Kuulemistilaisuus. "Valoa tunnelin päässä" ja "Sivistyslautakunta lakkauttaa Keljon koulun"

Aluerehtori Kari Fagerholm avasi kuulemistilaisuuden Keljon koulun tilanteesta Salmirannan väistökoululla tänään tiistaina kello 18. Paikalla oli viitisentoista vanhempaa, tuolirivistöistä päätellen väkeä oli odotettu tulevaksi enemmän. Kuulemistilaisuuden järjestäminen hämmensi, sillä monella on sellainen olo, että kaikki sanottava on jo tuotu esille - vaikutuksetta. Mahdollisuutta ei kuitenkaan voinut jättää käyttämättä, sillä käytännössä tämä oli viimeinen tilaisuus vaikuttaa millään tavoin kouluverkkoselvitykseen, jonka sivistyslautakunta käsittelee torstaina 14.5. Fagerholmin ja vanhempien lisäksi paikalla olivat Keljon koulun rehtori ja vararehtori sekä Kilpisen koulun rehtori.

Aluerehtori Kari Fagerholm kertoi, että Keljon koulun oppilaat siirtyvät Kilpisen kouluun perustettavaan yhtenäiskouluun elokuussa 2015. Kilpiseen tehdään pintaremontti kesällä muutaman viikon aikana. Koulusta pyritään tekemään toimiva, yksisarjainen koulu, ja oppilaaksiottoalueesta neuvotellaan Normaalikoulun kanssa.

Keskustelu oli hieman vaisua, eikä oleellisiin kysymyksiin oikein saatu vastausta. Paljonko remontti maksaa? Ei tietoa. Mitä tapahtuu näivettyneille luokille, joista iso osa oppilaista on siirtynyt muihin kouluihin? Onko varmaa, että jos Keljon koulun lakkautus nuijitaan ensi viikon torstaina ja koulun oppilasmäärä laskee laskemistaan, Kilpisen hanke toteutuu?

Kritiikkiä esitettiin myös sitä kohtaan, että vanhempien piti tehdä päätös lasten kouluvalinnoista ennen kuin Keljon koulun tulevaisuus oli ratkaistu. Nythän alueen 24 tuevasta ekaluokkalaisesta vain 10 haki Keljon kouluun, eikä ensimmäistä luokkaa perustettu. Olisiko tilanne ollut toinen, jos tieto väistön lakkaamisesta ja koulutoiminnan jatkumisesta olisi ollut tiedossa?

Joka tapauksessa tilanne on tulevankin koulun - johon on kaiken tämän pyörityksen jälkeen vaikeaa suhtautua faktana - kannalta erikoinen: on koulu, josta puuttuu yksi tai kaksi luokka-astetta kokonaan, ja jonka neljästä luokasta on joistakin jäljellä vain rippeet. Vanhemmat vetosivat myös siihen, että kaupunki panostaisi kouluyhteisön vaalimiseen muutostilanteessa, jotta edes osa Keljon yhteisöllisestä ja tiiviistä hengestä saataisiin säilytettyä.

Lisäksi kysyttiin vielä, miksei kaupunki tee koulujen suhteen joustavia ratkaisuja. Jatkuvasti tuodaan esille se, että kouluja on rakennettu aikanaan alueille, joilla niille ei enää ole tarvetta. Nyt rakennetaan suuria koulukeskuksia sinne, missä on lapsia, mutta tulevaisuudessa ne sijaitsevat väärissä paikoissa. Kevyet ja siirrettävät moduuliratkaisut olisivat aina siirrettävissä oikeaan paikkaan väestörakenteen muuttuessa.

Lisäksi kysyttiin, voisiko Keljoon perustaa jo aiemmin esitetyn mukaisesti päiväkoti-koulun, jolloin pienimpien lasten koulupolku olisi turvattu. Tämä vaihtoehto on ilmeisesti kuopattu. Koulun säilyminen Keljossa toisi myös harrastus- ja liikuntamahdollisuudet asukkaiden ulottuville, sillä koulun mukana katoavat myös paljon käytetty ulkojää ja harrastustilat - leikkitelineet ja niiden myötä alueen ainoa leikkipaikkahan katosivat jo.

Viimeisenä kysyttiin, voisiko kaupunki harkita leikkaamisen sijasta investointia tulevaisuuteen, koulutuksen kun tiedetään olevan talouden kannalta kaikkein tuottavin investointi. Tiedetään, että oppilaat voivat paremmin pienemmissä kouluyksiköissä, nuorison ongelmakäyttäytyminen on vähäisempää ja oppimistulokset parempia. Haluaisimme nähdä kukoistavan kaupungin, joka suunnittelee tulevaisuutta pitkällä tähtäimellä holistisesti lyhytaikaisten ja sektorikohtaisten säästöjen sijasta.

