Viesti päättäjille marraskuussa 2013

Tämä viesti lähetetty seuraaville tahoille:

• Jyväskylän Kaupunginhallitukselle
• Jyväskylän Kaupunginvaltuustolle
• Sivistyslautakunnan jäsenille
• Opetustoimen virkamiehille
• Tilapalvelulle
• KSML
• HS
• YLE
• muita median edustajia

Arvoisa vastaanottaja,

alla tietoa Keljon koulun tilanteesta. Toivon mukaan ehditte perehtyä ja vaikka vastatakin meille joihin kysymyksiin. Mielellämme myös keskustelemme aiheesta, jos tarvetta ilmenee.

Liitteeksi: 

• Museoviraston raportti
• Blogiteksti http://keljonkoulunpuolesta.blogspot.fi/2013/11/saastot-tulevat-kaupungille-kalliiksi.html

Keljon koulu toimii tällä hetkellä Salmirannan väistökoulussa, jonka vuokra on noin 250 000 euroa vuodessa. Kuljetukset Salmirantaan maksavat noin 140 000 euroa vuodessa. Tyhjillään olevan Keljon koulurakennuksen ylläpito maksaa sekin useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Kaikki tämä menee väliaikaisratkaisun pyörittämiseen ja on siten poissa pysyvien ratkaisujen kehittämisestä ja toteuttamisesta. Ei kestä kauaakaan, kun Keljon koulun lakkauttamisella "säästetyt" rahat on tuhlattu oppilaiden kuljetuksiin ja tyhjän tilan vuokraan.

Kaupungin julkisuuteen annetun pyrkimyksen  mukaan "Siirretään kuluja pois seinistä ja keskitytään sisältöön ja opetuksen laatuun." Tämä ei todellakaan toteudu Keljon koulun kohdalla.

Viimeisimmän tiedon mukaan Keljon koulu jatkaa kokonaisuudessaan Salmirannassa syksyllä 2014. Kuitenkin monet perheet ovat kyllästyneet epätietoisuuteen ja etsivät lapsilleen toisen koulun. Tämä tarkoittaa "luonnotonta" oppilaiden ajelehtimista, joka vaikeuttaa opetustoimen työtä suunnittelua ajatellen. Ei liene järkevää, helppoa eikä ihan ilmaistakaan. Oppilasmäärällä Keljon koulun alasajoa voi perustella, sillä tulevaisuudessakin oppilaaksiottoalueella lapsia riittää.

Keski-Suomen museon lausunto Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta

Keljon koulurakennuksen ja tontin mahdollinen realisointi ei tule olemaan helppoa.  Tämäkin fakta on syytä huomioida, kun kaupungin tulevaisuutta hahmotellaan Keljon koulun osalta. Olemme pyytäneet Keski-Suomen museolta lausunnon Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta. Historiakatsauksen jälkeen lausunnossa sanotaan seuraavasti: 

"Rakennussuojelun näkökulmasta rakennusten alkuperäisen käytön jatkuminen ja siihen liittyvän kulttuuriperinnön vaaliminen olisi tärkeää rakennuksen elävän historian säilyttämiseksi. Rakennuksen käyttö on paras tapa rakennuksen säilyttämiseen. Alkuperäisen käyttötarkoituksen säilymisen myötä pystytään yleensä säilyttämään alkuperäiset tilakokonaisuudet. 

Keljon koulu on huolimatta vuosien varrrella tehdyistä muutoksista säilyttänyt rakennushistorialliset ominaispiirteensä. Eri aikakausien koulurakentamista edustavalla Keljon koulun rakennuskokonaisuudella on paikallinen sivistyshistoriallinen, henkilöhistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys. Sen maisemallinen merkitys alueen tunnusmerkkinä ja historiallisena elementtinä muilta osin uudistuneessa kaupunkimaisemassa tuo alueen historiaa eläväksi. 

Keski-Suomen museon näkemyksen mukaan Keljon koulun tonttia koskeva asemakaava on vanhentunut. Keljon koulun vanha osa tulee seuraavan asemakaavan muutoksen yhteydessä merkitä suojelumerkinnällä (sr) sekä varustaa siihen liittyvin asianmukaisin suojelumääräyksin."

Keljon koulun peruskorjaus

Jyväskylän Tilapalvelun arvio peruskorjauksen hinnasta on noin neljä miljoonaa euroa. Suuri summa, sen tietävät kaikki. Mutta huomionarvoista on, että rakennuksen purkaminen ja tontin realisointi ei liene suojelullisista syistä mahdollista. Tässä kohden pahinta rakennusten osalta on se, että rakennus on tyhjillään ja peruslämmöllä. Jos koulua ei vieläkään korjata, kuinka paljon sen remontointi maksaa muutaman vuoden kuluttua? 

