Sivistyskaupunki karsii (ja kärsii?)

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Keskisuomalaisessa 25.2. hieman lyhennettynä. Tässä alkuperäinen teksti.

Mitä seuraa, kun lauma sikariportaan virkamiehiä päästetään kehittämään sivistyskaupungin kouluverkkoa? Tämä on retorinen kysymys. Vastauksen voi kuitenkin luntata kaupungin tuoreesta selvityksestä: euro on koulutuksen ainoa mittari. Jos joku onneton muutti tänne päihdyttyään kaupunkistrategian hunajaisista kuiskauksista ­- aktiivinen sivistyskaupunki, jossa vallitsee sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja alueellisesti kattava palvelurakenne - kannattanee olla yhteydessä Mainonnan eettiseen neuvostoon.

Siihen nähden että kouluverkon kehittämisen ainoa tarkoitus on kulujen karsiminen, antaa se hämmästyttävän vähän informaatiota kulujen karsiutumisesta. Pöydälle on heitetty 2,5 miljoonan euron summa, joka kouluverkkoa löysentämällä vuosittain säästettäisiin. Luku perustuu siihen, että esim. joku pieni koulu sulkemalla säästettäisiin 100 000 rakennuksen vuokrakuluja ja toinen 100 000 opetuskuluja. Tämä pitäisikin paikkansa, mikäli maa nielisi koulun oppilaineen ja opettajineen.

Luulisi olevan aiheellista kysyä, mitkä on todellinen nettohyöty, kun vuokrat ovat kaupungin sisäisiä ja samalle oppilasmäärälle täytyy kuitenkin järjestää tilat ja opettajat jossain muualla? Tällaisia lukuja ei kuitenkaan ole edes laskettu, vaikka asiasta pitäisi tehdä päätös. Toinen huomattava piirre on riskien hallinnan puute. Keljon koulu on hyvä esimerkki siitä, miten käy kun rakennuksen kunnossapitoa laiminlyödään riittävän kauan. Tämän voi toki nähdä olevan johdonmukaista politiikkaa, koska kaupunki on pyrkinyt lakkauttamaan Keljoa jo vuosien ajan. Aikaisemmin koulu piti kuitenkin säilyttää, koska koulumatka Kilpiseen nähtiin liian vaarallisena. Ilmeisesti matkojen vaarallisuutta arvioikin tuolloin poliisi, nykyään kouluverkkoselvitystä valmistelevat virkamiehet?

Nyt esitetyssä mallissa Keljon oppilaat hajautettaisiin Kilpisen ja Pohjanlammen tuleviin suurkouluihin. Kumpikin rakennus on vanha ja korjauksen tarpeessa. Pohjanlammelle onkin jo peruskorjaus suunnitteilla, ja jokainen Kilpisen koulun nähnyt voi itse arvioida, kuinka todennäköistä on että rakennuksessa voidaan opiskella vuoteen 2025 saakka. 600 oppilasta ei noin vain siirretäkään Salmirantaan. Miten opetus sitten järjestetään ja mitä kustannuksia siitä aiheutuu?

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja perustelee kouluverkon leikkauksia sillä, että tulevilta sukupolvilta varastaminen on lopetettava. Tästä voivat varmasti kaikki olla samaa mieltä. Itse en keksi parempaa keinoa lapsiltamme varastamiseen kuin koulupalveluiden leikkaaminen – vieläpä perusteilla, jotka eivät kestä sen enempää pedagogista kuin taloudellistakaan tarkastelua.

Olli Saarikoski

Jyväskylä aikoo lakkauttaa kaikki pienet koulut ja päiväkodit

Tässä muutama poiminta Ylen jutusta, jonka voit lukea kokonaan täältä. Kommentit blogin ylläpitäjien.

Ensimmäisenä lakkautuslistalla on Saakosken koulu, josta kaupunki on luopumassa jo tänä syksynä. Ensi vuonna vuorossa on Keljon koulu. Lopetusuhan alla on yhteensä kuusi pientä koulua.

• Kuka haluaa rakentaa tontille, jonka lähellä ei ole mitään muita palveluita kuin marketit? Eikö Keski-Suomen museon lausunnolla ole todellakaan mitään arvoa?

Lähempänä vuotta 2025 on jo noin 300 oppilaspaikanvaje. Se edellyttää uuden yläkoulun rakentamista kantakaupungin alueelle.

• Mitä jos korjattaisiin Keljon koulu? Samalla koulua voisi myös laajentaa. 

Opetusjohtaja Eino Leisimon mukaan uudessa linjaratkaisussa puhutaan yhteensä seitsemästä kouluyksiköstä.

- Jos kaikki suunnitelmat toteutetaan, niin vuonna 2020 pelkästään kiinteistömenot olisivat nykytasoon verrattuna noin 1,7 miljoonaa euroa pienemmät. Mutta se on pelkästään kiinteistöjen osuus, arvioi Leisimo. 