Tilapalvelut haluaa hankkiutua kiinteistöstä eroon mahdollisimman pian. Hylätty koulu houkuttaa ilkivaltaan. Jäämme odottamaan, kuka on kärkkynyt tonttia jo kenties vuosikymmenen, edellisestä lakkauttamisuhasta saakka.

Tilapalvelu vie sivistyslautakunnan rahat

Pyysimme kaupungilta nähtäväksi erilaisia Keljon kouluun liittyviä dokumentteja. Vuokraselvityksessä pistää silmään sama asia, mitä on aikaisemminkin ihmetelty:

• Keljon koulun vuokrakustannukset olivat vuonna 2012 koulun toimiessa Keljon koulun tiloissa 9,60 €/m2kk, ollen yhteensä 270 036 €/vuosi (2343 m2).
• Mikäli Keljon koulu peruskorjattaisiin, olisivat vuokrakustannukset peruskorjauksen jälkeen samalla neliömäärällä laskettuna noin 18 €/m2kk eli 506 000 €/vuosi.

Tilapalvelu on pyytänyt ja pyytää Keljon koulusta markkinahintaista vuokraa. Miksi se ei ole pitänyt sillä rahalla kiinteistöä kunnossa? Miten vuokranantajalle voidaan sallita tällainen toiminta?

Meille on perusteltu aisaa siten, että Tilapalvelun tulee tuottaa voittoa, jotta rahaa jää investointeihin ja peruskorjauksiin. Nyt esitetyn mallin mukaan sivistystoimi kuitenkin maksaisi tehdyn korjauksen täysimääräisinä korotettuina vuokrina. Eli käytännössä kahteen kertaan. Tilapalvelulla ei ole vastuuta omista teoistaan, ja koulutoimi maksaa viulut. Sivistyslautakunnan hyväksikäyttö tuntuu olevan jo vuosikausia jatkunut käytäntö.

Toki tässä yhteydessä on taas hyvä muistuttaa, että Keljon koulun pudottamisesta peruskorjauslistalta päättivät yksin Leisimo, Koivisto ja Andersson. Jos kaupungin johto ei halua koulua korjattavan, Tilapalvelu ei sitä korjaa. Vastuuta siirrellään ja vältellään. Ja toivotaan, että vanhemmat ja muut aktiivit luovuttavat ja unohtavat koko asian, jotta Keljon koulu voidaan rauhassa jyrätä maan tasalle ja myydä tontti kerrostaloasunnoiksi. 

Paikalla on nyt korjattavissa oleva koulurakennus, joka olisi täynnä oppilaita, jos koulu vain olisi kunnossa. Nyt Keljoa ympäröivät koulut ovat täynnä.

Koulun korjaamattajättämispäätös on todella erikoinen mm. sen vuoksi, että vielä vuoden 2011 kouluverkkoselvityksessä Keljon koulu todettiin korjaamisen arvoiseksi ja ehdottomasti tarpeelliseksi. Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirastolle on tehty tästä hämärästä päätöksestä kantelu.

Koululakkautukset pännivät. Perikato.

Vaikka Hitlerissä ei ole mitään hauskaa, emmekä rinnasta mitään natsihallintoon, kuten videosta käy ilmi, tavoittavat Hitlerin tunnelmat tappion koittaessa jotain myös omistamme. Työtä on tehty paljon ja sydämellä, ilman suuria vaikutuksia. Koska video käynnistyy joka kerta sivun latautuessa, eikä toimintoa saa pois päältä, videon upotus on poistettu. Katso video täältä.
Huomautus 15.3.2014
Video uutisoitiin myös Keskisuomalaisessa, mikä toi blogiin huikean määrän kävijöitä. Toistaiseksi ainoa kommentti uutisessa paheksuu videota seuraavanlaisesti:

"On todella mautonta "huumoria" tällaiset vertaukset. On tainnut jäädä tekijöiltä ja vanhempainneuvostoilta Hitler-tietous hataralle pohjalle. Sentään koulujen lakkautus/siirto ei vie miljoonia ihmishenkiä, eikös siellä päinvastoin pelasteta ihmishenkiä kaasuilta. En ymmärrä lainkaan, miksi tällaista sketsipropagandaa saa tehdä ja levittää näilläkin palstoilla. Ällöttää." 

Siispä muutama lisäkommentti asiasta on paikallaan
Kyseessä ei ole virallinen vanhempainneuvoston hyväksymä kannanotto, vaan blogissa julkaistaan erilaisia yksittäisten tekijöiden kirjoituksia, kannanottoja ja videoita.

Tekijän Hitler-tietoisuus on kunnossa, eikä missään tapauksessa ole tarkoitus väheksyä historiaa tai verrata koulujen lakkautuksia natsi-Saksaan. Kyseessä olevan Perikato-elokuvan kohtaus on saanut niin monta uutta elämää sosiaalisessa mediassa, että siitä on muodostunut ns. meemi eli internet-ilmiö. Kohtausta on sen tunnelatauksen takia käytetty ilmaisemaan turhautumista tai kiukkua vähäisemmistäkin asioista, esimerkiksi siitä, ettei euron juustohampurilaisia myydä öisin. Tässä tapauksessa sodan häviämisen tunnelmat kuvasivat nyt aika hyvin vanhempainneuvoston tunteita pitkän ja turhan taistelun jälkeen.