Entäpä korjauksen todelliset vuosittaiset kulut? Oletetaan, että vanha osa peruskorjattaisiin ja uudisosa rakennettaisiin uudestaan. Kulut olisivat noin viisi miljoonaa euroa. Kerrallaan iso summa, mutta jos ajatellaan vaikka kymmentä vuotta, niin vuosittaiset käyttömenot voisivat olla noin 500 000 euroa. Kun verrataan niitä tämänhetkisiin kuluihin, summa ei tunnukaan niin suurelta - etenkin kun rahoille vastineena saadaan turvallinen ja terve lähikoulu kasvavalle lapsimäärälle. Samalla päästäisiin eroon paljon harmia aiheuttavista linja-autokuljetuksista, joiden ongelmakohdat lienevätkin jo tiedossanne. Lisäksi Keljon koulun remontti  ja uudisrakennuksen rakentaminen työllistäisivät. Korot ovat alhaalla ja lainanotto järkevää. Investointeja tulee jatkossakin, eikä tilanne helpotu tulevaisuudessa. Mitä kauemmin koulurakennus seisoo tyhjillään, sitä kalliimmaksi remontti tulee. Korostettakoon, että kaupungin olisi syytä päästä eroon Salmirannan väistökoulusta sekä tarpeettomista, kalliista ja inhimillistä vaivaa aiheuttavista, bussikuljetuksista. Nämä tämän hetkiset kuluerät kun vielä poistetaan, em. summa ei olisikaan tämänhetkistä tilannetta kovinkaan paljoa tukalampi taloudellisesti.

Kaupungille tuloja Voionmaan koulun tontin realisoinnista?

Voionmaan koulun tulevaisuus on vahvasti mukana kouluverkkouudistuksessa. Siihenkin liittyy kuitenkin ongelmia. On totta, että Voionmaan koulu on sijainniltaan mainio, mutta sijainnin puolesta se soveltuisi hyvin myös asuinkäyttöön. Voionmaan koulun paikalle mahtuisi useita kerrostaloja, ja Voionmaan koulun tontti on varmasti helpompi realisoida kuin suojeltavan Keljon koulun tontti. Tontista saatavat rahat tulisivat taas opetustoimen käyttöön. Onko asiaa tutkittu tältä kannalta?

Koulu on muutakin kuin koulu

Haluamme myös kiinnittää huomion lähipalveluluiden tärkeyteen. Koulun läheisyyden puolesta löytyy vahvoja perusteita. Meille on kerrottu esim. Voionmaan koulun mahdollisesta alakoululäytöstä. Kuinka mielekästä on kuljetella lapsia ympäri kaupunkia ja pitää täydellistä koulun paikkaa käyttökelvottomana? Entä ekologisuus kyyditysten suhteen? Ja lasten liikkuminen? Useat tahot ovat jo huolissaan lasten arkiliikkumisesta. Entä sitten, kun koulumatkatkin täytyy kulkea autoilla? Koulu on lisäksi muutakin kuin oppilaitos, ja asuinalueen kannalta lähikoulut ovat erittäin tärkeitä paikkoja. Voisiko Keljon koulua ajatella laajennettavan? Tulijoita terveeseen kouluun varmasti olisi, ja tontilla on tilaa. Lisäksi myös muut käyttäjät varmasti iloitsisivat mm. asianmukaisista liikuntatiloista. Tämä osaltaan pienentäisi kuluja ja lisäisi kuntalaisten aktiivisuutta kaikin tavoin.

Leikkaus onnistui, potilas kuoli.

Toki on hyvä syy olettaa, että tarkoitus onkin pitkittää kuntalaisten tukalaa oloa ja epätietoisuutta, joka johtaa oppilaskatoon Keljon koulun osalta. Tämän jälkeen "tyhjä" koulu onkin helppo lakkauttaa. Se fakta, että oppilasmäärä tulevaisuudessa kasvaa ja terveitä tiloja tarvitaan entistä enemmän, ei kuitenkaan poistu. Lisäksi jokin ratkaisu tyhjilleen jääneen rakennuksen suhteen on tehtävä. Niin kauan kuin laki velvoittaa peruspalveluiden järjestämiseen, on ne kuntalaisille taattava. Muutenkaan tuollainen selkärangaton "hiljainen päättäminen" ei ole kovinkaan arvostettavaa toimintaa.

Olemme tietoisia kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Emmekä halua asettaa vastakkain peruspalveluita ja niiden arvoa. Nähdäksemme kaupungin menoista on mahdollista löytää säästökohteita, jotka eivät entisestään heikennä mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden asemaa. Ja mitä tulee rakennusten peruskorjauksiin ja rakentamisiin, niin aina on vaihtoehtoja! Etenkin tällaisessa tilanteessa tulisi keskittyä toimivuuteen ja turvallisuuteen - ei niinkään koreaan kuoreen ja arkkitehtien ja konsulttien palkkioihin. Näistä jokainen varmaan löytää esimerkkejä lähimenneisyydestä.

Hyvät päättäjät, 

olette tekemässä tärkeitä päätöksiä. Sellaisia päätöksiä, joiden seurauksia pahimmassa tapauksessa siivoatte seuraavilla valtuustokausilla. Ei riitä, että Jyväskylä koreilee ulkomuodollaan. Kaupungin pitää olla kunnossa myös sisältä.

