Mietteitä tiedotustilaisuudesta 5.9.

Opetusjohtaja Eino Leisimo piti 5.9. tiedotustilaisuuden Keljon koulun henkilökunnalle ja vanhemmille. Keskustelua käytiin avoimesti ja hyvässä hengessä – mutta siinä ne hyvät uutiset sitten olivatkin.

Selväksi vanhemmille tuli ennen kaikkea se, ettei Keljon koulun lakkauttamisesta koidu kaupungille minkäänlaisia todellisia säästöjä. Arvioitu 400 000 euron säästö tulee suurelta osin vuokrasta, jonka opetustoimi maksaa Tilapalvelulle. Lakkauttamalla Keljon koulun opetustoimi siis säästää, mutta on jonkun toisen ongelma, että Tilapalvelun tulot vähenevät samalla summalla. Näin rahaa pyöritellään paperilla.

Opetusjohtaja ja aluerehtorit ovat parhaillaan vetämässä uudelleen koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja. Nykyisen Keljon alueelle annettiin todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi, että tulevat koululaiset aloittaisivat koulutiensä Normaalikoulussa. Tällöin Keljon lakkauttamisella olisi vaikutusta Puistokoulussa ja Mankolassa saakka, sillä toiselta laidalta Normaalikoulun aluerajat tietenkin kapenisivat.

Keljon koulun peruskorjauksesta ei ilmeisesti ole enää minkäänlaista toivoa. Hullulta tuntuu se, että kun Keljonkankaan eteläisen alueen odotetaan kasvavan, nyt jo suuren Keljonkankaan koulun laajentamiseen ollaan valmiita tulevaisuudessa investoimaan sama 5 miljoonaa, jonka Keljon koulun remontti vaatisi. Miksi ei korjattaisi olemassa olevaa ja tarpeellista Keljon koulua ja siirrettäisi Keljon oppilaaksiottoalueen rajaa etelämmäksi Keljonkangasta kohti? Tässäkin pätee ilmeisesti kaupunginjohtaja Anderssonin motto: Suuri on kaunista.

Meille Keljon ja Ristonmaan asukkaille paras vaihtoehto olisi edelleen Keljon koulun peruskorjaus ja sitä odotellessa moduulikoulu vanhan koulun tontille. On jo käynyt selväksi, että inhimillisyyteen ja lapsiystävällisyyteen on nykyisessä taloustilanteessa turha vedota, mutta Keljon ja Ristonmaan lapsille koulutie muualle kuin Keljon kouluun on vaarallinen ja vaivalloinen. Keljon koulu on myös ollut tunnettu kyläkoulumaisesta ilmapiiristään. Juuri "Keljon hengen" ansiosta moni oppilaaksiottoalueiden rajoilla asuva on aiemmin valinnut lapsilleen Keljon koulun siitä huolimatta, että muissa kouluissa on ollut ehkä paremmat tilat ja välineet. Keljon koululla on ollut asuinalueelle myös muuta merkitystä. Liikuntasalissa on pidetty iltaisin kerhoja ja liikuntaryhmiä, pihassa on luisteltu ja leikitty. Nyt kun Keljon kirkostakin on seurakunnan toiminta loppunut, Keljossa ei enää ole minkäänlaisia harrastusmahdollisuuksia (paitsi kauppakeskuksessa hengailu).

Toiseksi paras vaihtoehto olisi Ristonmaan päiväkodin ja Keljon koulun yhdistäminen siten, että edes 1–2-luokkalaiset saisivat lähikoulun. Nimenomaan tulevien koululaisten perheitä ajatellen päätös olisi hyvä saada pian. Moni lapsiperhe miettii tosissaan muuttoa pois alueelta, jos lasten koulumatkojen järjestämisestä uhkaa tulla ylivoimainen rasite. Keljossa ja Ristonmaalla on myös paljon vanhoja omakotitaloja, joissa asuu iäkästä väkeä. Kun nämä talot lähivuosina tulevat myyntiin, saattaa kauppa käydä nihkeästi, jos lapsiperheille ei ole alueella tulevaisuutta. Haluaako kaupunki todellakin tehdä Keljosta ja Ristonmaasta pelkän eläkeläis- ja opiskelijareservaatin ja ajaa veronmaksajat muualle (muihin kuntiin)?