Ainakin netin ilmiöitä tuntevalle katsojalle kohtaus on pikemminkin osa tätä uudempaa ilmaisukulttuuria kuin historiallinen vertaus. Tekijä pyytää anteeksi liikkumistaan hyvän maun rajoilla, mutta iloitsee siitä, että ilmaisukeino on toiminut kuten oli tarkoituskin: tunteiden purkajana ja yleisön huomion herättäjänä tärkeän asian suhteen.

Kävimme varkaissa: kouluverkkokysymys ei ratkaise kunnallistalouden ongelmia

Kirjoitus alla on sellaisenaan poimittu otakantaa.fi-palvelusta.

"Kouluverkkokysymys on kokonaisuutena kunnille pieni rakenteellinen säästökohde, eikä suinkaan ratkaisu kunnallistalouden perusongelmiin. "

NK 8.3.2014 16:13

Tätä asiaa on tutkittu ja siitä kirjoitettu hyvin mm täällä; http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=318

Koulun ja paikallisyhteisön suhde on asuinalueen merkittävin. Suomalaisen perusopetuksen alkuajoista asti perusperiaatteena on ollut, että koulut ovat lähellä oppilaitaan. Koulu on koko asuinalueen elinvoimaisuuden symboli ja sen sydän! Koulunsa menettäneissä kylissä on huomattu, että samalla on kadotettu suuri määrä sosiaalista pääomaa(Kalaoja & Pietarinen 2002). Pieni koulu integroi vanhemmat vahvemmin koulun arkielämään kuin suuri koulu, jolloin koulun ja kodin yhteistyö saa hyvän pohjan. (Peltonen 2002, 51–60.)
Esimerkiksi Pudasjärvellä kuuden koulun lakkauttaminen vuonna 2009 ei johtanut toivottuihin säästöihin, sillä oppilaiden kuljetus uuteen kouluun tuli oletettua kalliimmaksi. Henkilöstökuluissa säästettiin vajaat 100 000 euroa, mutta oppilaiden kyyditys kulutti 93 000 euroa. Sisäisiä vuokria maksettiin 77 000 euroa ennakoitua enemmän. (Iijokiseutu 8.3.2010; Pudasjärven koulutuslautakunnan pöytäkirja 3.3.2010). Lakkauttamisen aiheuttamia pitempiaikaisia talousvaikutuksia tai kerrannaisvaikutuksia on puolestaan vaikea laskea. Kouluverkkokysymys on kokonaisuutena kunnille pieni rakenteellinen säästökohde, eikä suinkaan ratkaisu kunnallistalouden perusongelmiin. Kouluverkon supistuksista tuleva säästö jää myös valtion osalta vähäiseksi.

Näyttää siltä, että kouluverkkoa on harvennettu ilman minkäänlaista arvokeskustelua. Lyhytnäköinen suunnittelu ja kuntien talousongelmien pikaratkaisuyritykset ovat huonoja tapoja vastata niinkin pitkäjänteisiin asioihin kuin kasvatus ja uusien sukupolvien koulutus. Olisi hyvä pohtia lapsen kasvua ja kasvatusta yleisemmin sekä sitä, millaisessa ympäristössä ja millaisissa puitteissa ihmisen on hyvä kasvaa ja oppia. Kouluverkon kehittämistyössä tulisi ottaa yhdeksi vaihtoehdoksi pienten kyläkoulujen säilyttäminen, jopa niiden lisääminen. Lakkauttaminen tulisi olla ensisijainen vaihtoehto vain silloin, kun koulun oppilasmäärän väheneminen on jatkuvaa, kun puutteellisten opiskeluolosuhteiden korjaaminen vaatii huomattavia investointeja, ja kun koulun jatkolla ei ole hajanaiselle kyläyhteisölle juurikaan merkitystä.

Koulun lakkauttamista pohdittaessa pitäisi ottaa huomioon koulun historia sekä ainutlaatuinen maaseutukouluverkoston erityispiirteet ja tulevaisuudennäkymät. Kantaa olisi otettava ihmisen hyvinvointiin kokonaisuudessaan ja nähtävä kouluun liittyvä laajempi kulttuurinen konteksti. Pienten koulujen verkostoa ei saisi tuhota lyhytnäköisellä koulutuspoliittisella ja taloudellisella suunnittelulla. (Linnilä, 1996.) Kyläkoulujen lopettaminen jouduttaa maaseudun elämän alasajoa. Koulun lakkauttaminen vähentää kylän vetovoimaa, minkä seurauksena poismuutto voi lisääntyä ja tulomuutto vähentyä. Usein lakkautusta seuraakin kierre, jonka myötä muutkin kylällä olevat palvelut siirtyvät muualle tai ne lopetetaan. Näin ajateltuna kyläkoulu on sijoitus tulevaisuuteen, ei pelkkä menoerä.