Antti Suora

Puheenjohtaja

Keljon koulun vanhempainneuvosto

Keski-Suomen museon lausunto Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta

Pyysimme Keski-Suomen museolta lausunnon Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta.

Historiakatsauksen jälkeen lausunnossa sanotaan seuraavasti: 

"Rakennussuojelun näkökulmasta rakennusten alkuperäisen käytön jatkuminen ja siihen liittyvän kulttuuriperinnön vaaliminen olisi tärkeää rakennuksen elävän historian säilyttämiseksi. Rakennuksen käyttö on paras tapa rakennuksen säilyttämiseen. Alkuperäisen käyttötarkoituksen säilymisen myötä pystytään yleensä säilyttämään alkuperäiset tilakokonaisuudet. 

Keljon koulu on huolimatta vuosien varrrella tehdyistä muutoksista säilyttänyt rakennushistorialliset ominaispiirteensä. Eri aikakausien koulurakentamista edustavalla Keljon koulun rakennuskokonaisuudella on paikallinen sivistyshistoriallinen, henkilöhistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys. Sen maisemallinen merkitys alueen tunnusmerkkinä ja historiallisena elementtinä muilta osin uudistuneessa kaupunkimaisemassa tuo alueen historiaa eläväksi. 

Keski-Suomen museon näkemyksen mukaan Keljon koulun tonttia koskeva asemakaava on vanhentunut. Keljon koulun vanha osa tulee seuraavan asemakaavan muutoksen yhteydessä merkitä suojelumerkinnällä (sr) sekä varustaa siihen liittyvin asianmukaisin suojelumääräyksin."


Lisäys 27.11. Kuuntele pätkä YLEn uutisista kohdasta 1:28  http://areena.yle.fi/radio/2071856

Säästöt tulevat kaupungille kalliiksi

Keljon kouluun kohdennetut säästöt ovat maksaneet kaupungille jo satoja tuhansia euroja, eikä loppua ole näköpiirissä. Kuinka tämä on mahdollista ja ovatko päätöksentekijät olleet oikealla tavalla informoituja?

Kuka teki päätöksen pudottaa Keljon koulu peruskorjauslistalta ja mitä seurauksia tällä päätöksellä lopulta oli? Asiaa tiedusteltaessa moni taho vaikeni, mutta lopulta opetusjohtaja Leisimo kertoi yleisötilaisuudessa, että päätöksen tekivät hän, apulaiskaupunginjohtaja Koivisto ja kaupunginjohtaja Andersson. Neuvottelu oli kutsuttu pikaisesti kokoon, koska investointilistaa piti kutistaa vuoden 2013 osalta ja kolmikko päätti vetää tässä kohtaa yli myös Keljon peruskorjauksen.

Asiassa ei tiettävästi konsultoitu Tilapalvelua tai ketään muutakaan asiasta laajasti perillä olevaa tahoa vaan ratkaisu tehtiin nopeasti, budjetti piti saada kasaan ja siinä piti pystyä näyttämään säästöjä tulevalle vuodelle. Keljon koulu oli kuitenkin odottanut peruskorjausta jo pitkään ja oli tiedossa, että siellä oli lisääntyviä sisäilmaongelmia. Näihin olisi aiotussa peruskorjauksessa puututtu. Rakennukset olivat muutenkin elinkaarensa siinä vaiheessa, että ne olisi väistämättä peruskorjattava.

Sittemmin on perusteltu, että koulun pudottamisen ko. listalta ovat hyväksyneet niin sivistyslautakunta kuin kaupunginvaltuustokin. Mutta olennainen kysymys kuuluukin, että ovatko poliittiset päättäjät olleet tietoisia tuon päätöksen todellisesta seuraamuksesta?

Itse asiassa tuo säästö aiheutti usean sadan tuhannen euron odottamattomat kustannukset, jotka jatkuvat usean vuoden ajan. Lisäksi se käynnisti dominoefektin oppilaiden sijoittelun osalta, jota selvitellään niin ikään vuosia. Kustannuksiin kuuluu viime hetken remontti Keljossa, jonka jälkeen tilasta jouduttiin kuitenkin luopumaan, sekä väistökoulun kuljetukset ja sittemmin tyhjänään seisovat koulurakennuksen ylläpitokulut vuosiksi eteenpäin.

Säästöstä muodostuikin hallitsematon kustannusryöppy.

Edellä kuvatun kolmikon menettely asettuu mielenkiintoiseen valoon. Jos he olisivat selvittäneet asiaa tarkemmin, olisivat he kenties ymmärtäneet, että listaa toisella tavalla priorisoimalla olisi tilanteelta voitu välttyä ja haetut säästöt olisivat voineet oikeasti toteutua – puhumattakaan siitä, että kaikelta inhimilliseltä kärsimykseltä olisi säästytty.

