Koulumatkaselvitys 2001

Keljon koululaisten koulumatkan turvallisuudesta on tehty selvitys jo vuonna 2001. Power Point -esityksestä voit tarkastella, miten Keljon koulun lakkauttaminen vaikuttaisi koulumatkojen pituuteen ja mm. kadunylitysten määrään. Diat vaihtuvat nuolesta ja kokoruututilan saa esityksen alta rastista.


Yhteenveto on, että lähes jokaisen lapsen koulumatka pitenee oleellisesti ja muuttuu vaaralliseksi!

Uusi koulumatkaselvitys on tekeillä.

Bussikuljetusten hinta

Tässä hieman lukuja siitä, kuinka paljon keskimäärin maksaa Keljon koululaisten kuljettaminen Salmirannan väistötiloihin: Yksi bussimatka maksaa 71 euroa. Päivittäisten matkojen määrä vaihtelee, mutta keskimäärin linja-autokyydityksiä on neljä aamulla ja neljä iltapäivällä. Tämä tekee yhteensä

• päivässä 8 x 71 = 568 €
• viikossa 2840 €
• kuukaudessa 11360 
• Yhden lukuvuoden aikana noin 113 600 €

Koululaisilta menee bussimatkoihin noin 1,5 tuntia vuorokaudessa. Tämä tekee yhteensä kahdeksan vuorokautta bussissa lukuvuoden aikana.

Lähikoulu ja inhimillinen mittakaava

Pienet koulut ja koululaiset -blogissa kasvatustieteen emeritaprofessori Eira Korpinen kirjoittaa koulujen monimuotoisuuden turvaamisen puolesta. Kirjoitus liittyy pienten kyläkoulujen säilyttämistä koskevaan keskusteluun, mutta professorin argumentit koskevat koulumaailmaa ja loppujen lopuksi kuntapolitiikkaa yleensäkin. Keljon koulun kysymys koskettaa myös muita kouluja lähistöllä, sillä jos kasvavalta alueelta lakkautetaan koulu, siirtyvät sen 170 oppilasta ilmeisimmin Keltinmäen, Keljonkankaan ja Tikan oppilaiksi. Tekstin lainaukset ovat Korpisen blogitekstistä vuodelta 2010.

Korpinen kirjoittaa useiden kuntien hakevan vain lyhyen tähtäimen säästöjä. Laskentaperusteet saattavat olla virheellisiä ja epäluotettavia ja tuottaa loppujen lopuksi tappioita inhimillisen, kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman ohetessa.  Pahoinvointi heijastuu ennen pitkää myös talouteen.

Poimitaanpa käytännön esimerkki: kuinka mitata yksittäisen lapsen hyvinvoinnille koituvaa hyötyä siitä, että hän saa kasvaa omaan mittakaavaansa sopivassa koulussa, joka on lapselle sopivan kävelymatkan päässä ja jossa hän tuntee suurimman osan oppilaista? Keljon koulu on kyläkouluihin verrattuna suuri, 170-200 oppilaan koulu, mutta meidän vanhempien ja lasten näkökulmasta se on kuin kyläkoulu: Vanhemmat tuntevat toisensa, lapsilla on kavereita yli luokkarajojen, ja useassa perheessä lapsia löytyy monelta eri luokkatasolta. Syntyy verkostoja ja yhteisö, joka katoaa, jos koulun katoaa. Koulu on alueen sydän.

Korpinen kirjoittaa:

Yhteisöllisyyden merkitystä on vaikea rahassa mitata, mutta se lisää ihmisten hyvinvointia ja on todellista. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että suomalaiset lapset ja nuoret kärsivät muita useammin yksinäisyydestä ja turvattomuudesta."Pikasäästöt" voivat osoittautua jonkin ajan kuluttua kustannuksiksi, sillä koulutus on sijoitus, joka tuottaa tulosta vuosikymmenien kuluessa; se on sijoitus osaamiseen, lasten terveyteen, fyysiseen kuntoon ym.

Kunnan valinnat säästö- ja panostuskohteista kertovat kunnan arvoista ja siitä, millaista kaupungissa on elää. Valintoja on tehtävä, mutta niiden soisi perustuvan pidemmän tähtäimen suunnitteluun ja päättäjien soisi ymmärtävän ihmisten hyvinvointiin panostamisen maksavan itsensä moninkertaisena takaisin.