Jos Suomen kouluverkko halutaan säilyttää toimivana ja lasten koulumatkojen pituus kohtuullisena, kyläkoulujen lakkauttamisen sijaan on kehitettävä niiden toimintaa. Tässä yhteistyö on avainasemassa. Muun muassa Purokuru (1997) on pohtinut menestyvän kyläkoulun strategioita. Koulurakennuksen ja ympäröivän yhteisön välisiä säikeitä on tarpeen ylläpitää ja vahvistaa toistuvasti molempiin suuntiin. Yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi päiväkoti, harrastusseurat, vanhemmat, kylän yritykset ja maatilat, seurakunta, paikallisyhdistykset, entiset oppilaat ja muut koulut. Esimerkiksi kielten tai musiikin opetuksessa voitaisiin tehdä yhteistyötä, jolloin opettaja voi käydä useammalla koululla opettamassa. Myös kansainväliset kontaktit voivat elävöittää koulutyötä.

https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Selaa_hankkeita/Jyvaskylan_kaupungin_paivakoti-_ja_kouluverkko_2014-2025/Kommentointi_verkossa_ja_virallinen_pala%2827849%29?threadId=8555

Keljon koulun pompottelua

Tässä pikakatsaus Keljon koulun tilanteeseen:

• 2001: Keljon koulua ollaan lakkauttamassa. Aie kaatuu.

• 2011: Kouluverkkoselvityksen mukaan koulu tullaan peruskorjaamaan vuosina 2014-15. Keljon koulu nähdään siis tarpeelliseksi ja korjaamisen arvoiseksi.

• 2012: Andersson, Koivisto ja Leisimo päättävät pudottaa koulun peruskorjauslistalta. 

• tammikuu 2013: Keljon koululaiset siirtyvät korjaamattomuudesta johtuvien sisäilmaongelmien takia evakkoon Salmirantaan. Lakkauttamishuhut alkavat.

• kesä 2013: Vanhempainyhdistys alkaa koota tietoja ja jäsennellä ajatuksiaan tähän blogiin.

• syksy 2013: Tulevien oppilaiden kerrotaan mahdollisesti sijoittuvan Norssiin.

• tammikuu 2014: Tulevien oppilaiden kerrotaan sijoittuvan sittenkin Keljon kouluun Salmirantaan.

• helmikuu 2014: Kouluverkkoselvitysluonnoksessa esitetään Keljon koulun sijoittumista Kilpiseen vuoden 2015 alusta.

• maaliskuu 2014: Opetusjohtaja Leisimo arvioi, että Keljon alueen oppilaat tullaan sijoittamaan Tikkaan ja Norssiin. Myöhemmin kaupungin omaan käyttöön on tulossa myös Kilpisen koulun siipi, mutta sen käyttöönotto ajoittuu parin vuoden päähän.

• maaliskuu 2014: Kerrotaan, ettei Keljoon tule ollenkaan ensimmäistä luokkaa. Norssissa arvellaan, etteivät kaikki hakijat mahdu sinne.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

• Kirjallisen palautteen antaminen otakantaa.fi-sivustolla päättyy 9.3.2014.
• Luonnos esitellään maaliskuun aikana mm. varhaiskasvatuksen asiakasraadille sekä nuorisovaltuustolle, ja valmistelijoiden kanssa sovittaessa on mahdollsuus myös alueellisiin tilaisuuksiin.
• Sivistyslautakunta saa valmistelutilanteesta tilannekatsauksen 19.3., jonka jälkeen viranhaltijat valmistelevat päätösesityksen sivistyslautakunnan kokoukseen 16.4.2014.

Sivistyslautakunnan jäsenet: uskaltakaa vaatia Keljon koulun peruskorjaamista ja alakoulun säilymistä Keljossa!!

Keljon kouluun ei sittenkään eppuluokkaa??!!

Kirjoitus www.otakantaa.fi-sivustolla:


Keljon koulun toiminta on siirtymässä Kilpisen koulun tiloihin ja siihen asti toiminta jatkuu Salmirannan väistötiloissa. Näin meille on kerrottu. Meille on myös kerrottu, että Keljoon/Salmirantaan sijoitetaan viime vuoden tapaan myös tulevat eppuluokkalaiset. 

Meille alueen vanhemmille tämä tieto ja lupaus on ollut huojennus suuren epäselvyyden keskellä. Koulun toiminta jatkuu, vaikka ympäristö vaihtuukin.

Sain kuitenkin juuri tietää Keljon koulun rehtorilta, että sivistystoimi on päättänyt, että Keljon kouluun ei sittenkään eppuluokkaa tule. Keljoon hakeneiden eppuluokkalaisten määrä (10 kpl) jäi niin pieneksi, joten uudet eput ohjataan alueen muihin kouluihin.