Jos he toisaalta ymmärsivät päätöksensä vaikutukset, kerrottiinko siitä selkeästi ja avoimesti päättäjille, että tällä päätöksellä tuomitsette Keljon koulun lakkautettavaksi, koska kiinteistön annetaan tietoisesti mennä pilalle. Ymmärtääkseni kyseisillä herroilla ei sentään tällaisia valtuuksia ole vaan laki säätää hyvin selkeästi miten koulun lakkauttaminen voidaan toteuttaa.

Oliko kyseessä siis hätäinen, hutiloitu, liian vähäisellä valmistelulla tehty päätös, jonka seurauksena säästöjen sijaan syntyikin vain kustannuksia vai oliko johdonmukaisesti ylitetty valtuudet ja harhaanjohdettu päättäjiä?

Sama kolmikko on nyt valmistelemassa koko kouluverkon uudistamista, rakentamassa jättiyksiköitä, koska muuta vaihtoehtoa ei ole ja muuhun ei ole varaa. Edellä kuvattuun historiaan viitaten en henkilökohtaisesti uskoisi sanaakaan mitä nämä herrat esittävät. Lisäksi jättilukioista on kuulunut jo hyvin kielteistä palautetta. Idea toimii kenties lukujen valossa, mutta laadukkaan koulutuksen se tuhoaa.

Keljon osalta vahinko on jo tapahtunut, mutta se on myös vielä korjattavissa. Jupakasta aiheutuu tällä hetkellä sivistystoimelle parinsadan tuhannen ylimääräiset kustannukset vuosittain. Peruskorjaus tai vaihtoehtoisesti kokonaan uusi koulurakennus saadaan viiden miljoonan investoinnilla, jonka vaikutus käyttötalousmenoissa on puoli miljoonaa vuosittain. Puhutaan siis lopulta vain 300 000 euron vuosittaisesta tarpeesta, jolla varmistetaan laajan ja lapsirikkaan alueen kouluhyvinvointi useaksi vuosikymmeneksi, sekä helpotetaan huomattavasti tulevien vuosien tilannetta koko kaupungin osalta, kun oppilasmäärät edelleen kasvavat.

Kyseinen rahoitus pitää tällä kertaa löytyä muualta kuin sivistystoimen budjettia leikkaamalla. Olisiko uuden aikakauden alku, jossa johtoportaan töppäyksiä ei maksatettaisi syyttömillä, vaan he kerrankin kantaisivat vastuunsa?

Voiko vastaavalla summalla koskaan saada enempää hyvää aikaiseksi?

Marko Filenius

Palaveri Tilapalvelun kanssa 1.11.2013

Tässä hajanaisia ajatuksia palaverista Jyväskylän Tilapalvelun kanssa. Palaverissa oli mukana kaksi Tilapalvelun edustajaa, aluerehtori ja seitsemän tavallista kuntalaista. Muut kokouksessa olleet: kommentoikaa sähköpostilla, jos tähän tekstiin on lisättävää tai korjattavaa.

• Ensi syksyn eppuluokkalaisten sijoittaminen Norssiin ei onnistukaan. Uudet eppuluokkalaiset menevät syksyllä linja-autolla Salmirantaan kuten muutkin Keljon koulun oppilaat.
• Keljon koulun eppuluokkalaiset siirtyvät Normaalikoulun oppilaaksiottoalueen piiriin mahdollisesti syksyllä 2015. 
• Kouluverkkouudistus on tavallaan pysähdyksissä siihen asti, kunnes Voionmaan lukion tilat vapautuvat.
• Jyväskylän Tilapalvelu on tutkinut ja kilpailuttanut viipalekouluja ja modulikouluratkaisuja: ne ovat kalliita ja viimeinen vaihtoehto.
• Tällä hetkellä Keljon koulun rakennuksia pidetään peruslämmöllä ja alueella käy silloin tällöin vartija. 
• Keljon koulua ei ole edelleenkään lakkautettu; opetus vain tapahtuu Salmirannan väistökoulussa. 
• Keljon koulun tontin tulevaisuudesta voidaan puhua vasta sen jälkeen, kun koulu on lakkautettu. 
• Jos joku oireilee Salmirannan tiloissa, Tilapalvelu haluaa tietää siitä. Salmirannan pitäisi kuitenkin olla terve tila. 
• Jos jollakulla on ylimääräiset viisi miljoonaa euroa, suunnilleen sillä summalla voisi rakentaa kokonaan uuden alakoulun Keljon koulun tontille. 
• Jos koulun peruskorjaukseen tai uuden koulun rakentamiseen sijoittaa järkevästi, hinta on vuositasolla paljon pienempi. Tällä hetkellä täysin turhaa rahaa menee kahden koulun (Keljo ja Salmiranta) vuokraan ja ylläpitoon sekä oppilaiden bussikuljetuksiin.

