Ojasta allikkoon

Jyväskylän kaupungin palvelulinjausten valmistelussa on esitetty mm. Keljon koulun lopettamista, jolla voidaan saavuttaa 400 000 euron vuotuiset säästöt. Yksityiskohtaisia perusteluja ei pyynnöistä huolimatta ole esitetty ja asiaan vähänkin perehtymällä nousee esiin joukko olennaisia kysymyksiä, joista myös päättäjien luulisi olevan äärimmäisen kiinnostuneita.

Palvelulinjausten kuvauksessa kerrotaan seuraavaa: 

Päiväkoti- ja kouluverkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muulta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit.

Yllä mainittu tarkistaminen on toistaiseksi merkinnyt vain yksiköiden sulkemista (Hurttia) ja ehdotuksia muista sulkemisista (Keljo ja Nyrölä). Mitä ovat nuo muualta vapautuvat tilat?

Lisäksi on perusteltua kysyä, mihin mainittu säästöennuste perustuu. Mitä tapahtuu oppilaille ja opettajille, kun koulusta luovutaan? Eikö heidän uudelleensijoittamisestaan muka synny mitään kustannuksia? Keljon vanhasta koulurakennuksesta on puuhattu suojelukohdetta. Toteutuessaan paikalle jää ylläpidettäväksi vain tyhjät seinät. Tästäkö ei aiheudu mitään kustannuksia?

Parinsadan oppilaan sijoittaminen kaupungin muihin kouluihin on joka tapauksessa haasteellista, koska tilaa ei pääsääntöisesti ole. Ainoa tapa on kasvattaa ryhmäkokoja, mikä pitkällä jänteellä johtaa laajemmalti nuorten kiihtyvään syrjäytymiseen ja muihin sosiaalisiin ongelmiin. Myös opetuksen laatu kärsii ja opetusväki uupuu. Tästäkö ei aiheudu yhtään lisää kustannuksia?

Jos tuo sijoittaminen onnistuisikin, mitä tehdään, kun seuraavassa koulurakennuksessa sisäilmaongelmat ryöstäytyvät hallitsemattomiksi? Minne oppilaat sitten sijoitetaan? Jos tässä kohtaa väitetään, ettei tuonkaltaista ongelmaa ole näköpiirissä, on kyse paitsi kuntalaisten älynlahjojen pahasta aliarvioinnista myös tietoisesta harhaanjohtamisesta. Kysymys on ainoastaan milloin se tapahtuu ja mikä koulurakennus on vuorossa seuraavaksi?

Kun tuo tapahtuu, minkä hintaiseksi paniikkiratkaisut muodostuvat?

Näyttää, että lyhyen tähtäimen säästöpolitiikassa on kokonaan jätetty huomaamatta iso kuva. Kaupungin omien arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä alakouluikäisten lasten määrä kaupungissa kasvaa 1500 hengellä. Keljolaiset lukuun lisättynä ja 30 hengen luokkakoolla laskettuna tämä tarkoittaa, että tarvitaan tilaa 37 uudelle luokalle. Neliöiksi muutettuna se tarkoittaa, että pelkästään luokkatilaa tarvitaan lisää parituhatta neliötä.

Aikaa on reilut 6 vuotta. Missä ovat suunnitelmat? Miten nykyisten koulujen lahtaaminen auttaa tuossa tulevaisuuden haasteessa? Sen sijaan pitäisi jo kiireesti valmistella merkittäviä investointeja.

Kaupungin julkaisemien tietojen perusteella Keljon koulun alueella asuu lähes 15 000 asukasta. Se on merkittävä osuus koko kaupungin väestöstä. Työttömyysaste on alin kaupungin eri alueiden kesken vertailtuna ja kotitalouksien keskimääräinen tulo on korkein. Lisäksi alakouluikäisten lasten kasvuprosentti on alueista korkeimpia.

Ja täältä ollaan lähikoulua lopettamassa?

Ainoa asia missä alue ei vertailussa menesty, on valtuutettujen sijoittuminen väestöön. Siksikö se onkin lopettamiskohteeksi valikoitunut?

Ei ole tietoa kenen kynästä koulun lakkautusehdotus on lähtenyt. Päivänselvää on, että kyseessä ei ole terävin kynä penaalissa.

Kaupungin strategiassa tavoitteena on olla aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki. Tähän sisältyy tavoite toteuttaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttavaa hyvinvointipolitiikkaa ja tehokasta ja alueellisesti kattavaa palvelurakennetta.

Perusopetukseen kohdistuvat säästötavoitteet halveksivat edellä kuvattua strategiaa ja tietoisesti siirtävät vastuuta eteenpäin tulevalle valtuustokaudelle. Tällöin on vain liian myöhäistä reagoida, faktat kun on tiedossa jo nyt. Näennäissäästöt yhtäällä aiheuttavat kustannusvyöryn pitkällä aikajänteellä toisaalla, mutta tätä ei tietoisesti haluta tunnustaa tai asian valmistelijat jostakin käsittämättömästä syystä toimivat äärimmäisen vastuuttomasti.

Kun loppuvuodesta sivistyslautakunta esittää ja kaupunginvaltuusto päättää linjauksista, on päätöksen perustuttava selkeisiin faktoihin, jotka toteuttavat kaupungin valittua strategiaa vuoteen 2020. Edellä mainitut faktat huomioiden ei tarvitse olla taloustieteilijä ymmärtääkseen esitettyjen leikkausten katastrofaaliset vaikutukset – kyllä siihen riittää ihan peruskoulun matematiikka.

Marko Filenius