• Onko lainkaan mietitty sitä, miten kiinteistömenoja saataisiin laskemaan? Kaupunkihan itse omistaa Tilapalvelut, jolle vuokraa maksetaan.

Kaavoituksen edetessä kaupunki investoi uusille alueille. Kaupunginosissa missä väestö tulee kymmenen vuoden aikana selvästi kasvamaan, rakennetaan uusia päiväkoti-koulu –yhdistelmiä.

• Miksi näitä rahoja ei voi ohjata jo olemassa olevan Keljon koulun saneeraukseen ja laajentamiseen? Päiväkoti-koulu -yhdistelmällä on tarvetta myös Keljossa. Koulu on keskeisellä paikalla ja alueella on paljon lapsia jo nyt. Myös yliopisto laajenee Keljon koulua kohti.

Yksikköjen suurentuessa ja keskittyessä koulukuljetukset tulevat Eino Leisimon mukaan lisääntymään väkisinkin.

-Toisaalta mitä vähemmän meillä on kiinteistöjä ylläpidettävänä niin sen halvempaa se on. Jos opetusta pystytään tehostamaan muodostamalla hiukan suurempia yksiköitä, niin syntyy säästöä. Toisaalta sitten kolukuljetuksia on lisättävä, pohtii Leisimo. 

• Ja toisaalta Jyväskylästä tulee tällä menolla niin epämiellyttävä paikka asua ja käydä koulua, että perheet muuttavat Etelä-Suomeen.

Tavoitteena on peruskorjata ja rakentaa uusia isompia päiväkoteja sekä lisätä yksityistä päivähoitoa.

•  Niin ainakin luvataan nyt. Aivan niin kuin Keljon koulun peruskorjaus aikoinaan  

Pikakommentteja kouluverkkoselvitykseen

Äkillisesti luettuna päiväkoti- ja kouluverkkoselvitysluonnos ei tarjoa uutisia. Se kuitenkin osoittaa, ettei kaupungilla ole ollut pätevää suunnitelmaa Keljon koulun varalle - liekö muidenkaan? Hyvässä muistissa ovat äkilliset suunnanmuutokset, jotka saavat suhtautumaan päätöksentekoprosesseihin hieman oudoksuen

• 2011 tehdyssä kouluverkkoselvityksessä Keljon koulun korjaaminen on katsottu tarpeelliseksi, sillä lähialueiden koulut ovat täynnä ja alueen väkiluku kasvaa hieman
• 2013 Keljon koulua uhkaa lakkautus, koska kiinteistö on päässyt huonoon kuntoon
• Oppilaiden arvellaan sijoittuvan Norssiin, Keltinmäkeen ja Tikkaan. Käy ilmi, että ahdasta ja täyttä on.
• 2014 Keljon kouluun voi ilmoittautua ensimmäiselle luokalle
• 2014 kouluverkkoselvitysluonnoksessa esitetään Keljon koulun sijoittumista Kilpiseen.

Siispä kouluverkkoselvitystyöryhmänkin mukaan Keljon koulu on ehdottoman tarpeellinen. (Kuka jossakin vaiheessa kuvitteli, ettei se olisi ja miksi? Kuka luuli, että 180 oppilasta voidaan noin vain ujuttaa naapurikouluihin?)

Onko Kilpinen vaihtoehto?

Seuraava kysymys onkin se, onko Kilpinen sijainniltaan turvallinen paikka Keljon lapsille.

Kouluverkkoselvityksessä kirjoitetaan:

 "Koulujen saavutettavuuden arvioidaan pysyvän lähes nykyisellään muutostoimenpiteiden myötä. Uudet kouluinvestoinnit sijoittuvat keskeisille väestönkasvun painopistealueille ja ovat uusien asuinalueiden kannalta pääosin hyvin saavutettavissa. 3 km säteellä alakoulusta asuu n. 90 % jyväkyläläisistä 7-12-vuotiaista nyt ja jatkossa. Alueellisesti tarkasteltuna muutokset voivat olla suurempia." 

Keljon koululaisten koulumatkoista on tehty selvitys v. 2001 kun koulua edellisen kerran uhkasi lakkauttaminen ja nyt jälleen 2013. Koulumatkaselvityksessä laskettiin, millaiseksi koulumatka muuttuisi jos Keljon oppilaat kulkisivat Kilpiseen. Koko koulumatkaselvitys on luettavissa täällä.

Koulumatka kasvaisi lähes jokaisella oppilaalla, keskimäärin 60%. Kilpiseen valtaosa oppilaista kulkisi Länsi-Päijänteentien kevyenliikenteen väylää pitkin. Liikenne on vilkasta, sillä väylä on pyöräilijöiden ja mopoilijoiden ahkerassa käytössä. Lisäksi osa oppilaista joutuisi ylittämään Länsi-Päijänteentien ja kadunylitykset lisääntyvät merkittävästi, kuten alemmasta kuviosta voi havaita. Reitti on varsinkin pienimmille koululaisille erittäin vaarallinen ja kaksi kilometirä kaupunkialueella on paljon.