Oma teoriani on tämä: Muutama virkamies on keskenään keksinyt, että koska Keljon koulun oppilaaksiottoalueella ei juurikaan asu kaupunginvaltuuston jäseniä, nyt olisi hyvä hetki ajaa koulun toiminta alas ja aloittaa sillä, että koulu pudotetaan peruskorjauslistalta. Kun koulu ei ollut enää listalla, Tilapalvelu ei voinut asialle mitään, vaikka keskeisellä paikalla sijaitsevan alakoulun korjaaminen olisi ilman muuta ollut järkevää ja taloudellisesti kannattavaa. Koska koulun peruskorjausta oli siirretty jo vuosikymmen, sisäilmaongelmat kasvoivat niin suuriksi, että koko koulun oli lähdettävä evakkoon tammikuussa 2013. Tässä vaiheessa kukaan ei kehtaa myöntää, että päätös tiputtaa Keljon koulu peruskorjauslistalta oli hätiköity ja huono. Kaupungin taloustilanne on surkea ja valtuutetuilla on muitakin asioita mietittävänä, joten Keljon koulun masentavan tilanteen annetaan pysyä sellaisena kuin se nyt on.

Hanna Männikkölahti

Otteita talouden tasapainottamisohjelmasta

(Lisätietoja kaupungin sivuilla.)

Perusopetus 

• kaikki perusopetusikäisten koulupolut tarkennetaan uudelleen kouluverkon päivityksen yhteydessä 
• selvitetään Voionmaan lukion, Rajakadun kiinteistön (JAMK) ja Cygnaeuksen väistökiinteistöjen hyödyntämistä koulukäytössä 
• luovutaan pienistä kouluista (mm. Saakosken, Nyrölän, Muuratsalon ja Saarenmaan koulut) 
• luovutaan Keljon ja Pupuhuhdan kouluista ja karsitaan ko. investoinnit 
• Väinölän kouluhanketta ei toteuteta 

Varhaiskasvatus 

• koska päiväkoti-ikäisten 0-6-vuotiaiden määrä kasvaa ja tarvitaan n. 400 uutta päiväkotipaikkaa (Mutta kouluja voidaan huoletta lakkauttaa? Mihin kaupunki aikoo kadottaa nämä lapset siinä vaiheessa, kun on aika aloittaa koulu?)
• edellyttää 3-4 uutta päiväkotia, Eteläportin, Savulahden, Matinmäen päiväkoti-koulut --> siirretään kaavoituksen aikataulun mukaisesti 
• luovutaan lopuista pienistä yksiköistä / tilapäisistä vuokrahuoneistoista n. 10 kpl

Tätä on kysytty ennenkin, mutta jospa vihdoinkin saataisiin perusteltu vastaus seuraavaan kysymykseen: 

• Miten säästö koulun lakkauttamisesta todella syntyy ja millaisia lisäkuluja se tuo mukanaan? 

Keljossa on paikka koululle

Keskisuomalaisessa 14.10.2013 julkaistu mielipidekirjoitus: 

Keljossa on paikka koululle

Keljon koulu oli Jyväskylän kaupungin peruskorjauslistalla 12 vuotta, kunnes se syksyllä 2012 päätettiin jättää korjaamatta. Keljon asukkaat ovat siis turhaan odottaneet kiinteistön korjausta ja luottaneet koulutoiminnan jatkumiseen alueella. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan koulun nykyiset oppilaat tulevat käymään alakoulunsa loppuun Salmirannan väistökoulussa. On eri asia kulkea linja-autolla väistökouluun, kun tietää sen olevan väliaikaista, mutta Keljon koululaisilla se voi olla pysyvä tila seuraavat viisi vuotta. Todennäköisesti vanhemmat siirtävät lapsensa jo aikaisemmin muihin alakouluihin, jolloin kaupungin on helppo perustella opetuksen ennenaikaista loppumista myös Salmirannassa.

Keljon alueen lasten suunnitellaan siirtyvän ensi syksystä lähtien Normaalikoulun oppilaaksiottoalueen piiriin. Tämä tulee vaikuttamaan myös muiden kaupungin alakoululaisten lähikoulutilanteeseen, sillä nykyiseltä Norssin alueelta mennäänkin jatkossa Puistokouluun, ja Puistokouluun mahtumattomat oppilaat taas päätyvät jonnekin aivan muualle. Jos Keljon koulu lakkautetaan, koulumatkat pitenevät ja tulevat vaarallisemmiksi niin Keljon kuin keskustankin alakoululaisille. Kaupungin alakouluikäisten määrän arvioidaan kasvavan vuosittain noin 4 - 5 koululuokan verran. Tuo oppilasmäärä ei mahdu nykyisiinkään kouluihin ilman lisäkustannuksia, mutta Jyväskylässä aiotaan lakkauttaa keskeisellä paikalla olleen koulun toiminta kokonaan. Onko tässä mitään järkeä?