[Päättäjiltä] edellytetään vahvaa historian tajua, sivistystahtoa ja kokonaisvaltaista ajattelua, mikä tähtää tulevaisuuteen. Kaikkialta tätä ei ole löytynyt, sillä kouluja on lopetettu selvästi enemmän kuin oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt. Siksi tarvitsimme selkeää lainsäädännön tukea, ja läpinäkyvyyttä esim. valtionosuuksien laskentaperusteiden määräytymiseen ja niiden käyttöön kunnissa.

Entä syntyykö koulujen lakkauttamisesta säästöjä? Korpisen mukaan ei, sillä näennäinen säästö, joka yksittäisen koulun lakkauttamisella saadaan, maksetaan muualla: kustannukset ovat nousseet v. 2000 - 2004 neljänneksen, kun oppilashuollon menot ovat "räjähtäneet käsiin" ja erityisopetusta on ollut pakko lisätä.

Olemme tekemässä arvovalintoja. Onko viisasta hakea säästöjä pienimpien lasten perusopetuksesta, jonka merkitys on ratkaiseva juuri nyt, kun haetaan uutta suuntaa Suomen tulevaisuudelle? Ilmasto- ja energiapolitiikassa tähtäin on 40 vuoden päässä; koulutuksen kehittämisessä sen tulee olla vieläkin kauempana. Juuri nyt koulutuspolitiikka on tärkeintä tulevaisuuspolitiikkaa. 

Mitä me haluamme?

Paras ratkaisu Keljon koulun surulliseen tilanteeseen olisi tämä:

• Keljon koulun kuntokartoitus analysoidaan uudelleen. 

• Keljon koulu peruskorjataan. Koulun on säilyttävä Keljossa monesta syystä, mutta yksi painavista faktoista on, että Keljon alueen koululaiset eivät mahdu muihin kouluihin. Tulevaisuudessa Keljon alueen lapsiluku vain kasvaa. 

• Jos uusi osa pitää purkaa, se tehdään, mutta tilalle rakennetaan jotain tervettä ja sellaisena pysyvää. 

• Keljon koululaisten bussiralli lopetetaan ja lapsille järjestetään opiskelutilat koulun läheisyyteen. (Esim. modulikoulu, jos se osoittautuu järkeväksi vaihtoehdoksi.)

• Toimivaa koulurakennusta, sen liikuntatiloja ja leikkitelineitä hyödynnetään alueen virkistyskäytössä iltaisin ja viikonloppuisin. 

Onko lisättävää tai muutettavaa? Kerro mielipiteesi kommenteissa!

Olisiko modulikoulu ratkaisu?

Vanhempien keskuudessa on ollut puhetta Keljon koulun pihaan rakennettavasta modulikoulusta:

• Koululaiset voisivat opiskella tutussa ympäristössä sillä aikaa, kun varsinaista koulua korjataan. 

• Modulikouluista voidaan tehdä pysyviä rakennuksia, tai sitten ne voidaan siirtää tarpeen mukaan muiden koulujen pihoihin, jos niitä ei tarvita enää Keljossa. 

• Rakennukset voidaan toimittaa nopeasti paikalle.

• Modulikoulujen sisäilma on taatusti puhdasta. 

Esimerkiksi Teijo-talot valmistaa koulutiloiksi soveltuvia taloja. Onko kenelläkään kokemusta tai tarkempaa tietoa modulikouluista?

Keljon koulun oppilaiden videoviesti päättäjille

Koulun oppilaiden keväällä tekemä video

301 lasta lisää. Minne ne mahtuvat?

 "Keljo on myös väestöltään Jyväskylän rikkainta aluetta, keskitulot vuonna 2008 alueella olivat 26 508 euroa per henkilö, yli kaupungin keskiarvon 22 807 euroa. (Jyväskylän kaupunki)", kertoo Wikipedia. Tätä ei voi päätellä alueen palveluiden kehittymisestä.