Toinen seikka liittyy siihen, että Keski-Suomen museo suosittaa Keljon koulukiinteistön suojelemista ja säilyttämistä koulukäytössä. Mitä suunnitelmia kaupungilla on tontin ja kiinteistön suhteen, kun tämä koulu on jo toista kertaa lakkauttamisuhan alla?

Ilona L.

Kouluverkkoselvityksen luonnos on julkaistu: Keljon koulusta Kilpisen siipeen?

Kouluverkkoselvityksen luonnoksessa esitetään, että Keljon koulun tiloista luovutaan ja oppilaat sijoitetaan Kilpisen koulun siipeen ja Tikan kouluun vuonna 2015.

Koko luonnos luettavissa täällä: http://jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/66553_paivakoti_ja_kouluverkko_2014_2025_kommentointiluonnos.pdf

Kommentointi otakantaa.fi -palvelussa https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Selaa_hankkeita/Jyvaskylan_kaupungin_paivakoti-_ja_kouluverkko_2014-2025

Vertailun vuoksi: vuoteen 2020 ulottuva päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys (2011)

V. 2011 tarkistetussa kouluverkkoselvityksessä todetaan, että Keljon alueella on hieman liikaa oppilaspaikkoja, mutta lähialueet Keltinmäki-Mylyjärvi, Keljonkangas ja Kuokkala (Tikka) tulevat kärsimään eniten tilantarpeesta väkiluvun kasvaessa. Kaupungin alakouluikäisten lasten määrän arvellaan kasvavan 17% vuoteen 2020 mennessä. Tässä kouluverkkoselvityksessä on vielä linjattu Keljon koulun peruskorjaus vuosille 2014-15 ja haettu sillä ratkaisua lähialueiden tukalampaan tilanteeseen. Tätä selvitystä lukiessa herää kysymys, miten ihmeessä Keljon koulu edes putosi investointilistalta.

Poimintoja v. 2011 selvityksestä

Vuoden 2010 lopussa jyväskyläläisiä oli 130 816. Vuoden 2020 väestömääräksi ennakoidaan 141 620 asukasta, mikä tarkoittaa noin 8 %:n kasvua. Jyväskylän kaupungin 0–6-vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2020 10 % ja 7–12-vuotiaiden 17 %. Myös 13-15 –vuotiaat huomioiden, peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1600-1700 oppilaalla. 

Alakouluissa eniten tilantarvetta arvioidaan syntyvät Kuokkalan, Keltinmäki- Myllyjärven, Huhtasuon ja Keljonkankaan alueilla.

Kuokkala: Koivulan viipale korvataan Pohjanlammen koulun laajennuksen yhteydessä v. 2014. Samalla huomioidaan Väinölän koulupolun muutos ja Kuokkalan yläkoulun tilanahtaus. Alueen oppilaspaikoissa on laskennallista vajetta. Jatkossa huomioidaan Keljon kouluun liittyvä mitoitus sekä Väinölän käyttöönotto v. 2014.

Keltinmäki-Myllyjärvi: Oppilaspaikoissa on hiukan laskennallista vajetta. Valkeamäen rakentamisen käynnistyessä on varauduttava pienten oppilaiden päiväkoti-koulun rakentamiseen noin v. 2016. Lähempänä vuotta 2020 on ennakoitava Valkeamäen – Keltinmäen alueelle uutta 3-9- luokkien yhtenäiskoulua. Samalla on huomioitava myös Kuohu-Vesanka -alueen koulupolut.

Keljo: Alueella on oppilaspaikkoja yli tarpeen, mutta Keljonkankaalla on paikkavajetta. Keljonkankaan koulun tilojen riittävyys arvioitava, kun Aapiskukko- viipaleesta luovutaan. Keljon koulun peruskorjauksen yhteydessä (v. 2014-2015) selvitetään suuralueen oppilasmäärät ja koulupolut.

 http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/48551

Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen luonnos kommentoitavaksi 20.2.-9.3.

Jyväskylän päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen 2014-2025 luonnos julkaistaan 20.2. kuntalaisten kommentoitavaksi ja keskusteltavaksi. Asia koskee koko kaupunkia, sillä selvitystyössä organisoidaan kaikkien oppilaiden koulupolut uudelleen. Kannattaa siis olla aktiivinen: kyseessä on monen perheen käytännön elämä ja lasten arki.

Selvitystyön eteneminen

Luonnos julkaistaan 20.2. kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.jyvaskyla.fi/opetus. Se esitellään kuntalaisille avoimessa keskustelutilaisuudessa samana iltana klo 18-20 kaupunginkirjastolla.

