Kaupunkimme sairastaa

 Alla Olli Saarikosken mielipidekirjoitus, joka on lähetetty Keskisuomalaiseen julkaistavaksi.

Jyväskylän tauti

Jokaisella kunnon kaupungilla pitää olla oma tauti. Se voi olla periaatteessa mikä vaan, kunhan se vaan liittyy rahaan ja rakentamiseen, ja siinä tehdään lyhytnäköisiä mutta kauaskantoisia – siis tyhmiä – päätöksiä. Vähän niin kuin Turussa, jossa läjäpäin kansallisesti arvokkaita rakennuksia purettiin betonibrutalismin tieltä. Tai Oulussa, jossa kaavoituksen tiellä olleet vanhat puutalot jätettiin lahoamaan, kunnes ne ”mystisesti” tuhopoltettiin sopivalla hetkellä. Näitähän on.

Nyt kun meilläkin on reilusti yli 100 000 asukasta ja aletaan painia kunnon kaupunkien sarjassa, ovat päättäjämme ilmeisesti huomanneet, että kaupunkimme tarkkaan harkitussa imagossa on taudinmentävä aukko. Onhan täälläkin vanhaa puukeskustaa purettu, mutta suhteellisen hyvissä ajoin kuitenkin havahduttu ymmärtämään hyvän suunnittelun arvo – tästä osoituksena esimerkiksi Suomen arkkitehtiliiton palkinto vuodelta 2003. Siispä vastaremontoidun kaupungintalon käytävillä on jouduttu miettimään uusia,luovia ratkaisuja.

Nyt näyttäisikin siltä, että Jyväskylän tauti on löytynyt! Sillä mitenkään muuten en pysty ymmärtämään kaupungin viimeaikaista, tuhoavan aggressiivista koulupolitiikkaa. Ensin päätettiin purkaa rakennushistoriallisesti arvokas, yleisen arkkitehtikilpailun kautta suunniteltu Huhtaharjun koulu. Koulun suunnitellut arkkitehti piti päätelmiä koulun kunnosta niin virheellisinä, että teetti omalla kustannuksellaan ns. toisen mielipiteen, joka antoi rakennukselle huomattavasti vähäisemmän korjausasteen. Sillä ei tietenkään ollut mitään merkitystä. Sitten päätettiin lakkauttaa Hurttian koulu, niin ikään korjausasteen suuruuteen perustuen. Vanhemmat teettivät omat tutkimukset, tunnetuin tuloksin.

Nyt on ilmoitettu, ettei Keljon koulua voida korjata. Tämä siitä huolimatta, että tilapalveluiden asiantuntija vielä keväällä koululaisten vanhemmille totesi, että vanha rakennus voitaisiin ja pitäisikin korjata. Koulussa tehtiin vuosien mittaan tutkimuksia ja mittauksia, joiden perusteella kaupunki totesi sen niin hyväkuntoiseksi, että pudotti peruskorjauslistalta vasta vuosi sitten!

Voisiko olla, että tässä koululahdissa onkin kyse jostain ihan muusta kuin rahasta tai rakennusten kunnosta? Keljon 175 oppilaan koulun sulkemisella tavoitellaan 400 000 euron säästöjä, kun samalla Huhtaharjun tilalle ollaan rakentamassa 1000-paikkaista superkoulua, jonka pelkkä rakennusinvestointi on 35 miljoonaa euroa. Liekö kaupungintalolla päätelty että suuri on kaunista, eikä poliittista vastuuta lähikouluperiaatteen tuhoamisestakaan tarvitse kantaa kun vanhat koulut hajoilevat sopivalla hetkellä?

Olli Saarikoski