Sanna van Leeuwen

Todellisen säästön arvoitus

Tässä erään koululaisen vanhemman mietteitä Opetusjohtaja Eino Leisimon pitämän tiedotus-/keskustelutilaisuuden jälkeen 5.9.

Kuuntelin aamulla mielenkiinnolla tuota laskentakaavaa, jolla Keljon koulun lakkauttamisella saataisiin säästöä 400 000 €/v. Mielestäni tuota Keljon koulun vuokraa 265 000 € / vuosi isompia vuosisäästöjä on vaikea ymmärtää. Tämä säästö kaupungille toteutuisi vasta siinä tapauksessa, että koulutoimi ja myöhemmin tilapalvelut luopuisivat koko Keljon koulun alueesta. Lasten ruokailut, kirjat ja välineet maksavat edelleen, vaikka Keljon koulu loppuisi. Kysyttäessä Leisimo kyllä vastasi, että säästöä tulee kun kaksi opettajan virkaa jätetään kaupungilla eläköitymisen kautta täyttämättä.

Kuinka tämä voidaan toteuttaa kokonaiskuvassa, jos koko kaupungin oppilasmäärä kasvaa 100–200 oppilaalla vuosittain? 

Kun säästetään siten, että tehdään niin isoja luokkia kuin laki sallii, sekä vähennetään ensi vuonna Jyväskylän kouluavustajien määrää 5:llä. Pelataan pudotuspeliä sillä kuinka suuren tuen tarpeessa oleva lapsi saa kouluavustajan apua (diagnoosit vastaan kielitaito). Mikä järki siis on kasvattaa luokkakoot äärimmilleen, kun lasten joukossa on yhä enenevissä määrin niitä, jotka tarvitsisivat tukea enemmän kuin 1/30-opettajan? En millään jaksa uskoa, että Leisimon esittämä keskimääräinen luokkakoko Jyväskylässä olisi 16, mikäli joukkoon ei ole laskettu startteja ja muuta pienryhmäopetusta. Mikä on "tavallisen" alakoululuokan keskimääräinen oppilaskoko taajama-alueella? Kuinka isoksi sitä aiotaan kasvattaa? Moniko lapsi nykyluokissa keskimäärin tarvitsee kouluavustajaa oppimiseensa?

Kuntalaisena minua ihmetyttää se, kuinka jokaisena vuonna samasta potista (koulu ja sivistys) voidaan säästää sama summa. Eikö kokonaisbudjetti jossain vaiheessa ole pyöreät nolla, jos siitä joka vuosi otetaan 1,2 miljoonaa pois?

Onko kaikki jyväskyläläislapset tarkoitus sijoittaa valtion avustamaan Norssiin ja yksityiskouluihin kun raha opetuksesta vihdoin loppuu? 

George Orwell sanoi ”poliittinen kieli on suunniteltu saamaan valheet totuudenmukaiselta ja murha kunnialliselta”. Luulisi, että kun näitä hyvin palkattuja leikkurinvirkoja kaupungissa on, he pystyisivät todellisiin säästöihin, eivät pelkästään esittämään lautakunnille näennäissäästöjä pitääkseen valtansa ja virkansa. Tällaisena näennäislukuna pidän suurimmalta osin Keljon koulun säästöä. Samaan aikaan kun ollaan valmiita pitämään ja parantelemaan Salmirannan väistötiloja ja rakentamaan uusia kouluja - mutta niiden määrärahathan tulevat eri pussista.