Luonnosta voi kommentoida yleisötilaisuuden ja mahdollisten alueellisten tilaisuuksien lisäksi myös otakantaa.fi -sivustolla ja lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjaamo@jkl.fi.

Kommentointimahdollisuus on 20.2.-9.3.2014.

Sivistyslautakunta saa valmistelutilanteesta tilannekatsauksen 16.3. ja viranhaltijat valmistelevat päätösesityksen sivistyslautakunnan kokoukseen 16.4.2014.

Lue lisää http://www.jyvaskyla.fi/opetus/uutinen/7/0/66424

Palvelulinjaukset ja talousarvio

Kouluverkkoselvityksen pohjana ovat valtuuston hyväksymät palvelulinjaukset ja talousarvioon kirjatut palveluverkkolinjaukset, joissa lukee perusopetuksen palveluverkoista seuraavasti

Perusopetus:Kouluverkkoa tiivistetään ottaen huomioon väestö- ja oppilasennusteet, kaavoitussuunnitelmat ja muut tarvittavat alueellisesti vaikuttavat tekijät. Koulujen mitoitukset tarkistetaan kiinteistökohtaisen mahtuvuustarkastelun avulla. Perusopetuksen oppilasvirrat ja kaikkien oppilaiden koulupolut organisoidaan uudelleen. Selvitetään Voionmaan lukion, Rajakadun kiinteistön (JAMK) ja Cygnaeuksen väistökiinteistöjen hyödyntäminen koulukäytössä. Karsitaan ja priorisoidaan investoinnit. Yksittäisiä toimipaikkoja koskevat hallinnolliset päätökset valmistellaan ja tuodaan päätöksentekoon kevään 2014 aikana.

Missä kuljemme kauan?

Kun Keljon koulu vuosi sitten tammikuussa rytäkällä muutti sisäilmaongelmien takia Salmirantaan, meillä täällä kahden koululaisen vanhempien olo oli helpottunut ja hämmentynyt. Sisäilma-altistusta ei halua kukaan. Toisaalta olo oli epätietoinen: mikä Keljon koulun kohtalo on? Kuinka kauan bussirallia kestää? Milloin tietoa saadaan? Onneksi meille luvattiin vastauksia, tosin vasta syksyllä lokakuussa.

Lokakuu tuli, vastauksia ei. Tai tuli epämääräisiä kaavailuja, jotka myöhemmin kumottiin. Moni tilanteeseen turhautunut siirsi jälkikasvunsa muualle. Siirto muihin kouluihin tuntui olleen myös päättäjien ajatuksissa, mutta tulevien eppujen kohtaloksi suunniteltu jako Norssiin ja Tikkaan ei sitten kuitenkaan toteutunut. Päättäjät olivat vihdoin ymmärtäneet, että koulullista oppilaita ei noin vain siirretäkään muualle. Keljon oppilaille ei siis lähikouluissa ole tilaa eikä koulun saneeraukseen saati uuteen kouluun kuulemma ole rahaa. Nyt käynnissä on laajempi kouluverkkoselvitys, joka etsii vastausta siihen, miten kaupungin kaikille alakoululaisille löytyisi pulpetti turvallisen matkan päästä kotoa. Odottelemme tuloksia.

Odotellessamme kaupunki lähestyi allekirjoittaneen kuopusta kirjeellä: edessä on ilmoittautuminen eppuluokalle. Kouluverkkoselvitys tuskin ehtii valmistua, ennen kuin on laitettava rakseja valintaruutuihin. Lienee silkkaa hulluutta ilmoittaa lastaan kouluun, jonka kohtalo on kysymysmerkki. Ekaluokkalaisen päivät pitenevät bussikyytien takia ja lakkautuspäätöstapauksessa edessä on koulun vaihto. Silti aion ilmoittaa kuopuksemme lähikouluun, Keljoon. Miksi ihmeessä?

Viime syksyn vanhempaintoimikunnan tapaamisessa Sirpa-rehtori onnistui välittämään sellaista viestiä, että minunkin kallistumiseni Tikan koulun suuntaan oikeni. Rehtorin mukaan huolimatta epävarmasta tulevaisuudesta ja huolimatta ahtaista tiloista Keljon koulun henkilökunta on käyttänyt voimansa perustehtäväänsä, lasten opettamiseen ja kasvattamiseen. Minun ei ollut vaikea uskoa. Kertaakaan omien koululaisteni kautta Keljon koulusta ei ole välittynyt tappiomielialaa tai luovuttamista. Lasten koulu rullaa: läksyjä tehdään ahkerasti, kotiin kannetaan hienoja kuvataiteen ja käsityön töitä, liikuntatunneilta tullaan posket punaisina. Minulle käy, että piilo-opetuksena tarjoillaan tulevaisuudenuskoa luovuttamisen ja murehtimisen sijaan. Olisinko itse samassa tilanteessa pystynyt samaan? Entä sinä?

