tiistai 10. syyskuuta 2013

Lakkautetaan Keljon koulu! (Osat 1 ja 2, vuodet 2001 ja 2013)

Vuonna 2001 opetustoimi esitti Keljon koulun lakkauttamista ja oppilaiden sijoittamista alueen muihin kouluihin. Esitys aiheutti vanhemmissa vastarintaa ja kevään jatkunut taistelu päättyi lopulta päätökseen Keljon koulun säilyttämisestä.

Tapasin silloisen vanhempainneuvoston jäsenen, jolta sain kansiollisen materiaalia, joka dokumentoi hyvin kevään 2001 aikana tehdyn työn koulun hyväksi. Jo lyhyt silmäily osoittaa, että kuntalaisten kokema vääryys on nostattanut valtavan määrän yhteistä tahtoa, ja koulun puolustamiseksi on tehty työtä monella tapaa. Kun kansiota selaa tarkemmin, kiinnittyy huomio yhtäläisyyksiin vuoden 2001 ja nykyhetken välillä.

Syksyn 2000 aikana oli tehty koko kaupungin koulutilaselvitys, jossa todettiin mm. seuraavaa: ”Keljon koulu tarvitsee kunnostusta. Tilat ovat ahtaat ja erityisesti ilmanvaihto aiheuttaa hyvin suurta huolta.” Tilaselvitys siis osoitti koulun olleen täynnä oppilaita ja remontin tarpeessa. Tämän vuoksi oli suuri yllätys, että alkuvuonna 2001 opetustoimi esitti Keljon koulun lakkauttamista ja oppilaiden sijoittamista muihin kouluihin. Muilla kouluilla tarkoitettiin Tikan, Keljonkankaan ja Keltinmäen kouluja, sekä Kilpisen koulua, jonne oli tarkoitus perustaa yhtenäiskoulu luokka-asteille 1-9. Esitystä perusteltiin luonnollisesti säästösyihin vedoten, mutta tuotiin esiin myös uudenlaiset pedagogiset mahdollisuudet. Haittapuolina mainittiin se, että muutaman oppilaan koulumatka saattaa hieman pidentyä.

Asiaa käsiteltiin koululla pidetyssä tiedotustilaisuudessa, josta sanomalehti Keskisuomalainenkin uutisoi. Lehtileike (2.2.2001) osoittaa opetustoimen edenneen asiassa vauhdikkaasti, koska jopa tuolloinen sivistyslautakunnan jäsen oli haastattelun (KSML) mukaan ollut yllättynyt ”Keljo-kortin” esiin nostamisesta. Vielä joulukuussa 2000 ei mikään hänen mukaansa ollut viitannut siihen, että oppilaita täynnä olevaa Keljoa oltaisiin lakkauttamassa.

Vanhemmat olivat asiasta tyrmistyneitä ja käynnistivät nopeasti toimenpiteet Keljon koulun säilyttämisen puolesta. Lukuisat mielipidekirjoitukset osoittavat, että mukana oli iso joukko vanhempia, jotka perustelivat asiaansa laajasti. Huutaa voi kuka tahansa, mutta silloiset vanhemmat hankkivat kirjoituksiensa perusteiksi erilaista faktatietoa, joka näin vuosienkin päästä luettuna tuntuu vastaansanomattomalta ja tehokkaalta.

Tärkeimmät seikat, joiden avulla vanhemmat perustelivat koulun säilyttämistä, olivat alueen väestöpohjan kasvaminen ja oppilaiden enemmistön koulumatkan pidentyminen ja muuttuminen vaarallisemmaksi lukuisten tienylitysten johdosta. Koulumatkoista tehtiin jokaisen oppilaan kohdalla kartoitus ja tämä kumosi täysin opetustoimen näkemyksen siitä, että vain muutaman oppilaan koulumatka pitenee. Tilastot ovat tehokkaita. Keljon kouluun pääsi tietä ylittämättä 66 prosenttia oppilaista. Vaihtoehtoiset ratkaisut tarjosivat saman mahdollisuuden vain yhdelle prosentille oppilaista.

Lisäksi kritisoitiin voimakkaasti sitä, että opetustoimi oli lähtenyt ajamaan päätöstä selvittämättä ensin erilaisten vaihtoehtojen seurauksia niin inhimillisistä kuin taloudellisista näkökulmista.

Vanhempien työ oli tuloksellista, sillä asiaa selvitettiin kaupungin taholta lisää. Toukokuussa 2001 opetustoimi tiedotti seuraavaa: ”Kaikki koulut jatkavat toimintaansa. Lähikouluperiaatteen mukaisesti 1.-6. -luokkien oppilaat voivat opiskella kotinsa lähellä olevassa koulussa.