Väestötilastoja ja ennusteita on saatavilla vain suuralueittain, joten vertaileminen on hankalaa. Viereinen Ristonmaa kuuluu Kuokkalan alueeseen, Myllyjärvi muodostaa Keltinmäen kanssa suuralueen ja Kukkumäki ja Mattilanpelto kuuluvat Kantakaupunkiin. Keljo ja Keljonkangas ovat samaa aluetta. Alla oleva taulukko kuvaa väestötilastoja vuonna 2011 ja ennusteita vuodelle 2015, 2020 ja 2025 alakouluikäisten (7-12 -vuotiaat) osalta. Tiedot ovat peräisin Jyväskylän kaupungin sivuilta. Lisäksi taulukon kahteen viimeiseen sarakkeeseen on laskettu kasvuennuste lasten lukumääränä ja prosentteina.

Koko kaupungissa arvioidaan siis olevan alakouluikäisiä 20% nykyistä enemmän vuonna 2025. Joillakin alueilla lasten määrän arvellaan kasvavan, joillakin taas vähenevän. Kun tarkastellaan Keljon suuralueen tilannetta, kouluverkon karsiminen juuri Keljon koulun osalta näyttäytyy kummallisena ja lyhytnäköisenä. Eikö alueella, jonka lapsimäärä kasvaa prosentuaalisesti eniten (64%) ja lukumääräisestikin Palokka-Puuppolan jälkeen toiseksi eniten (301), pitäisi pikemminkin tiivistää kuin karsia kouluverkkoa?

Keljon suuralueella ennustetaan siis asuvan 770 alakouluikäistä vuonna 2025. Jos Keljon koulua ei korjata ja se lakkautetaan, alueelle jää yksi koulu.Viereistenkään alueiden (Kuokkala, Keltinmäki-Myllyjärvi) väkiluvut eivät ole laskussa ja Kantakaupungin alueella lasten määrän ennustetaan kasvavan 44%. Minne nämä lapset menevät kouluun?

(klikkaa kuva isommaksi)

Laske myös Keljon liikunta- ja leikkipaikat

Keljon koulun pihasta on nyt poistettu kiipeilytelineet ja siirretty Salmirantaan. Pallokenttä on vielä käytössä, koulua kun ei ole sentään lakkautettu ja talvella paikalla on toivottavasti yhä oppilaita varten luistelukenttä, joka on kovassa käytössä myös iltaisin. Alla oleva, Jyväskylän kaupungin karttapalvelusta napattu kuva näyttää lähialueiden leikkipuistot (kiikkulaudalla leikkivät lapset) ja liikuntapaikat (renkaat). Keljon kaupunginosasta on lähimpään leikkipuistoon matkaa, ja liikuntapaikkoja on kaksi. Toinen on em. pallokenttä ja toinen Keljon koulun käyttökiellossa oleva liikuntasali.

Missäköhän alueen lapset leikkivät?

Etsi aukko Jyväskylän koulukartasta!

Todella havainnollistava kuva Jyväskylän perusopetusta antavista kouluista vuonna 2013.

• Punaiset ovat alakouluja
• Vihreät ovat yläkouluja
• Mustat ovat muita perusopetusta antavia kouluja, esim. Norssi, Kristillinen koulu ja Steiner-koulu ja erityiskouluja, esim. Onerva Mäen koulu ja Kukkulan koulu (sairaalakoulu).

Keljon koulun paikka on Keltinmäen koulun (11), Tikan koulun (35), Normaalikoulun (49) ja Keljonkankaan koulun (10) keskellä. En kyllä sanoisi, että "vaikuttaa siltä, että alueelta on kohtuumatkalla saavutettavissa muita palveluita."  

http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/60796_Koulukartta_2013.pdf

Otteita Keskisuomalaisen jutusta 15.8.2013

• "Listalla mainitaan muun muassa Keljon ja Nyrölän koulut. Niiden lakkautuksista tulisi yhteensä noin 500 000 euroa. "

• "Sen sijaan Keljon koulun lakkautus saattaisi saada Partasenkin hyväksynnän. - En tunne Keljon tilannetta tarkkaan, mutta vaikuttaa siltä, että alueelta on kohtuumatkalla saavutettavissa muita palveluita. Rakenteellisia ratkaisuja joudutaan tekemään. Ei riitä, että vain juustohöylätään."

• "Lopullisesti linjaukset sinetöidään valtuuston kokouksessa maanantaina 30. syyskuuta."

Kommentteja? Mitä tehdään? Kuinka asiaan voi vaikuttaa?