Opettajan työtä voi tehdä monella tapaa. Myös koulussa vallitseva henki voi olla monenlainen, esimerkiksi kielteinen ja ongelmakeskeinen tai myönteinen ja ratkaisukeskeinen. Opettajat eivät voi loistavallakaan työpanoksellaan vaikuttaa työpaikkansa kohtaloon. Koulun henkeen sen sijaan voivat, ja Keljon koulussa on valittu ratkaisukeskeinen linja. Työt tehdään myönteisesti perusasioihin keskittyen niin hyvin kuin voidaan. Tulevaisuutta ei ainakaan lasten kuullen murehdita, koska siihen ei voida vaikuttaa. Meillä vanhemmilla sen sijaan on jonkinlaisia keinoja vaikuttaa. Vanhempainneuvosto hyvänä esimerkkinä on tehnyt valtavasti töitä lähikoulumme säilyttämisen eteen, suurkiitos siitä kaikille aktiivijäsenille. Myös me tulevien eppuluokkalaisten vanhemmat voimme ottaa kantaa lähikoulun tarpeellisuuden puolesta ilmoittamalla lapsemme Keljon kouluun.

Väistökoulurakennus ei ehkä ole paras ja kaunein, koulumatka ei ole lyhin ja kätevin, mutta henki on loistava eikä itse opetuksessa ole vikaa. Ainoa jättimäinen vika on siinä, että lähikoulu on siirretty kauas eikä paluusta vanhalle paikalle ole kuin toiveita. Fakta lienee kuitenkin se, että toiveita lähikoulun säilymisestä voi ylläpitää vain niin kauan, kuin kouluun on tulijoita. Ilman oppilaita koululla ei ole tulevaisuutta.

Toivottavasti alueemme lasten koulukysymykseen saadaan hyvä ja harkittu päätös.   Olennaista olisi päästä vastaamaan eppuluokkalaiselle tärkeään otsikon kysymykseen: Missä kuljemme kauan? Kuusi vuotta on pienelle pitkä aika.

 Eija Riippa

Viesti päättäjille marraskuussa 2013

Tämä viesti lähetetty seuraaville tahoille:

• Jyväskylän Kaupunginhallitukselle
• Jyväskylän Kaupunginvaltuustolle
• Sivistyslautakunnan jäsenille
• Opetustoimen virkamiehille
• Tilapalvelulle
• KSML
• HS
• YLE
• muita median edustajia

Arvoisa vastaanottaja,

alla tietoa Keljon koulun tilanteesta. Toivon mukaan ehditte perehtyä ja vaikka vastatakin meille joihin kysymyksiin. Mielellämme myös keskustelemme aiheesta, jos tarvetta ilmenee.

Liitteeksi: 

• Museoviraston raportti
• Blogiteksti http://keljonkoulunpuolesta.blogspot.fi/2013/11/saastot-tulevat-kaupungille-kalliiksi.html

Keljon koulu toimii tällä hetkellä Salmirannan väistökoulussa, jonka vuokra on noin 250 000 euroa vuodessa. Kuljetukset Salmirantaan maksavat noin 140 000 euroa vuodessa. Tyhjillään olevan Keljon koulurakennuksen ylläpito maksaa sekin useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Kaikki tämä menee väliaikaisratkaisun pyörittämiseen ja on siten poissa pysyvien ratkaisujen kehittämisestä ja toteuttamisesta. Ei kestä kauaakaan, kun Keljon koulun lakkauttamisella "säästetyt" rahat on tuhlattu oppilaiden kuljetuksiin ja tyhjän tilan vuokraan.

Kaupungin julkisuuteen annetun pyrkimyksen  mukaan "Siirretään kuluja pois seinistä ja keskitytään sisältöön ja opetuksen laatuun." Tämä ei todellakaan toteudu Keljon koulun kohdalla.

Viimeisimmän tiedon mukaan Keljon koulu jatkaa kokonaisuudessaan Salmirannassa syksyllä 2014. Kuitenkin monet perheet ovat kyllästyneet epätietoisuuteen ja etsivät lapsilleen toisen koulun. Tämä tarkoittaa "luonnotonta" oppilaiden ajelehtimista, joka vaikeuttaa opetustoimen työtä suunnittelua ajatellen. Ei liene järkevää, helppoa eikä ihan ilmaistakaan. Oppilasmäärällä Keljon koulun alasajoa voi perustella, sillä tulevaisuudessakin oppilaaksiottoalueella lapsia riittää.