Koko kaupungin koululaisten vanhempien pitäisi olla tietoisia siitä, millaista peliä selkämme takana pelataan. Missä koulussa sinun lapsesi on ensi vuonna? Mikä on lapsen identiteetin ja ryhmään kuulumisen hinta? Jossain on se kartta, johon koulupiirien rajoja vedetään vuosittain yhä uudelleen ja uudelleen vakuutellen sen tuovan säästöjä. Voisiko joku esittää lähikoulun tuomat säästöt koko kaupungin mittakaavassa? Esim. liikenteen ja sitä kautta tiestöön käytettävien investointien väheneminen, kun lapsia ei tarvitsisi kuljettaa talvipimeällä ympäri kaupunkia. Kenen eka-tokaluokkalainen kävelisi päivittäin yksin 3-4km suuntaansa kaupunkiliikenteessä?

En vain jaksa nähdä Norssi-ajattelussa (eli uudet Keljon alakoululaiset muihin kouluihin -suurin osa Norssiin - ja vanhat jatkaisivat Salmirannassa) mitään positiivista. En nimittäin usko sen olevan muuta kuin lupaus jostain paremmasta, jotta hiljenisimme.  Montako ikäluokkaa pääsisi Norssiin ennen kuin koulupiirien rajat vedettäisiin taas uudelleen?

Masentavalta tuntuu perheemme lähivuodet, jossa vanhempi lapseni kävisi Salmirannassa niin kauan kuin väistöä järjestettäisiin (tuskin niitä nykyisiä eppuja tullaan viemään Salmirantaan sitten kun vain heidän luokkansa on vuonna 2018 kuudennella). Nuorempi menisi Norssiin eli eri puolelle kaupunkia - tällöin vanhemmasta sisaruksesta ei olisi turvaa koulumatkalle. Ja jos koulukyydit Salmirantaan jossain vaiheessa lakkautetaan, niin kuljetanko lapset kahteen eri kouluun? 

Muuttoa suunnitellessa.

Jyväskylä – koulukaupunkiko sekin?

Antti Suoran mielipidekirjoitus, julkaistu Keski-Suomen viikkolehdessä 29.8., Kansan Uutisissa 30.8. ja Keskisuomalaisessa 31.8.

Keljon koulu on toiminut vuoden 2013 alusta alkaen surullisen kuuluisassa Salmirannan väistökoulussa. Syynä väistöön on Keljossa sijaitsevan vanhan ja perinteikkään koulurakennuksen sisäilma. Varsin pitkään kyseisellä paikalla sijaitseva koulurakennus on ollut peruskorjattavien kohteiden listalla, kunnes yllättäen noin vuosi sitten koulu putosi ko. listalta pois. Melko nopeaan löytyi sisäilmaongelma, joka johti väistöön ja nyt koulua ollaankin lakkauttamassa (Ksml 15.8.).

Haiskahtaa jotenkin laskelmoidulta. Koska koulua täytyy käydä väistökoulun kyseenalaisissa tiloissa jopa useita vuosia, moni perhe on väsynyt epätietoisuuteen ja hakenut lapselleen paikkaa jostain toisesta koulusta – vaivaa nähden ja arkea mutkistaen. Tuleeko peruste koulun lopettamiselle viimeistään siitä, että tehdään tilanne riittävän tukalaksi, josta aiheutuu oppilaskato, ja sen jälkeen voi helpottuneena lyödä laudat ristiin ovien eteen?

Koululaisilla, heidän vanhemmillaan ja epäilemättä myös henkilökunnalla huoli on suuri ja epätietoisuus vaivaa. Jonnekin lähes 200 koululaista täytyy sijoittaa, eikä lähialueiden kouluihin mahdu. Kaikesta täytyy tietenkin leikata ja lisäksi toimintoja täytyisi saada tuottavammiksi. Mutta mitä säästöt lopulta ovat? Laskukaavoja on epäilemättä monia, kuten laskijoitakin. Olisiko kuitenkin kyse enemmän tahdosta ja siitä mitä haluamme pitää tärkeänä? Mitä säästetään sillä, että pidetään rakennuksia tyhjillään pitkiä aikoja ja samalla kuljetetaan lapset kouluun päivittäin bussikyydillä? Bussikuljetus maksaa noin 114000 euroa vuodessa, eikä tyhjienkään koulurakennusten ylläpitäminen ole halpaa. Inhimilliset kulut ovat oma lukunsa – koulupäivä pitenee koululaisilla huomattavasti kyyditysten myötä. Lukuvuoden aikana oppilaat istuvat linja-autossa kahdeksan vuorokautta.

