Sivistyskaupunki karsii (ja kärsii?)

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Keskisuomalaisessa 25.2. hieman lyhennettynä. Tässä alkuperäinen teksti.

Mitä seuraa, kun lauma sikariportaan virkamiehiä päästetään kehittämään sivistyskaupungin kouluverkkoa? Tämä on retorinen kysymys. Vastauksen voi kuitenkin luntata kaupungin tuoreesta selvityksestä: euro on koulutuksen ainoa mittari. Jos joku onneton muutti tänne päihdyttyään kaupunkistrategian hunajaisista kuiskauksista ­- aktiivinen sivistyskaupunki, jossa vallitsee sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja alueellisesti kattava palvelurakenne - kannattanee olla yhteydessä Mainonnan eettiseen neuvostoon.

Siihen nähden että kouluverkon kehittämisen ainoa tarkoitus on kulujen karsiminen, antaa se hämmästyttävän vähän informaatiota kulujen karsiutumisesta. Pöydälle on heitetty 2,5 miljoonan euron summa, joka kouluverkkoa löysentämällä vuosittain säästettäisiin. Luku perustuu siihen, että esim. joku pieni koulu sulkemalla säästettäisiin 100 000 rakennuksen vuokrakuluja ja toinen 100 000 opetuskuluja. Tämä pitäisikin paikkansa, mikäli maa nielisi koulun oppilaineen ja opettajineen.

Luulisi olevan aiheellista kysyä, mitkä on todellinen nettohyöty, kun vuokrat ovat kaupungin sisäisiä ja samalle oppilasmäärälle täytyy kuitenkin järjestää tilat ja opettajat jossain muualla? Tällaisia lukuja ei kuitenkaan ole edes laskettu, vaikka asiasta pitäisi tehdä päätös. Toinen huomattava piirre on riskien hallinnan puute. Keljon koulu on hyvä esimerkki siitä, miten käy kun rakennuksen kunnossapitoa laiminlyödään riittävän kauan. Tämän voi toki nähdä olevan johdonmukaista politiikkaa, koska kaupunki on pyrkinyt lakkauttamaan Keljoa jo vuosien ajan. Aikaisemmin koulu piti kuitenkin säilyttää, koska koulumatka Kilpiseen nähtiin liian vaarallisena. Ilmeisesti matkojen vaarallisuutta arvioikin tuolloin poliisi, nykyään kouluverkkoselvitystä valmistelevat virkamiehet?

Nyt esitetyssä mallissa Keljon oppilaat hajautettaisiin Kilpisen ja Pohjanlammen tuleviin suurkouluihin. Kumpikin rakennus on vanha ja korjauksen tarpeessa. Pohjanlammelle onkin jo peruskorjaus suunnitteilla, ja jokainen Kilpisen koulun nähnyt voi itse arvioida, kuinka todennäköistä on että rakennuksessa voidaan opiskella vuoteen 2025 saakka. 600 oppilasta ei noin vain siirretäkään Salmirantaan. Miten opetus sitten järjestetään ja mitä kustannuksia siitä aiheutuu?

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja perustelee kouluverkon leikkauksia sillä, että tulevilta sukupolvilta varastaminen on lopetettava. Tästä voivat varmasti kaikki olla samaa mieltä. Itse en keksi parempaa keinoa lapsiltamme varastamiseen kuin koulupalveluiden leikkaaminen – vieläpä perusteilla, jotka eivät kestä sen enempää pedagogista kuin taloudellistakaan tarkastelua.

Olli Saarikoski