Keski-Suomen museon lausunto Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta

Keljon koulurakennuksen ja tontin mahdollinen realisointi ei tule olemaan helppoa.  Tämäkin fakta on syytä huomioida, kun kaupungin tulevaisuutta hahmotellaan Keljon koulun osalta. Olemme pyytäneet Keski-Suomen museolta lausunnon Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta. Historiakatsauksen jälkeen lausunnossa sanotaan seuraavasti: 

"Rakennussuojelun näkökulmasta rakennusten alkuperäisen käytön jatkuminen ja siihen liittyvän kulttuuriperinnön vaaliminen olisi tärkeää rakennuksen elävän historian säilyttämiseksi. Rakennuksen käyttö on paras tapa rakennuksen säilyttämiseen. Alkuperäisen käyttötarkoituksen säilymisen myötä pystytään yleensä säilyttämään alkuperäiset tilakokonaisuudet. 

Keljon koulu on huolimatta vuosien varrrella tehdyistä muutoksista säilyttänyt rakennushistorialliset ominaispiirteensä. Eri aikakausien koulurakentamista edustavalla Keljon koulun rakennuskokonaisuudella on paikallinen sivistyshistoriallinen, henkilöhistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys. Sen maisemallinen merkitys alueen tunnusmerkkinä ja historiallisena elementtinä muilta osin uudistuneessa kaupunkimaisemassa tuo alueen historiaa eläväksi. 

Keski-Suomen museon näkemyksen mukaan Keljon koulun tonttia koskeva asemakaava on vanhentunut. Keljon koulun vanha osa tulee seuraavan asemakaavan muutoksen yhteydessä merkitä suojelumerkinnällä (sr) sekä varustaa siihen liittyvin asianmukaisin suojelumääräyksin."

Keljon koulun peruskorjaus

Jyväskylän Tilapalvelun arvio peruskorjauksen hinnasta on noin neljä miljoonaa euroa. Suuri summa, sen tietävät kaikki. Mutta huomionarvoista on, että rakennuksen purkaminen ja tontin realisointi ei liene suojelullisista syistä mahdollista. Tässä kohden pahinta rakennusten osalta on se, että rakennus on tyhjillään ja peruslämmöllä. Jos koulua ei vieläkään korjata, kuinka paljon sen remontointi maksaa muutaman vuoden kuluttua? 

Entäpä korjauksen todelliset vuosittaiset kulut? Oletetaan, että vanha osa peruskorjattaisiin ja uudisosa rakennettaisiin uudestaan. Kulut olisivat noin viisi miljoonaa euroa. Kerrallaan iso summa, mutta jos ajatellaan vaikka kymmentä vuotta, niin vuosittaiset käyttömenot voisivat olla noin 500 000 euroa. Kun verrataan niitä tämänhetkisiin kuluihin, summa ei tunnukaan niin suurelta - etenkin kun rahoille vastineena saadaan turvallinen ja terve lähikoulu kasvavalle lapsimäärälle. Samalla päästäisiin eroon paljon harmia aiheuttavista linja-autokuljetuksista, joiden ongelmakohdat lienevätkin jo tiedossanne. Lisäksi Keljon koulun remontti  ja uudisrakennuksen rakentaminen työllistäisivät. Korot ovat alhaalla ja lainanotto järkevää. Investointeja tulee jatkossakin, eikä tilanne helpotu tulevaisuudessa. Mitä kauemmin koulurakennus seisoo tyhjillään, sitä kalliimmaksi remontti tulee. Korostettakoon, että kaupungin olisi syytä päästä eroon Salmirannan väistökoulusta sekä tarpeettomista, kalliista ja inhimillistä vaivaa aiheuttavista, bussikuljetuksista. Nämä tämän hetkiset kuluerät kun vielä poistetaan, em. summa ei olisikaan tämänhetkistä tilannetta kovinkaan paljoa tukalampi taloudellisesti.

Kaupungille tuloja Voionmaan koulun tontin realisoinnista?

Voionmaan koulun tulevaisuus on vahvasti mukana kouluverkkouudistuksessa. Siihenkin liittyy kuitenkin ongelmia. On totta, että Voionmaan koulu on sijainniltaan mainio, mutta sijainnin puolesta se soveltuisi hyvin myös asuinkäyttöön. Voionmaan koulun paikalle mahtuisi useita kerrostaloja, ja Voionmaan koulun tontti on varmasti helpompi realisoida kuin suojeltavan Keljon koulun tontti. Tontista saatavat rahat tulisivat taas opetustoimen käyttöön. Onko asiaa tutkittu tältä kannalta?

Koulu on muutakin kuin koulu

Haluamme myös kiinnittää huomion lähipalveluluiden tärkeyteen. Koulun läheisyyden puolesta löytyy vahvoja perusteita. Meille on kerrottu esim. Voionmaan koulun mahdollisesta alakoululäytöstä. Kuinka mielekästä on kuljetella lapsia ympäri kaupunkia ja pitää täydellistä koulun paikkaa käyttökelvottomana? Entä ekologisuus kyyditysten suhteen? Ja lasten liikkuminen? Useat tahot ovat jo huolissaan lasten arkiliikkumisesta. Entä sitten, kun koulumatkatkin täytyy kulkea autoilla? Koulu on lisäksi muutakin kuin oppilaitos, ja asuinalueen kannalta lähikoulut ovat erittäin tärkeitä paikkoja. Voisiko Keljon koulua ajatella laajennettavan? Tulijoita terveeseen kouluun varmasti olisi, ja tontilla on tilaa. Lisäksi myös muut käyttäjät varmasti iloitsisivat mm. asianmukaisista liikuntatiloista. Tämä osaltaan pienentäisi kuluja ja lisäisi kuntalaisten aktiivisuutta kaikin tavoin.