Tämä tarkoittaisi sitä, että lapsistani kaksi vanhinta jatkaa tutussa sosiaalisessa ympäristössä (Keljon koulu) ja nuorimmainen aloittaisi opinpolkunsa fyysisesti ja sosiaalisesti täysin uudessa ympäristössä. Lapseni eivät ole ainoa sisarusparvi, joita tämä sama kohtalo koskettaa. 

Useamman kerran Keljo-prosessin aikana on päättäjiltä kuultu vakuutteluja siitä, että Keljon koulun oppilaat, mukaanlukien tulevat, pidetään yhtenä joukkona. 

Olen ollut pettynyt kaupungin toimintaan Keljon koulun asiassa jo pitkään. Nyt olen ensimmäistä kertaa vihainen. Koulun ylläpito Keljossa on kaupungin mukaan ylivoimaisen kallista. Periaatteessa tämän voi vielä ymmärtää, jos hyväksyy sen tosiasian, että samalla potkitaan päähän syyttömiä lapsia. 

Sen sijaan näiden tulevien eppuluokkalaisten suhteen kaupunki on toimimassa tavalla, joka ylittää kaiken ymmärryksen. Todetaan kylmästi, että Keljoon ei ole riittävästi hakijoita, joten sinne ei eppuluokkaa tule. Uskallan väittää, että tulijoita olisi ollut enemmän, mikäli tieto siirrosta Kilpiseen olisi ollut vanhempien päätöstä helpottamassa. Vitkuttelu sai aikaan tilanteen, jossa vanhemmat ymmärrettävästi hakivat lapsiaan kouluihin, joiden toiminta on turvattu.

Kaupungin toimintatapa kuntalaisia kohtaan tässä asiassa osoittaa suurta välinpitämättömyyttä. Muutokset lienevät välttämättömiä, mutta niiden edellyttämien ratkaisujen aikaansaamiseksi käytetyt keinot ovat tällä kertaa erittäin kyseenalaisia.

Vähintä, mitä kaupunki voi tehdä, on tarjota lupaustensa mukaisesti mahdollisuus eppuluokan käymiseen myös Keljon koulussa. Se voi kylmän talousihmisen näkökulmasta olla liian kallista, mutta muuta moraalisesti kestävää ratkaisua ei asiassa ole.

Koulusäästöt tuovat kustannuksia ja syövät tulevaisuuden voitot

Kommentoitavana olevan koulu- ja päiväkotiselvitys linjaa kaupungin lasten varhaiskasvatus- ja koulupolkua pariksikymmeneksi vuodeksi. Selvitysluonnos ja sitä edeltäneet keskustelut ovat osoittaneet, että kaupunkimme mittaa koulujen arvoa yksituumaisesti kiinteistökustannuksilla ja toimii tässäkin perin häilyväisesti, mitä osoittaa mm. toiminta Keljon koulun suhteen.

Koulu oli lakkautusuhan alla jo 2000-luvun alussa. Edellisessä kouluverkkoselvityksessä (2011) se oli katsottu peruskorjauksen arvoiseksi 2014-2015, mutta pudotettiin virkamiespäätöksellä investointilistalta. 2013 oppilaat joutuivat kiireesti väistötiloihin Salmirantaan. 2013 oppilaat joutuivat kiireesti väistötiloihin Salmirantaan. Ratkaisuksi esitettiin kiinteistöstä luopumista, oppilasrajojen siirtämistä ja Keljon koululaisten sijoittumista pääasiassa Normaalikouluun. Tämä ei kuitenkaan onnistunut ja uusien ekaluokkalaisten kerrottiin sittenkin aloittavan syksyllä 2014 Salmirannan väistötiloissa. Nyt huhu kertoo, että koulutulokkaiden määrä on pudonnut niin pieneksi, ettei ekaluokkaa tule ja kukaan ei tunnu tietävän tai kertovan, missä lapset koulunsa syksyllä aloittavat.

Nurinkurista on jo pelkästään se, että koulusta luopumisen pohjana on korjaustarve: eikö päätöksiä pitäisi tehdä pitkäjänteisesti sen pohjalta, missä koulua tarvitaan? Keljon koulun oppilasmäärä oli n. 180-200 ennen väistöön joutumista. Koulu sijaitsee alueella, jonka väkiluku ei ainakaan ole vähenemässä ja koululle johtavat turvalliset kävelyreitit. Lähimmät alakoulut ovat usean kilometrin päässä alueilla, joilla oppilaspaikoista on ja tulee olemaan pulaa. Koulukiinteistöllä on kulttuurihistoriallista arvoa ja Keski-Suomen museo suosittaa sen säilyttämistä opetuskäytössä. Koulu on palvellut myös alueen ainoana harrastus- ja liikuntapaikkana: sen pihasta löytyivät Keljon kaupunginosan ainoat kiipeilytelineet, koulun jäällä on jokaisena talvi-iltana luistelijoita ja koululla järjestettiin ennen myös ohjattua liikuntaa. Suunnitelma tehdä Kilpisen koulusta yhtenäiskoulu vaikuttaa jo tässä vaiheessa ongelmalliselta: kiinteistön kunto ei ole kehuttava, yläkoulupaikoista kerrotaan tulevan pulaa ja koulumatka Keljosta ei etenkään pikkukoululaisille ole turvallinen pitkin Länsi-Päijänteentien kevyenliikenteen väylää, jolla kiitävät pyöräilijät ja pärisevät mopot.