Vanhempainneuvosto on yrittänyt kartoittaa tilannetta ja saada mm. perusteita peruskorjauksen hinta-arviosta. Lisäksi olemme selvittäneet muualla maassa jo hyväksi havaittujen modulirakennusten mahdollisuuksia. Toiveena on, että koulun peruskorjauksen ajaksi Keljoon rakennettaisiin modulikoulu, jonka puhtaita ja terveitä tiloja voitaisiin tarvittaessa käyttää myöhemmin myös muilla homekoulutyömailla, mikäli koulu ei halua ottaa modulikoulua pysyväksi tilakseen.

Salmiranta itsessään on myös kiinnostava kohde. Väliaikaiseksi tarkoitettu väistötila on ollut koulukäytössä jo useita vuosia, puutteellisesti varusteltuna eikä ilmapiiriltään kovinkaan viihtyisänä saati oppimista tukevana. Ihmetystä on aiheuttanut se, miksi aiemmin väistössä olleet koulut eivät ole kritisoineet tiloja. Yhtenä syynä voinee epäillä sitä, että jos tiedossa on pääsy takaisin omaan, remontoituun kouluun, jaksaa jonkin aikaa kärsiä paremmin huonoja oloja. Väistökoulussa toimiminen asettaa joka tapauksessa eri yksiköt keskenään epätasa-arvoiseen tilaan.

Kerskakulutuksen aika ei voi jatkua ja jostain on säästettävä, sen ymmärtää jokainen. Miksi leikkaukset kuitenkin niin usein iskevät sosiaali- ja terveyspalveluihin, kirjastoihin ja kouluihin? On vaikea uskoa niitä lukuja, joita lehtien sivuilla esitetyt säästöt osoittavat. Onko niissä oikeasti huomioitu kokonaisuus vai vaan hetkellinen säästö jossain kohtaa, joka kaatuu piakkoin toisen sektorin maksettavaksi?

Ojasta allikkoon

Jyväskylän kaupungin palvelulinjausten valmistelussa on esitetty mm. Keljon koulun lopettamista, jolla voidaan saavuttaa 400 000 euron vuotuiset säästöt. Yksityiskohtaisia perusteluja ei pyynnöistä huolimatta ole esitetty ja asiaan vähänkin perehtymällä nousee esiin joukko olennaisia kysymyksiä, joista myös päättäjien luulisi olevan äärimmäisen kiinnostuneita.

Palvelulinjausten kuvauksessa kerrotaan seuraavaa: 

Päiväkoti- ja kouluverkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muulta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit.

Yllä mainittu tarkistaminen on toistaiseksi merkinnyt vain yksiköiden sulkemista (Hurttia) ja ehdotuksia muista sulkemisista (Keljo ja Nyrölä). Mitä ovat nuo muualta vapautuvat tilat?

Lisäksi on perusteltua kysyä, mihin mainittu säästöennuste perustuu. Mitä tapahtuu oppilaille ja opettajille, kun koulusta luovutaan? Eikö heidän uudelleensijoittamisestaan muka synny mitään kustannuksia? Keljon vanhasta koulurakennuksesta on puuhattu suojelukohdetta. Toteutuessaan paikalle jää ylläpidettäväksi vain tyhjät seinät. Tästäkö ei aiheudu mitään kustannuksia?

Parinsadan oppilaan sijoittaminen kaupungin muihin kouluihin on joka tapauksessa haasteellista, koska tilaa ei pääsääntöisesti ole. Ainoa tapa on kasvattaa ryhmäkokoja, mikä pitkällä jänteellä johtaa laajemmalti nuorten kiihtyvään syrjäytymiseen ja muihin sosiaalisiin ongelmiin. Myös opetuksen laatu kärsii ja opetusväki uupuu. Tästäkö ei aiheudu yhtään lisää kustannuksia?

