvitystä asiaan, jolloin asian käsittely lykkääntyy.  Jyväskylän kouluasioista päättää sivistyslautakunta.

• Jotkut lautakunnan päätökset siirtyvät suoraan toteutettavaksi, mutta osa menee vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Budjettiin eli talousarvioon liittyvät asiat menevät lähes aina valtuustoon. Lautakunta on kuitenkin vastuussa oman sektorinsa rahojen riittävyydestä sen jälkeen kun valtuusto on päättänyt päälinjoista. Seuraavan kerran palvelulinjauksia käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 16.9. ja kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.9. Tämän jälkeen kaupunginjohtaja Markku Andersson ottaa asiaan kantaa ja antaa oman esityksensä ensi vuoden talousarviosta 21.10. Kaupunginhallitus käsittelee talousarviota omassa kokouksessaan 7.11. ja lopuksi kaupunginvaltuusto päättää siitä 2.12. 

Lähteinä on käytetty seuraavia linkkejä:

• http://www.jkl.fi/hallinto
• http://www.valtikka.fi/
• https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Jyvaskylan_kaupungin_palvelulinjaukset

Koulumatkaselvitys 2001

Keljon koululaisten koulumatkan turvallisuudesta on tehty selvitys jo vuonna 2001. Power Point -esityksestä voit tarkastella, miten Keljon koulun lakkauttaminen vaikuttaisi koulumatkojen pituuteen ja mm. kadunylitysten määrään. Diat vaihtuvat nuolesta ja kokoruututilan saa esityksen alta rastista.


Yhteenveto on, että lähes jokaisen lapsen koulumatka pitenee oleellisesti ja muuttuu vaaralliseksi!

Uusi koulumatkaselvitys on tekeillä.

Bussikuljetusten hinta

Tässä hieman lukuja siitä, kuinka paljon keskimäärin maksaa Keljon koululaisten kuljettaminen Salmirannan väistötiloihin: Yksi bussimatka maksaa 71 euroa. Päivittäisten matkojen määrä vaihtelee, mutta keskimäärin linja-autokyydityksiä on neljä aamulla ja neljä iltapäivällä. Tämä tekee yhteensä

• päivässä 8 x 71 = 568 €
• viikossa 2840 €
• kuukaudessa 11360 
• Yhden lukuvuoden aikana noin 113 600 €

Koululaisilta menee bussimatkoihin noin 1,5 tuntia vuorokaudessa. Tämä tekee yhteensä kahdeksan vuorokautta bussissa lukuvuoden aikana.

Lähikoulu ja inhimillinen mittakaava

Pienet koulut ja koululaiset -blogissa kasvatustieteen emeritaprofessori Eira Korpinen kirjoittaa koulujen monimuotoisuuden turvaamisen puolesta. Kirjoitus liittyy pienten kyläkoulujen säilyttämistä koskevaan keskusteluun, mutta professorin argumentit koskevat koulumaailmaa ja loppujen lopuksi kuntapolitiikkaa yleensäkin. Keljon koulun kysymys koskettaa myös muita kouluja lähistöllä, sillä jos kasvavalta alueelta lakkautetaan koulu, siirtyvät sen 170 oppilasta ilmeisimmin Keltinmäen, Keljonkankaan ja Tikan oppilaiksi. Tekstin lainaukset ovat Korpisen blogitekstistä vuodelta 2010.

Korpinen kirjoittaa useiden kuntien hakevan vain lyhyen tähtäimen säästöjä. Laskentaperusteet saattavat olla virheellisiä ja epäluotettavia ja tuottaa loppujen lopuksi tappioita inhimillisen, kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman ohetessa.  Pahoinvointi heijastuu ennen pitkää myös talouteen.

Poimitaanpa käytännön esimerkki: kuinka mitata yksittäisen lapsen hyvinvoinnille koituvaa hyötyä siitä, että hän saa kasvaa omaan mittakaavaansa sopivassa koulussa, joka on lapselle sopivan kävelymatkan päässä ja jossa hän tuntee suurimman osan oppilaista? Keljon koulu on kyläkouluihin verrattuna suuri, 170-200 oppilaan koulu, mutta meidän vanhempien ja lasten näkökulmasta se on kuin kyläkoulu: Vanhemmat tuntevat toisensa, lapsilla on kavereita yli luokkarajojen, ja useassa perheessä lapsia löytyy monelta eri luokkatasolta. Syntyy verkostoja ja yhteisö, joka katoaa, jos koulun katoaa. Koulu on alueen sydän.

Korpinen kirjoittaa:

Yhteisöllisyyden merkitystä on vaikea rahassa mitata, mutta se lisää ihmisten hyvinvointia ja on todellista. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaiset lapset ja nuoret kärsivät muita useammin yksinäisyydestä ja turvattomuudesta."Pikasäästöt" voivat osoittautua jonkin ajan kuluttua kustannuksiksi, sillä koulutus on sijoitus, joka tuottaa tulosta vuosikymmenien kuluessa; se on sijoitus osaamiseen, lasten terveyteen, fyysiseen kuntoon ym.

Kunnan valinnat säästö- ja panostuskohteista kertovat kunnan arvoista ja siitä, millaista kaupungissa on elää. Valintoja on tehtävä, mutta niiden soisi perustuvan pidemmän tähtäimen suunnitteluun ja päättäjien soisi ymmärtävän ihmisten hyvinvointiin panostamisen maksavan itsensä moninkertaisena takaisin.