Kyse ei kuitenkaan ole vain Keljon koulun tilanteesta, vaan laajemmasta asiasta: siitä, miten suuri nähdään kauniina ja tehokkaana ja pientä ja paikallista ylenkatsotaan resurssihukkana. Koulujen kohdalla asia ei suinkaan ole yksiselitteinen. Yleisesti ottaen kustannukset oppilasta kohti seuraavat U:n muotoista käyrää: pienimmät kouluyksiköt ovat toki kalliimpia per oppilas ja kustannukset laskevat yksikkökoon kasvaessa tiettyyn pisteeseen saakka, mutta alkavat nousta sen jälkeen. Todelliset kustannukset ja säästöt eivät myöskään ole laskettavissa yksiselitteisesti tilavuokrina, neliöinä ja henkilötyövuosina. Esimerkiksi Kathleen Cotton (1996) kävi läpi 103 artikkelia ja tutkimusta jotka liittyivät koulun kokoon ja sen vaikutukseen erilaisiin mittareihin, kuten oppilaiden suorituksiin, sosiaalisiin ongelmiin, minäkäsitykseen ja yhteisöllisyyden tunteeseen. Hän toteaa pienempien kouluyksiköiden olevan suuria parempia tai vähintään tasaveroisia useimmilla mittareilla. Esimerkiksi sosiaaliset ongelmat ovat vähäisempiä pienissä kouluissa, mikä merkitsee myös pienempää tuen tarvetta ja sitä kautta kustannusten pienenemistä. Pienempien kouluyksiköiden on todettu myös parantavan oppilaiden suoriutumista koulunkäynnistä. Ei voida siis yksiselitteisesti todeta, että koulukoon kasvattaminen toisi säästöjä kaupungille edes tässä hetkessä.

Tulevaisuuteen katsottaessa tilanne muuttuu vielä vaikeammaksi hahmottaa. Kasvatuksen ja oppimisen ammattilaiset tuntevat jo yhteisöön kuulumisen tunteen merkityksen kasvulle ja kehitykselle. Pitkittäistutkimuksessa, jossa arvioitiin nuorten terveyttä, todettiin pienemmän koulukoon vaikuttavan positiivisesti kuulumisen tunteeseen, jolla taas havaittiin olevan suoria vaikutuksia nuorten terveyteen: se näkyi päihteiden käytön, väkivallan ja varhaisten seksikokemusten vähäisyytenä (Neely, Nonnemaker & Blum 2009). Tämäkin amerikkalaistutkimus osoittaa, ettei koulujen kannattavuutta voi mitata vain sivistystoimen budjetilla. Kun vielä tiedetään, että koulutukseen satsaaminen on tärkeimpiä investointeja talouden kasvuun, etenkin aikana, jolloin suuri osa tuotannosta alkaa olla aineetonta ja perustuu ihmisen henkiseen pääomaan, voi vain ihmetellä sivistyskaupunki Jyväskylän sokeaa tapaa arvioida säästöjä ja unohtaa tuotot.

Ongelma on toki Jyväskylää laajempi: lapsiasianvaltuutetun lausunnossa vuodelta 2012 ilmaistaan huoli siitä, että erot oppimistuloksissa ja lasten terveydessä ja hyvinvoinnissa ovat kasvussa. Tärkeimpänä pohjana lasten hyvinvoinnille, joka on myös oppimisen ja motivaation edellytys, pidetään tukiverkostoa ja perhettä. 180 oppilaan koulussa lapset tuntevat toisensa yli luokkarajojen ja vanhemmat ovat toisilleen tuttuja. Yhteisön tiiviys ja voima näkyy ulospäin siinä, miten vanhemmat ja oppilaat ovat toimineet koulunsa puolesta, mutta yhteisön sisällä se näkyy vanhempien ja lasten tiiviinä suhteina, yhteisinä kasvatuskeskusteluina ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja lasten kasvun tukemiseksi. Tällaisestakin ilmaisesta ja vahvasta tukiverkostosta kaupunki on valmis luopumaan.