Jos tuo sijoittaminen onnistuisikin, mitä tehdään, kun seuraavassa koulurakennuksessa sisäilmaongelmat ryöstäytyvät hallitsemattomiksi? Minne oppilaat sitten sijoitetaan? Jos tässä kohtaa väitetään, ettei tuonkaltaista ongelmaa ole näköpiirissä, on kyse paitsi kuntalaisten älynlahjojen pahasta aliarvioinnista myös tietoisesta harhaanjohtamisesta. Kysymys on ainoastaan milloin se tapahtuu ja mikä koulurakennus on vuorossa seuraavaksi?

Kun tuo tapahtuu, minkä hintaiseksi paniikkiratkaisut muodostuvat?

Näyttää, että lyhyen tähtäimen säästöpolitiikassa on kokonaan jätetty huomaamatta iso kuva. Kaupungin omien arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä alakouluikäisten lasten määrä kaupungissa kasvaa 1500 hengellä. Keljolaiset lukuun lisättynä ja 30 hengen luokkakoolla laskettuna tämä tarkoittaa, että tarvitaan tilaa 37 uudelle luokalle. Neliöiksi muutettuna se tarkoittaa, että pelkästään luokkatilaa tarvitaan lisää parituhatta neliötä.

Aikaa on reilut 6 vuotta. Missä ovat suunnitelmat? Miten nykyisten koulujen lahtaaminen auttaa tuossa tulevaisuuden haasteessa? Sen sijaan pitäisi jo kiireesti valmistella merkittäviä investointeja.

Kaupungin julkaisemien tietojen perusteella Keljon koulun alueella asuu lähes 15 000 asukasta. Se on merkittävä osuus koko kaupungin väestöstä. Työttömyysaste on alin kaupungin eri alueiden kesken vertailtuna ja kotitalouksien keskimääräinen tulo on korkein. Lisäksi alakouluikäisten lasten kasvuprosentti on alueista korkeimpia.

Ja täältä ollaan lähikoulua lopettamassa?

Ainoa asia missä alue ei vertailussa menesty, on valtuutettujen sijoittuminen väestöön. Siksikö se onkin lopettamiskohteeksi valikoitunut?

Ei ole tietoa kenen kynästä koulun lakkautusehdotus on lähtenyt. Päivänselvää on, että kyseessä ei ole terävin kynä penaalissa.

Kaupungin strategiassa tavoitteena on olla aktiivinen koulutus- ja sivistyskaupunki. Tähän sisältyy tavoite toteuttaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttavaa hyvinvointipolitiikkaa ja tehokasta ja alueellisesti kattavaa palvelurakennetta.

Perusopetukseen kohdistuvat säästötavoitteet halveksivat edellä kuvattua strategiaa ja tietoisesti siirtävät vastuuta eteenpäin tulevalle valtuustokaudelle. Tällöin on vain liian myöhäistä reagoida, faktat kun on tiedossa jo nyt. Näennäissäästöt yhtäällä aiheuttavat kustannusvyöryn pitkällä aikajänteellä toisaalla, mutta tätä ei tietoisesti haluta tunnustaa tai asian valmistelijat jostakin käsittämättömästä syystä toimivat äärimmäisen vastuuttomasti.

Kun loppuvuodesta sivistyslautakunta esittää ja kaupunginvaltuusto päättää linjauksista, on päätöksen perustuttava selkeisiin faktoihin, jotka toteuttavat kaupungin valittua strategiaa vuoteen 2020. Edellä mainitut faktat huomioiden ei tarvitse olla taloustieteilijä ymmärtääkseen esitettyjen leikkausten katastrofaaliset vaikutukset – kyllä siihen riittää ihan peruskoulun matematiikka.

Marko Filenius

Ote Jyväskylän kaupungin tiedotteesta 28.8.