[Päättäjiltä] edellytetään vahvaa historian tajua, sivistystahtoa ja kokonaisvaltaista ajattelua, mikä tähtää tulevaisuuteen. Kaikkialta tätä ei ole löytynyt, sillä kouluja on lopetettu selvästi enemmän kuin oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Siksi tarvitsimme selkeää lainsäädännön tukea, ja läpinäkyvyyttä esim. valtionosuuksien laskentaperusteiden määräytymiseen ja niiden käyttöön kunnissa.

Entä syntyykö koulujen lakkauttamisesta säästöjä? Korpisen mukaan ei, sillä näennäinen säästö, joka yksittäisen koulun lakkauttamisella saadaan, maksetaan muualla: kustannukset ovat nousseet v. 2000 - 2004 neljänneksen, kun oppilashuollon menot ovat "räjähtäneet käsiin" ja erityisopetusta on ollut pakko lisätä.

Olemme tekemässä arvovalintoja. Onko viisasta hakea säästöjä pienimpien lasten perusopetuksesta, jonka merkitys on ratkaiseva juuri nyt, kun haetaan uutta suuntaa Suomen tulevaisuudelle? Ilmasto- ja energiapolitiikassa tähtäin on 40 vuoden päässä; koulutuksen kehittämisessä sen tulee olla vieläkin kauempana. Juuri nyt koulutuspolitiikka on tärkeintä tulevaisuuspolitiikkaa. 

301 lasta lisää. Minne ne mahtuvat?

 "Keljo on myös väestöltään Jyväskylän rikkainta aluetta, keskitulot vuonna 2008 alueella olivat 26 508 euroa per henkilö, yli kaupungin keskiarvon 22 807 euroa. (Jyväskylän kaupunki)", kertoo Wikipedia. Tätä ei voi päätellä alueen palveluiden kehittymisestä.

Väestötilastoja ja ennusteita on saatavilla vain suuralueittain, joten vertaileminen on hankalaa. Viereinen Ristonmaa kuuluu Kuokkalan alueeseen, Myllyjärvi muodostaa Keltinmäen kanssa suuralueen ja Kukkumäki ja Mattilanpelto kuuluvat Kantakaupunkiin. Keljo ja Keljonkangas ovat samaa aluetta. Alla oleva taulukko kuvaa väestötilastoja vuonna 2011 ja ennusteita vuodelle 2015, 2020 ja 2025 alakouluikäisten (7-12 -vuotiaat) osalta. Tiedot ovat peräisin Jyväskylän kaupungin sivuilta. Lisäksi taulukon kahteen viimeiseen sarakkeeseen on laskettu kasvuennuste lasten lukumääränä ja prosentteina.

Koko kaupungissa arvioidaan siis olevan alakouluikäisiä 20% nykyistä enemmän vuonna 2025. Joillakin alueilla lasten määrän arvellaan kasvavan, joillakin taas vähenevän. Kun tarkastellaan Keljon suuralueen tilannetta, kouluverkon karsiminen juuri Keljon koulun osalta näyttäytyy kummallisena ja lyhytnäköisenä. Eikö alueella, jonka lapsimäärä kasvaa prosentuaalisesti eniten (64%) ja lukumääräisestikin Palokka-Puuppolan jälkeen toiseksi eniten (301), pitäisi pikemminkin tiivistää kuin karsia kouluverkkoa?

Keljon suuralueella ennustetaan siis asuvan 770 alakouluikäistä vuonna 2025. Jos Keljon koulua ei korjata ja se lakkautetaan, alueelle jää yksi koulu.Viereistenkään alueiden (Kuokkala, Keltinmäki-Myllyjärvi) väkiluvut eivät ole laskussa ja Kantakaupungin alueella lasten määrän ennustetaan kasvavan 44%. Minne nämä lapset menevät kouluun?

(klikkaa kuva isommaksi)

Laske myös Keljon liikunta- ja leikkipaikat

Keljon koulun pihasta on nyt poistettu kiipeilytelineet ja siirretty Salmirantaan. Pallokenttä on vielä käytössä, koulua kun ei ole sentään lakkautettu ja talvella paikalla on toivottavasti yhä oppilaita varten luistelukenttä, joka on kovassa käytössä myös iltaisin. Alla oleva, Jyväskylän kaupungin karttapalvelusta napattu kuva näyttää lähialueiden leikkipuistot (kiikkulaudalla leikkivät lapset) ja liikuntapaikat (renkaat). Keljon kaupunginosasta on lähimpään leikkipuistoon matkaa, ja liikuntapaikkoja on kaksi. Toinen on em. pallokenttä ja toinen Keljon koulun käyttökiellossa oleva liikuntasali.

Missäköhän alueen lapset leikkivät?

Etsi aukko Jyväskylän koulukartasta!

Todella havainnollistava kuva Jyväskylän perusopetusta antavista kouluista vuonna 2013.

• Punaiset ovat alakouluja
• Vihreät ovat yläkouluja
• Mustat ovat muita perusopetusta antavia kouluja, esim. Norssi, Kristillinen koulu ja Steiner-koulu ja erityiskouluja, esim. Onerva Mäen koulu ja Kukkulan koulu (sairaalakoulu).

Keljon koulun paikka on Keltinmäen koulun (11), Tikan koulun (35), Normaalikoulun (49) ja Keljonkankaan koulun (10) keskellä. En kyllä sanoisi, että "vaikuttaa siltä, että alueelta on kohtuumatkalla saavutettavissa muita palveluita."  

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/60796_Koulukartta_2013.pdf