Leikkaus onnistui, potilas kuoli.

Toki on hyvä syy olettaa, että tarkoitus onkin pitkittää kuntalaisten tukalaa oloa ja epätietoisuutta, joka johtaa oppilaskatoon Keljon koulun osalta. Tämän jälkeen "tyhjä" koulu onkin helppo lakkauttaa. Se fakta, että oppilasmäärä tulevaisuudessa kasvaa ja terveitä tiloja tarvitaan entistä enemmän, ei kuitenkaan poistu. Lisäksi jokin ratkaisu tyhjilleen jääneen rakennuksen suhteen on tehtävä. Niin kauan kuin laki velvoittaa peruspalveluiden järjestämiseen, on ne kuntalaisille taattava. Muutenkaan tuollainen selkärangaton "hiljainen päättäminen" ei ole kovinkaan arvostettavaa toimintaa.

Olemme tietoisia kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Emmekä halua asettaa vastakkain peruspalveluita ja niiden arvoa. Nähdäksemme kaupungin menoista on mahdollista löytää säästökohteita, jotka eivät entisestään heikennä mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden asemaa. Ja mitä tulee rakennusten peruskorjauksiin ja rakentamisiin, niin aina on vaihtoehtoja! Etenkin tällaisessa tilanteessa tulisi keskittyä toimivuuteen ja turvallisuuteen - ei niinkään koreaan kuoreen ja arkkitehtien ja konsulttien palkkioihin. Näistä jokainen varmaan löytää esimerkkejä lähimenneisyydestä.

Hyvät päättäjät, 

olette tekemässä tärkeitä päätöksiä. Sellaisia päätöksiä, joiden seurauksia pahimmassa tapauksessa siivoatte seuraavilla valtuustokausilla. Ei riitä, että Jyväskylä koreilee ulkomuodollaan. Kaupungin pitää olla kunnossa myös sisältä.

Antti Suora

Puheenjohtaja

Keljon koulun vanhempainneuvosto

Keski-Suomen museon lausunto Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta

Pyysimme Keski-Suomen museolta lausunnon Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta.

Historiakatsauksen jälkeen lausunnossa sanotaan seuraavasti: 

"Rakennussuojelun näkökulmasta rakennusten alkuperäisen käytön jatkuminen ja siihen liittyvän kulttuuriperinnön vaaliminen olisi tärkeää rakennuksen elävän historian säilyttämiseksi. Rakennuksen käyttö on paras tapa rakennuksen säilyttämiseen. Alkuperäisen käyttötarkoituksen säilymisen myötä pystytään yleensä säilyttämään alkuperäiset tilakokonaisuudet. 

Keljon koulu on huolimatta vuosien varrrella tehdyistä muutoksista säilyttänyt rakennushistorialliset ominaispiirteensä. Eri aikakausien koulurakentamista edustavalla Keljon koulun rakennuskokonaisuudella on paikallinen sivistyshistoriallinen, henkilöhistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys. Sen maisemallinen merkitys alueen tunnusmerkkinä ja historiallisena elementtinä muilta osin uudistuneessa kaupunkimaisemassa tuo alueen historiaa eläväksi. 

Keski-Suomen museon näkemyksen mukaan Keljon koulun tonttia koskeva asemakaava on vanhentunut. Keljon koulun vanha osa tulee seuraavan asemakaavan muutoksen yhteydessä merkitä suojelumerkinnällä (sr) sekä varustaa siihen liittyvin asianmukaisin suojelumääräyksin."


Lisäys 27.11. Kuuntele pätkä YLEn uutisista kohdasta 1:28  http://areena.yle.fi/radio/2071856

Säästöt tulevat kaupungille kalliiksi

Keljon kouluun kohdennetut säästöt ovat maksaneet kaupungille jo satoja tuhansia euroja, eikä loppua ole näköpiirissä. Kuinka tämä on mahdollista ja ovatko päätöksentekijät olleet oikealla tavalla informoituja?

Kuka teki päätöksen pudottaa Keljon koulu peruskorjauslistalta ja mitä seurauksia tällä päätöksellä lopulta oli? Asiaa tiedusteltaessa moni taho vaikeni, mutta lopulta opetusjohtaja Leisimo kertoi yleisötilaisuudessa, että päätöksen tekivät hän, apulaiskaupunginjohtaja Koivisto ja kaupunginjohtaja Andersson. Neuvottelu oli kutsuttu pikaisesti kokoon, koska investointilistaa piti kutistaa vuoden 2013 osalta ja kolmikko päätti vetää tässä kohtaa yli myös Keljon peruskorjauksen.