On aika herättää keskustelua siitä, millainen vuokranantaja antaa kiinteistön mennä käyttökelvottomaan kuntoon ja silti pyytää siitä kiskurihintaista vuokraa vuosien ajan. Miten kaupunki ja Tilapalvelu voivat vältellä vastuutaan ja antaa ainoaksi ratkaisuksi koulun sulkemisen ja 1,5 tuntia vuorokaudessa vievän bussirallin väistökouluun? Tuntuu uskomattomalta, ettei peruskorjausta ole suoritettu ajallaan ja että koulu halutaan lakkauttaa, vaikka alueen lapsiluku kasvaa koko ajan ja ympärillä olevien alueiden koulut ovat täynnä. Lisäksi on hämmentävää, että evakosta johtuvien bussikuljetusten maksumieheksi joutuukin sivistystoimi eikä tilanteesta vastuussa oleva Tilapalvelu. On nurinkurista, jos sivistystoimen on tyydyttävä siihen, että korjauksen kustannusarvion tehnyt Tilapalvelu sanelee radikaalit päätökset siitä, mikä koulu saa elää ja mikä ei. Mistä lähtien Tilapalvelulla on ollut valtuudet ohjata koulutuksen järjestämistä?

Keljon koulu on rauhallisella paikalla päättyvän kadun varrella. Sen tontti on täydellinen paikka koulutoiminnalle, ja parhaimmillaan terve koulurakennus palvelisi ilta- ja viikonloppukäytössä myös alueen muuta väestöä. Tilapalvelun ja Jyväskylän kaupungin on otettava vastuu laiminlyönneistään ja löytää vaihtoehto koulun lakkauttamiselle. Myös päättäjien on vaadittava tarkempia selvityksiä Keljon tilanteesta. Keskeisellä paikalla sijaitsevan alakoulun lakkauttaminen ei voi olla se järkevin säästökeino.

Hanna Männikkölahti

Keljon koulun kohtalo on poliittisesta tahdosta kiinni

(Tämä kirjoitus oli ilmeisesti liian pitkä sanomalehtien mielipidepalstalla julkaistavaksi. Julkaisemme sen siis täällä blogissa.)

Keljon koulu oli Jyväskylän kaupungin peruskorjauslistalla 12 vuotta, kunnes se syksyllä 2012 päätettiin jättää korjaamatta ja asteittain lopettaa koko koulun toiminta. Kaupunki ja Tilapalvelut ovat pettäneet ne tuhannet ihmiset, jotka terveytensä kustannuksella ja peruskorjauslupaukseen uskoen ovat työskennelleet tai käyneet koulua Keljossa. Petettyjä ovat myös ne vanhemmat, jotka Tilapalvelun esittämiin tutkimustuloksiin uskoen ovat 2000-luvulla valinneet lapselleen alueen lähikoulun. Koulun, jota nyt väitetään liian kalliiksi peruskorjata, ja jossa ihmisiä on sairastunut huonon sisäilman vuoksi. Mielestämme on moraalitonta vaieta ongelmasta lopettamalla alueen koulu. Voittoa koulujen tilavuokrilla tekevien Tilapalvelun ja Jyväskylän kaupungin tulisi ottaa vastuuta ja harkita tosissaan lopettamisen vaihtoehtoja. Vanhempainyhdistys ehdottaa Keljon koulun vanhan osan peruskorjausta ja moduulikoulun rakentamista koulun tontille.

Opetusjohtaja Eino Leisimon tiedotustilaisuudessa 5.9. selvitettiin, mistä vuodessa lasketut säästöt (n. 400 000 €) koostuvat: koulurakennuksesta ei enää jatkossa makseta vuokraa Tilapalvelulle, ja eläköitymisen myötä kaksi opettajan virkaa voidaan lakkauttaa. Lasten opetus, ruokailu, kirjat, välineet ja mahdolliset koulukuljetukset maksavat kuitenkin edelleen, ja tyhjillään seisova koulurakennus kuluttaa kuntalaisten varoja siinä missä täysikin. Todellinen säästö toteutuisi vasta, jos koko koulun alueesta luovuttaisiin eikä oppilaiden sijoittamisesta muihin kouluihin seuraisi mitään lisäkustannuksia. Kaupungilla ei tunnu olevan julkista suunnitelmaa siitä, mitä koulurakennukselle ja tontille tapahtuu, jos koulutoiminta loppuu.

Oppilaiden sijoittaminen muihin kouluihin on hankalaa ja vaatii muiden koulujen laajentamista enemmin tai myöhemmin, mikä kasvattaa opetustoimen vuokrakuluja. Tämänhetkisten suunnitelmien ja lupausten mukaan nykyiset Keljon koulun oppilaat tulevat käymään alakoulunsa loppuun Salmirannan väistökoulussa, ja koulun oppilasmäärän annetaan näivettyä nollaan sen myötä, kun oppilaat siirtyvät yläkouluihin. Tätä ennen vanhemmat siirtänevät lapsensa jo aikaisemmin muihin alakouluihin, jolloin kaupungin on helppo perustella opetuksen loppumista myös Salmirannassa. Salmirannan vuokra ja kuljetuskustannukset seuraavaksi 5 vuodeksi on huomioitava laskutoimituksissa. Missä ovat silloin todelliset säästöt?