"Perusopetuksessa jo tehdyt kouluverkko- ja tilaratkaisut säästävät ensi vuonna noin 415 000 euroa, minkä jälkeen perusopetuksen osuus laskennallisesta säästövelvoitteesta on edelleen noin 800 000 euroa. 

Kulujen leikkaamiseksi valmistellussa on esitys, jossa lähes kaikki ei lakisääteiset palvelut ovat vaakalaudalla. Lautakunta joutuu pohtimaan muun muassa luontokoulun, englanninkielisen opetuksen ja kehitysvammaisten lisäopetuksen jatkoa sekä koulukuljetusrajan nostoa viiteen kilometriin kaikilla oppilailla. 

Lisäksi listalla ovat leikkaukset uinninopetuksesta ja koulujen kulttuuriretkistä. Koulunkäynnin ohjaajien resurssista esitetään 5 henkilötyövuoden vähennystä. Leikkauksia esitetään myös nuorisoavustuksiin, alueellisen toiminnan ja keskitettyjen hankintojen määrärahoihin. 

Myös henkilöstön vapaaehtoiset palkattomat vapaat on lisätty listalle, samoin sijaisten käytön ja hallinnon tehostaminen sekä koulujen vuokratulojen kasvattaminen."


Olisi mielenkiintoista lukea hieman tarkempaa erittelyä siitä, millä tavalla Keljon koulun tämänhetkinen tilaratkaisu aiheuttaa säästöä. Kaikki ymmärtävät, että leikkauksia täytyy tehdä. Fakta on kuitenkin edelleen, että

• Salmirannan väistökoulu on vain väliaikainen ratkaisu. 
• Koululaisten määrä kasvaa
• Keljon koululaiset ovat oikeutettuja omaan lähikouluun. 

Voit lukea koko tiedotteen täältä.

Syitä ja perusteluja sille, miksi Keljon koulun on säilytttävä Keljossa

• Nyt hahmoteltu säästö on häviävän pieni, eikä sitä ole tähän mennessä kukaan selittänyt auki. Säästö on suhteellista: yksi liikenneympyräkin maksaa enemmän kuin mitä Keljon koulun lakkattamisella väitetään säästettävän. 

• Alakouluikäisten lasten määrä kasvaa koko Jyväskylässä 1500 lapsella seuraavan viiden vuoden aikana. Lisää tiloja tarvitaan. Jos Keljon koulu lakkautetaan, se vain pahentaa tilannetta entisestään. 

• Koulun lakkauttaminen pidentää lähes kaikkien Keljon koulun oppilaiden koulumatkaa ja vaaralliset tienylitykset lisääntyvät. Linja-autokuljetukset Salmirantaan ovat jo nyt tulleet kalliiksi.

• Koulu ei ole vain opiskelua varten. Koulun liikuntatilat voisivat olla koko alueen harrastus- ja virkistyskäytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Alueen leikki-ikäiset voivat ulkoilla koulun pihassa ja kiipeilytelineillä. Jääkenttä palvelee koko alueen väestöä.

Kuinka Jyväskylän asioista päätetään?

Miten kunnassa tehdään päätöksiä ja kuinka niihin voi tavallinen kuntalainen vaikuttaa? Esimerkkinä Jyväskylä ja erityisesti Keljon koulun lakkautusuhka. Jos huomaat virheitä tai haluat, että tekstiä täydennetään, kerrothan siitä kommenteissa.

• Jyväskylän päätöksenteon ydin on kaupunginvaltuusto. Valtuutetuille voi kertoa ideoistaan, kokemuksistaan, näkemyksistään ja toisaalta myös kysyä neuvoa. Yksi valtuutettu saa tuskin läpi mitään tiettyä asiaa, mutta isommalla porukalla voi jotain jo tapahtuakin. Kaupunginvaltuusto on ylintä valtaa käyttävä elin, eli valtuusto päättää asioista lopullisesti.

• Kaikki alkaa siitä, että tarkkaan valikoitu joukko kaupungin virkamiehiä (esimerkiksi selvityshenkilö, talousjohtaja, laskentapäällikkö, muutosjohtaja, strategiapäällikkö ja kehittäjä) laativat palvelulinjauksen, jonka kaupunginvaltuusto saa käsiteltäväkseen.