Asiassa ei tiettävästi konsultoitu Tilapalvelua tai ketään muutakaan asiasta laajasti perillä olevaa tahoa vaan ratkaisu tehtiin nopeasti, budjetti piti saada kasaan ja siinä piti pystyä näyttämään säästöjä tulevalle vuodelle. Keljon koulu oli kuitenkin odottanut peruskorjausta jo pitkään ja oli tiedossa, että siellä oli lisääntyviä sisäilmaongelmia. Näihin olisi aiotussa peruskorjauksessa puututtu. Rakennukset olivat muutenkin elinkaarensa siinä vaiheessa, että ne olisi väistämättä peruskorjattava.

Sittemmin on perusteltu, että koulun pudottamisen ko. listalta ovat hyväksyneet niin sivistyslautakunta kuin kaupunginvaltuustokin. Mutta olennainen kysymys kuuluukin, että ovatko poliittiset päättäjät olleet tietoisia tuon päätöksen todellisesta seuraamuksesta?

Itse asiassa tuo säästö aiheutti usean sadan tuhannen euron odottamattomat kustannukset, jotka jatkuvat usean vuoden ajan. Lisäksi se käynnisti dominoefektin oppilaiden sijoittelun osalta, jota selvitellään niin ikään vuosia. Kustannuksiin kuuluu viime hetken remontti Keljossa, jonka jälkeen tilasta jouduttiin kuitenkin luopumaan, sekä väistökoulun kuljetukset ja sittemmin tyhjänään seisovat koulurakennuksen ylläpitokulut vuosiksi eteenpäin.

Säästöstä muodostuikin hallitsematon kustannusryöppy.

Edellä kuvatun kolmikon menettely asettuu mielenkiintoiseen valoon. Jos he olisivat selvittäneet asiaa tarkemmin, olisivat he kenties ymmärtäneet, että listaa toisella tavalla priorisoimalla olisi tilanteelta voitu välttyä ja haetut säästöt olisivat voineet oikeasti toteutua – puhumattakaan siitä, että kaikelta inhimilliseltä kärsimykseltä olisi säästytty.

Jos he toisaalta ymmärsivät päätöksensä vaikutukset, kerrottiinko siitä selkeästi ja avoimesti päättäjille, että tällä päätöksellä tuomitsette Keljon koulun lakkautettavaksi, koska kiinteistön annetaan tietoisesti mennä pilalle. Ymmärtääkseni kyseisillä herroilla ei sentään tällaisia valtuuksia ole vaan laki säätää hyvin selkeästi miten koulun lakkauttaminen voidaan toteuttaa.

Oliko kyseessä siis hätäinen, hutiloitu, liian vähäisellä valmistelulla tehty päätös, jonka seurauksena säästöjen sijaan syntyikin vain kustannuksia vai oliko johdonmukaisesti ylitetty valtuudet ja harhaanjohdettu päättäjiä?

Sama kolmikko on nyt valmistelemassa koko kouluverkon uudistamista, rakentamassa jättiyksiköitä, koska muuta vaihtoehtoa ei ole ja muuhun ei ole varaa. Edellä kuvattuun historiaan viitaten en henkilökohtaisesti uskoisi sanaakaan mitä nämä herrat esittävät. Lisäksi jättilukioista on kuulunut jo hyvin kielteistä palautetta. Idea toimii kenties lukujen valossa, mutta laadukkaan koulutuksen se tuhoaa.

Keljon osalta vahinko on jo tapahtunut, mutta se on myös vielä korjattavissa. Jupakasta aiheutuu tällä hetkellä sivistystoimelle parinsadan tuhannen ylimääräiset kustannukset vuosittain. Peruskorjaus tai vaihtoehtoisesti kokonaan uusi koulurakennus saadaan viiden miljoonan investoinnilla, jonka vaikutus käyttötalousmenoissa on puoli miljoonaa vuosittain. Puhutaan siis lopulta vain 300 000 euron vuosittaisesta tarpeesta, jolla varmistetaan laajan ja lapsirikkaan alueen kouluhyvinvointi useaksi vuosikymmeneksi, sekä helpotetaan huomattavasti tulevien vuosien tilannetta koko kaupungin osalta, kun oppilasmäärät edelleen kasvavat.

Kyseinen rahoitus pitää tällä kertaa löytyä muualta kuin sivistystoimen budjettia leikkaamalla. Olisiko uuden aikakauden alku, jossa johtoportaan töppäyksiä ei maksatettaisi syyttömillä, vaan he kerrankin kantaisivat vastuunsa?

Voiko vastaavalla summalla koskaan saada enempää hyvää aikaiseksi?

Marko Filenius