Mitä yhtäläisyyksiä asioissa on vuoden 2001 ja nykyhetken suhteen? Lakkauttamisen yllätyksellisyys, perustelut lakkautukselle ja perustelut koulun säilyttämisen puolesta ovat lähes identtiset. Vuoden 2001 jälkeen Keljon koulu oli pitkään peruskorjattavien rakennusten listalla kunnes putosi siitä yllättäen syksyllä 2012. Hieman ennen joulua tuli päätös, jossa todettiin koulun sisäilma niin huonoksi, että siirtyminen Salmirannan väistötiloihin tapahtui jo kevätlukukauden 2013 alkaessa. Ratkaisua koulun kohtalosta saatiin odottaa tähän syksyyn, jolloin opetustoimen ehdotus asiaan oli koulun lakkauttaminen ja tulevan ensimmäisen luokan oppilaiden ohjaaminen Norssiin. Muiden luokka-asteiden osalta ainoa konkreettinen ja tällä hetkellä toteuttamiskelpoinen virkamiesehdotus oli Salmirannan väistökoulun käyttäminen kunnes viimeinenkin luokka-aste (nykyiset toisen luokan oppilaat) siirtyy yläkouluun.
  
Vanhempien tavoite on nytkin selkeä. Keljon koulun toiminnan tulee jatkua Keljossa. Taas kerran voidaan todeta, että huuto ilman perusteluja on mölinää. Vanhempien toimintaan ja perusteluihin voi jokainen tutustua lukemalla tätä blogia. Tutustuminen blogiin tuo hyvin esiin sen, että perustelut ovat hyvin samankaltaisia vuoden 2001 kanssa. Alueen väestönkasvu ja lasten lukumäärän lisääntyminen puoltavat Keljon koulun säilyttämistä. Tekeillä oleva koulumatkaselvitys osoittanee koulumatkojen pidentymisen ja turvattomuuden lisääntymisen aivan kuten kaksitoista vuotta sitten.

Vanhemmat ovat kaivanneet läpinäkyviä selvityksiä siitä, mitä säästöjä Keljon koulun lakkautus toisi. Ja koska vanhemmat ovat veroja maksavia kuntalaisia, heitä kiinnostaa myös se, nähdäänkö nyt kenties saavutettava lyhytaikainen säästö tulevaisuudessa kasvaneina kustannuksina, jotka olisi voitu välttää tekemällä kauaskantoisia ja selkärankaisia päätöksiä silloin kun niiden aika oli.

Keljon koulun vanha osa voidaan peruskorjata. Tästä lienee yhtenäinen näkemys opetustoimen, tilapalvelun ja vanhempien osalta. Uusi osa mitä ilmeisimmin on aikansa elänyt, joten se täytyy korvata. Vanhempien toive on saada uusi kiinteä koulurakennus, mutta realistisempi visio on ehdotus moduulikoulusta. Moduulirakennusten kustannustehokkuus ja toimivuus voitaneen todistaa kysymällä Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin kokemuksia.  

Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii rahaa, joka jatkuvasti vähenee. Rakenteellisia ratkaisuja tarvitaan varmasti, jotta tulevilta sukupolvilta syöminen loppuu. Sen ymmärtäminen lienee jokaiselta kuntalaiselta vaadittavaa älyllistä pääomaa. Samalla tavoin jokaisen kuntalaisen älyllistä pääomaa pitäisi olla se, että kouluihin ja opetukseen sijoitettu raha on todellista säästöä. Jos raha ratkaisee, pitää tutustua faktoihin. Jos lasten hyvinvointi ratkaisee, tarvitaan vain henkistä selkärankaa. Keljon koulun tapauksessa kumpikin motiivi tuo saman ratkaisun. Koulun pitää pysyä Keljossa.

Palaan vielä vuonna 2000 tehtyyn koulutilaselvitykseen. Jos Keljon koulu silloin todettiin peruskorjausta vaativaksi, herää kysymys miksi peruskorjausta ei näiden kahdentoista vuoden aikana ole tehty? 

Arvatenkin syy on se, että kustannukset on tiedetty ja haluttu venyttää ratkaisua. Samalla on venytetty kyseenalaisella tavalla meille yhteistä arvomaailmaa. Puoluekannasta riippumatta lasten etu asetetaan puheissa korkealle. Todellisuus tuo erilaisen perspektiivin ja herättää epämiellyttävän kysymyksen. Onko lasten etu meille kustannus vai arvo?

 Jussi Julin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä ajatuksia kirjoitus herätti? Osallistu keskusteluun ja kerro blogista tutuillesi. Peliä ei ole vielä menetetty.