Keljon alueen lasten suunnitellaan siirtyvän Normaalikoulun oppilaaksiottoalueen piiriin. Tämä vaikuttaa ikävästi myös muiden kaupungin alakoululaisten lähikoulutilanteeseen, sillä nykyiseltä Norssin alueelta tullaankin menemään jatkossa Puistokouluun, ja Puistokouluun mahtumattomat oppilaat taas päätyvät jonnekin aivan muualle. Jos Keljon koulu lakkautetaan, koulumatkat pitenevät ja tulevat vaarallisemmiksi niin Keljon kuin keskustankin alakoululaisille.

Keljonkankaan eteläisen alueen odotetaan kasvavan lähitulevaisuudessa, ja ilmeisesti Keljonkankaan koulun laajentamiseen tai kokonaan uuden koulun rakentamiseen ollaan valmiita investoimaan se 4 - 5 miljoonaa euroa, jonka Keljon koulun peruskorjaus vaatisi. Miksi ei korjattaisi jo olemassa olevaa ja tarpeellista Keljon koulua ja siirrettäisi Keljon oppilaaksiottoalueen rajaa etelämmäksi Keljonkangasta kohti? Kun kaupungin alakouluikäisten määrän arvioidaan kasvavan vuosittain n. 4 - 5 koululuokan verran, olisi sulaa hullutta lopettaa keskeisellä paikalla olevan koulun toiminta. Oppilasmäärän kasvu tarkoittaa myös sitä, että Keljosta lakkautettavien virkojen tilalle on vuosittain perustettava uusia virkoja.

Keljon koulu on tunnettu kyläkoulumaisesta ilmapiiristään. Juuri "Keljon hengen" ansiosta moni oppilaaksiottoalueiden rajoilla asuva on aiemmin valinnut lapsilleen Keljon koulun siitä huolimatta, että muissa kouluissa on ollut ehkä modernimmat tilat ja välineet. Keljon koululla on ollut asuinalueelle myös muuta merkitystä: liikuntasalissa on pidetty iltaisin kerhoja ja liikuntaryhmiä, pihassa on luisteltu ja leikitty. Nyt kun Keljon kirkostakin on seurakunnan toiminta loppunut, alueen harrastusmahdollisuudet ovat surkeat.

Jyväskyläläisten pitäisi olla tietoisia siitä, miten kouluverkostoa ollaan muuttamassa ja millaiset seuraukset sillä on koululaisille ja perheille. Kaupunginvaltuuston jäsenet tekevät isoja päätöksiä äänestäessään Jyväskylän tulevaisuudesta. Heidän on voitava luottaa siihen, että kaupungin virkamiehet ovat tehneet kaikkensa järkevän esityksen eteen ja selvittäneet eri vaihtoehdot. Haluavatko valtuutetut todellakin lakkauttaa KOULUN?  Ovatko he varmasti saaneet tarpeeksi tietoa muista säästömahdollisuuksista? Jyväskylällä ei ole varaa hätiköityihin päätöksiin eikä mitättömän säästön nimissä tehtyihin katastrofaalisiin virheisiin. Jos poliittista tahtoa löytyy, Keljon koulun säilyttäminen on täysin mahdollista. 

Keljon koulun vanhempainyhdistys

Rahaako ei muka ole?

Keskustelutilaisuudessa päättäjien kanssa perjantai-iltana 20.9. saimme taas lyödä päitämme samaan seinään: "Rahaa ei ole." Sivistystoimi saa tulla toimeen vuodesta vuoteen pienenevällä budjetilla, vaikka koulutettavien lasten määrä kaupungissa kasvaa jatkuvasti.

Seuraavana päivänä Keskisuomalainen kuitenkin uutisoi, että rahaa kaupungilla on kirjaimellisesti vaikka kaatopaikalle kärrättäväksi. Jyväskylän kaupunki haluaa ostaa 8,4 miljoonalla eurolla Mustankorkean osakkeita, joiden todellinen arvo on tällä hetkellä vain noin 2,8 miljoonaa.

Hyvät herrat Andersson ja Koivisto sekä arvoisa kaupunginvaltuusto, eikö teitä yhtään hävetä? 

Ilmeisesti ei, kunhan johtajien tilipussi vain pysyy pulleana. Siitäkö teille maksetaan, että nipistätte rahaa lapsilta ja sairailta ja heitätte sen suoraan Kankkulan kaivoon? Mustankorkean ylihintaisia osakkeita vastaan ollaan kyllä valmiita ottamaan lainaa, mutta ei lasten koulutuksen ja hyvinvoinnin hyväksi.

Päättäjät! Voitte meidän puolestamme ostaa Mustankorkean osakkeet, kunhan maksatte niistä tasan sen 2,8 miljoonaa, jonka arvoisia ne ovat. Jäljelle jää siis 5,6 miljoonaa. Siitä voitte antaa 4 miljoonaa Keljon koulun kunnostukseen ja loput tasan sivistys- ja sosiaalipuolelle hyödyttämään kaupunkilaisia konkreettisesti. Tässä vastaus perjantai-iltana moneen kertaan esitettyyn kysymykseen: "Mistä rahat?"