Koulupäätökset ovat poliittisia arvovalintoja, joiden on todettu vaikuttavan myös talouteen. Ilmastopolitiikassa arvioidaan vaikutuksia kymmenien vuosien päähän, mutta koulutuksen kehittämisessä katse on lähitulevaisuudessa, vaikka todelliset vaikutukset kantavat kymmeniä vuosia eteenpäin. Tulevilta sukupolvilta varastamisen on loputtava, mutta heihin sijoittamisen tulisi olla itsestäänselvyys.

Ilona L.

Sivistyskaupunki karsii (ja kärsii?)

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin Keskisuomalaisessa 25.2. hieman lyhennettynä. Tässä alkuperäinen teksti.

Mitä seuraa, kun lauma sikariportaan virkamiehiä päästetään kehittämään sivistyskaupungin kouluverkkoa? Tämä on retorinen kysymys. Vastauksen voi kuitenkin luntata kaupungin tuoreesta selvityksestä: euro on koulutuksen ainoa mittari. Jos joku onneton muutti tänne päihdyttyään kaupunkistrategian hunajaisista kuiskauksista ­- aktiivinen sivistyskaupunki, jossa vallitsee sosiaalista oikeudenmukaisuutta toteuttava hyvinvointipolitiikka ja alueellisesti kattava palvelurakenne - kannattanee olla yhteydessä Mainonnan eettiseen neuvostoon.

Siihen nähden että kouluverkon kehittämisen ainoa tarkoitus on kulujen karsiminen, antaa se hämmästyttävän vähän informaatiota kulujen karsiutumisesta. Pöydälle on heitetty 2,5 miljoonan euron summa, joka kouluverkkoa löysentämällä vuosittain säästettäisiin. Luku perustuu siihen, että esim. joku pieni koulu sulkemalla säästettäisiin 100 000 rakennuksen vuokrakuluja ja toinen 100 000 opetuskuluja. Tämä pitäisikin paikkansa, mikäli maa nielisi koulun oppilaineen ja opettajineen.

Luulisi olevan aiheellista kysyä, mitkä on todellinen nettohyöty, kun vuokrat ovat kaupungin sisäisiä ja samalle oppilasmäärälle täytyy kuitenkin järjestää tilat ja opettajat jossain muualla? Tällaisia lukuja ei kuitenkaan ole edes laskettu, vaikka asiasta pitäisi tehdä päätös. Toinen huomattava piirre on riskien hallinnan puute. Keljon koulu on hyvä esimerkki siitä, miten käy kun rakennuksen kunnossapitoa laiminlyödään riittävän kauan. Tämän voi toki nähdä olevan johdonmukaista politiikkaa, koska kaupunki on pyrkinyt lakkauttamaan Keljoa jo vuosien ajan. Aikaisemmin koulu piti kuitenkin säilyttää, koska koulumatka Kilpiseen nähtiin liian vaarallisena. Ilmeisesti matkojen vaarallisuutta arvioikin tuolloin poliisi, nykyään kouluverkkoselvitystä valmistelevat virkamiehet?

Nyt esitetyssä mallissa Keljon oppilaat hajautettaisiin Kilpisen ja Pohjanlammen tuleviin suurkouluihin. Kumpikin rakennus on vanha ja korjauksen tarpeessa. Pohjanlammelle onkin jo peruskorjaus suunnitteilla, ja jokainen Kilpisen koulun nähnyt voi itse arvioida, kuinka todennäköistä on että rakennuksessa voidaan opiskella vuoteen 2025 saakka. 600 oppilasta ei noin vain siirretäkään Salmirantaan. Miten opetus sitten järjestetään ja mitä kustannuksia siitä aiheutuu?

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja perustelee kouluverkon leikkauksia sillä, että tulevilta sukupolvilta varastaminen on lopetettava. Tästä voivat varmasti kaikki olla samaa mieltä. Itse en keksi parempaa keinoa lapsiltamme varastamiseen kuin koulupalveluiden leikkaaminen – vieläpä perusteilla, jotka eivät kestä sen enempää pedagogista kuin taloudellistakaan tarkastelua.

Olli Saarikoski

Jyväskylä aikoo lakkauttaa kaikki pienet koulut ja päiväkodit

Tässä muutama poiminta Ylen jutusta, jonka voit lukea kokonaan täältä. Kommentit blogin ylläpitäjien.

Ensimmäisenä lakkautuslistalla on Saakosken koulu, josta kaupunki on luopumassa jo tänä syksynä. Ensi vuonna vuorossa on Keljon koulu. Lopetusuhan alla on yhteensä kuusi pientä koulua.

• Kuka haluaa rakentaa tontille, jonka lähellä ei ole mitään muita palveluita kuin marketit? Eikö Keski-Suomen museon lausunnolla ole todellakaan mitään arvoa?

Lähempänä vuotta 2025 on jo noin 300 oppilaspaikanvaje. Se edellyttää uuden yläkoulun rakentamista kantakaupungin alueelle.

• Mitä jos korjattaisiin Keljon koulu? Samalla koulua voisi myös laajentaa. 