• Palvelulinjauksissa käsitellään niitä periaatteita, joilla Jyväskylän kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla lähivuosina.

• Jyväskylän kaupungin palvelulinjauksen 2013-2016 toisen luonnoksen kustannusvaikutukset löydät tältä sivulta. Siellä on myös Keljon koulu mainittuna kohdassa 28. Kolmas luonnos on tulossa ja valmistuttuaan nähtävissä kaupungin sivuilla. 

• Käytännössä monet päätökset valmistelee joku virkamies, kaupunginhallitus tai kunnanviraston yksikkö. Virkamies perehtyy asiaan tarkasti, selvittää edellisten vuosien lukuja ja kartoittaa tulevaisuuden tarpeita ja toisaalta myös neuvottelee päättäjien kanssa. Virkamies kirjoittaa asiasta yhteenvedon, joka annetaan lautakunnan käsiteltäväksi.  Keljon koulun tapauksessa keskeisessä roolissa on opetustoimenjohtaja Eino Leisimo sekä aluerehtori Kari Fagerholm.

• Lautakuntien jäsenet ovat poliittisin perustein tehtäväänsä valittuja kuntalaisia. Useimmat valtuutetut ovat jäseninä myös lautakunnissa, mutta valtuutettujen lisäksi lautakunnissa istuu myös muita aktiivisia kansalaisia. Lautakunta tekee päätöksiä kokouksissaan yleensä virkamiesten esitysten pohjalta. Tämä tarkoittaa sitä, että lautakunta voi hyväksyä esityksen sellaisenaan tai tehdä siihen haluamiaan muutoksia. Jos lautakunnan jäsenet ovat eri mieltä asiasta, siitä äänestetään. Äänestyksen tulos on lautakunnan lopullinen mielipide ja asia lähtee eteenpäin kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja päätettäväksi.  Lautakunta voi myös pyytää lisäselvitystä asiaan, jolloin asian käsittely lykkääntyy.  Jyväskylän kouluasioista päättää sivistyslautakunta.

• Jotkut lautakunnan päätökset siirtyvät suoraan toteutettavaksi, mutta osa menee vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Budjettiin eli talousarvioon liittyvät asiat menevät lähes aina valtuustoon. Lautakunta on kuitenkin vastuussa oman sektorinsa rahojen riittävyydestä sen jälkeen kun valtuusto on päättänyt päälinjoista. Seuraavan kerran palvelulinjauksia käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 16.9. ja kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.9. Tämän jälkeen kaupunginjohtaja Markku Andersson ottaa asiaan kantaa ja antaa oman esityksensä ensi vuoden talousarviosta 21.10. Kaupunginhallitus käsittelee talousarviota omassa kokouksessaan 7.11. ja lopuksi kaupunginvaltuusto päättää siitä 2.12. 

Lähteinä on käytetty seuraavia linkkejä:

• http://www.jkl.fi/hallinto
• http://www.valtikka.fi/
• https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Jyvaskylan_kaupungin_palvelulinjaukset

Kuntalaisaloite ja adressi

Mitä voisit tehdä Keljon koulun puolesta? Tässä kaksi helppoa ja nopeaa vaikuttamistapaa:

• Kuntalaisaloite Keljon koulun puolesta

• Adressi Keljon koulun säilyttämisen puolesta

Tervetuloa myös mukaan vanhempainyhdistyksen toimintaan. Seuraavasta kokoontumisesta tiedotetaan blogin etusivulla.

Kysymyksiä

Haluaisimme kuulla perusteltuja vastauksia seuraaviin kysymyksiimme:

• Kenen aloitteesta Keljon koulu poistettiin peruskorjattavien kohteiden listalta? 

• Miksi sivistyslautakunnan kokouksesta 14.5. ei Keljon koulun käsittelyn osalta ole saatavissa liittettä, jossa kerrotaan apulaiskaupunginjohtajan tekemä esitys ja sen jälkeinen päätös? Salaillaanko tässä jotain? Onko tarkoitus, että lakkauttaminen lyödään niin nopeasti lukkoon, ettei kukaan ehdi estää sitä?