Koulumatkaselvitys 2013

Keljon koululaisten koulumatkan turvallisuudesta tehty uunituore selvitys on nyt julki!

Power Point -esityksestä käy ilmi, miten Keljon koulun lakkauttaminen vaikuttaisi koulumatkoihin. Koulumatkojen pituus ja kadunylitysten määrät on esityksessä laskettu Keljon kouluun, Kilpiseen ja Norssiin, joita on esitetty vaihtoehdoiksi.

  Diat vaihtuvat nuolesta ja kokoruututilan saa esityksen alta rastista.


Koulumatkaselvitykseen vuodelta 2001 voit tutustua täällä.

Tapahtuipa koulubussissa eli väistökoulun arkea

Vanhemmat saivat tänään Wilman kautta tiedotteen, jossa kerrottiin eilisestä välikohtauksesta iltapäivän ensimmäisessä paluubussissa. Tähän asti bussikyyditykset ovat sujuneet ilmeisen rauhallisesti, sillä ilmoituksia ei ole kotiin asti kulkeutunut. Eilisessä bussissa oli kuitenkin ollut toisin.

Klo 13 Salmirannasta lähteneen bussin kyydissä oli ollut oppilaista ensimmäiseltä, toiselta, kolmannelta ja viidenneltä luokalta. Oppilaat olivat olleet levottomia, eivätkä olleet uskoneet kuljettajan kehotuksia istuutua. Saamamme tiedon mukaan kuljettaja oli tehnyt muutaman äkkijarrutuksen tehostaakseen viestintäänsä, minkä seurauksena osa kyytiläisistä oli lyönyt päänsä tai kasvonsa edessään olevaan penkkiin. Vakavilta vaurioilta on toivottavasti säästytty vaikka jonkun huulessa onkin mustelma .

Kuljettaja on saanut puhuttelun ja pahoitellut toimintaansa. Lasten kanssa kerrataan sovittuja sääntöjä koulussa ja kotona. Kellekään ei liene epäselvää, että vaikka kuljettajan keinot selvitä tilanteesta olivat sopimattomat, myös lasten on käyttäydyttävä sääntöjen mukaan ja toteltava kuljettajaa.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että bussissa oli oppilaita enemmän kuin istumapaikkoja. Lasten kertomusten mukaan takana istui viisi oppilasta kolmella istuimella, ja useilla kahden hengen paikoilla oli kolme oppilasta. Erään viidesluokkalaisen arvion mukaan ylimääräisiä matkustajia oli bussissa 10-15. Kuinka lapset voivat istua paikoillaan, jos paikkoja ei ole? Kuinka realistista on ajatella, ettei tällaisessa tilanteessa synny levottomuutta, nahinaa, vaaratilanteita tai ylireagointeja? Millainen kaupunki synnyttää ilmapiirin, jossa koetaan tärkeäksi säästää kokonaiskuvassa mikroskooppisen pieniä summia, kymppejä tai satanen, lasten turvallisuuden kustannuksella? Mitä tämä kertoo Jyväskylästä?

Tarkoittaako väistökoulun käyminen paitsi pidempiä päiviä, myös vähitellen rapautuvia käytänteitä ja heikentynyttä turvallisuutta? Väistökoulua ovat käyneet muutkin koululaiset joitakin vuosia, mutta ekaluokkalaisille tämä näyttää olevan se ainoa todellisuus jossa he alakouluaan käyvät.

_______________________________________________________________________
Edit
Kävi ilmi, että busseja on ollut kaksi, mutta jälkimmäisessä on ollut vain kourallinen oppilaita. Vanhemmat pohtivat myös sitä, kuinka koulukyyditykset väistötilanteissa yleensäkin järjestetään, kuinka paljon ylimääräistä työtä voidaan sälyttää opettajille, sillä kyytijärjestelyt ja oppilaiden turvallisuudesta huolehtiminen vaativat raskasta työpanosta, kuka vastaa oppilaiden turvallisuudesta ja kuinka se voidaan taata.

Talvi tuo vielä uuden vaaran: bussikyydistä myöhästyville oppilaille ei ole tarjolla lämmintä odotustilaa, vaan ohjeena on kävellä kotiin ja odottaa seuraavaa bussia. Jos koulumatka kävellen on muutamakin kilometri, ei oppilas ehdi kuin kääntyä kotona. Käytännössä kyydistä myöhästyvä saa siis parhaimmillaan ulkoilla 1,5 h pakkasella kuin pakkasella. Kaikilla vanhemmilla ei ole työaikojen tai auton puuttumisen vuoksi mahdollisuutta kuljettaa lastaan kouluun. Nähtäväksi jää, miten tämä asia talvella hoidetaan.

Kokonaan oma lukunsa on se, että koulukyyti pidentää koululaisten työpäivää merkittävästi usean vuoden ajan. Haja-asutusalueilla koulukyydit ovat toki arkipäivää, mutta Keljon koulun alueella asuvat maksavat asuntojen hinnoissa ja vuokrissa sijainnin keskeisyydestä ja palvelujen läheisyydestä.