• Voisiko koulun korjauskustannuksista saada muutaman eri asiantuntijan mielipiteen?

• Mistä koostuu Keljon koulun lakkauttamisesta kertyvä 400 000 euron säästö? Asiaa on tiedusteltu talousjohtajalta, mutta vastausta ei ole saatu.

• Jos koulun sisäilmaongelmat johtuvat virheellisestä ilmastoinnista, kuka siitä on vastuussa?

• Mitä Keljon koulurakennukselle ja tontille tapahtuu, jos koulu ihan oikeasti päätetään lakkauttaa?

• Mihin ihmeeseen Keljon koululaiset sijoitetaan, jos lakkautus toteutuu? Eikö tässä vaiheessa pitäisi jo olla jotain numeroita siitä, kuinka paljon tilaa muissa kouluissa on?

Kaikki nämä kysymykset on esitetty asianosaisille virkamiehille useaan kertaan, mutta vastauksia ei ole saatu.

Ovatko kustannusarviot luotettavia? Esimerkkinä Kuohun tapaus.

Vajaa vuosi sitten virkamiehet yllättivät kuohulaiset päätöksellään siirtää 3.- ja 4.-luokkalaiset Vesangan kouluun. Lapsille olisi tästä aiheutunut monenlaista haittaa, isoimpana pidempi ja myös monin paikoin vaarallisempi koulumatka.

Päätös hämmästytti asukkaita, koska alueella lasten määrä oli selkeästi kasvanut ja kasvussa, mikä olisi pikemminkin ohjannut investoimaan omaan lähikouluun. Koulun vieressä olevaan päiväkotiin oli suunniteltu laajennusta, osin kattamaan lainsäädännön kasvavat velvoitteet kuraeteisestä yms. Samalla olisi ollut tarkoitus laajentaa tiloja myös viereisen koulun tarpeisiin.

Tilapalvelun valmistelemasta remontista ja uudisrakentamisesta oli tullut kuitenkin niin kallis, että sivistyslautakunnalle olikin ehdotettu edellä kuvattua ratkaisua, jota oltiin parempien vaihtoehtojen puutteessa viemässä käytäntöön.

Asukkaat ryhtyivät aktiivisesti kampanjoimaan lähikoulunsa puolesta. Heitä kummastutti erityisesti suunnitellun rakennusprojektin kustannukset. Asiaa lähemmin tarkastelemalla kävi ilmi, että pienen laajennuksen tekemiseksi koko rakennuksen kattorakenteet olisi pitänyt purkaa ja uusia. Siirtämällä suunniteltu tila rakennuksen edestä sen sivulle, säästyttiin purkutyöltä ja itse asiassa samalla kustannusarviolla saatiin rakennettua myös tarvittu lisätila oppilasmäärän lisäystä vastaavaksi. Näin ollen lasten siirtoa Vesankaan ei tarvinnut toteuttaa.

Sivistyslautakunta oli asukkaille kiitollinen vahvasta osallistumisesta sekä faktojen esille tuomisesta rakennuskustannusten osalta. Lautakunta pystyi näin ollen tekemään perustellun päätöksen, vastoin virkamiesvalmistelun alkuperäistä linjausta.

Syitä tuolle alkuperäiselle linjaukselle ei ole tarkasti tiedossa. Tilapalvelu ulkoisti suunnittelun konsultille, jonka käsialaa lopullinen kustannusarvio oli. Miksi alun perin ei haettu kustannustehokasta vaihtoehtoa? Oliko paikanpäällä edes käyty? Kuinka paljon vastaavia hankkeita on toteutettu ja paljonko niissä olisi voitu säästää vuosien saatossa, jos asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota? Paljonko inhimillistä kärsimystä on aiheutunut päätöksistä, joiden valmistelu on edellä mainitun tavoin tehty puutteellisesti?