Opetusjohtaja Eino Leisimon mukaan uudessa linjaratkaisussa puhutaan yhteensä seitsemästä kouluyksiköstä.

- Jos kaikki suunnitelmat toteutetaan, niin vuonna 2020 pelkästään kiinteistömenot olisivat nykytasoon verrattuna noin 1,7 miljoonaa euroa pienemmät. Mutta se on pelkästään kiinteistöjen osuus, arvioi Leisimo. 

• Onko lainkaan mietitty sitä, miten kiinteistömenoja saataisiin laskemaan? Kaupunkihan itse omistaa Tilapalvelut, jolle vuokraa maksetaan.

Kaavoituksen edetessä kaupunki investoi uusille alueille. Kaupunginosissa missä väestö tulee kymmenen vuoden aikana selvästi kasvamaan, rakennetaan uusia päiväkoti-koulu –yhdistelmiä.

• Miksi näitä rahoja ei voi ohjata jo olemassa olevan Keljon koulun saneeraukseen ja laajentamiseen? Päiväkoti-koulu -yhdistelmällä on tarvetta myös Keljossa. Koulu on keskeisellä paikalla ja alueella on paljon lapsia jo nyt. Myös yliopisto laajenee Keljon koulua kohti.

Yksikköjen suurentuessa ja keskittyessä koulukuljetukset tulevat Eino Leisimon mukaan lisääntymään väkisinkin.

-Toisaalta mitä vähemmän meillä on kiinteistöjä ylläpidettävänä niin sen halvempaa se on. Jos opetusta pystytään tehostamaan muodostamalla hiukan suurempia yksiköitä, niin syntyy säästöä. Toisaalta sitten kolukuljetuksia on lisättävä, pohtii Leisimo. 

• Ja toisaalta Jyväskylästä tulee tällä menolla niin epämiellyttävä paikka asua ja käydä koulua, että perheet muuttavat Etelä-Suomeen.

Tavoitteena on peruskorjata ja rakentaa uusia isompia päiväkoteja sekä lisätä yksityistä päivähoitoa.

•  Niin ainakin luvataan nyt. Aivan niin kuin Keljon koulun peruskorjaus aikoinaan  

Pikakommentteja kouluverkkoselvitykseen

Äkillisesti luettuna päiväkoti- ja kouluverkkoselvitysluonnos ei tarjoa uutisia. Se kuitenkin osoittaa, ettei kaupungilla ole ollut pätevää suunnitelmaa Keljon koulun varalle - liekö muidenkaan? Hyvässä muistissa ovat äkilliset suunnanmuutokset, jotka saavat suhtautumaan päätöksentekoprosesseihin hieman oudoksuen

• 2011 tehdyssä kouluverkkoselvityksessä Keljon koulun korjaaminen on katsottu tarpeelliseksi, sillä lähialueiden koulut ovat täynnä ja alueen väkiluku kasvaa hieman
• 2013 Keljon koulua uhkaa lakkautus, koska kiinteistö on päässyt huonoon kuntoon
• Oppilaiden arvellaan sijoittuvan Norssiin, Keltinmäkeen ja Tikkaan. Käy ilmi, että ahdasta ja täyttä on.
• 2014 Keljon kouluun voi ilmoittautua ensimmäiselle luokalle
• 2014 kouluverkkoselvitysluonnoksessa esitetään Keljon koulun sijoittumista Kilpiseen.

Siispä kouluverkkoselvitystyöryhmänkin mukaan Keljon koulu on ehdottoman tarpeellinen. (Kuka jossakin vaiheessa kuvitteli, ettei se olisi ja miksi? Kuka luuli, että 180 oppilasta voidaan noin vain ujuttaa naapurikouluihin?)

Onko Kilpinen vaihtoehto?

Seuraava kysymys onkin se, onko Kilpinen sijainniltaan turvallinen paikka Keljon lapsille.

Kouluverkkoselvityksessä kirjoitetaan:

 "Koulujen saavutettavuuden arvioidaan pysyvän lähes nykyisellään muutostoimenpiteiden myötä. Uudet kouluinvestoinnit sijoittuvat keskeisille väestönkasvun painopistealueille ja ovat uusien asuinalueiden kannalta pääosin hyvin saavutettavissa. 3 km säteellä alakoulusta asuu n. 90 % jyväkyläläisistä 7-12-vuotiaista nyt ja jatkossa. Alueellisesti tarkasteltuna muutokset voivat olla suurempia." 

Keljon koululaisten koulumatkoista on tehty selvitys v. 2001 kun koulua edellisen kerran uhkasi lakkauttaminen ja nyt jälleen 2013. Koulumatkaselvityksessä laskettiin, millaiseksi koulumatka muuttuisi jos Keljon oppilaat kulkisivat Kilpiseen. Koko koulumatkaselvitys on luettavissa täällä.

Koulumatka kasvaisi lähes jokaisella oppilaalla, keskimäärin 60%. Kilpiseen valtaosa oppilaista kulkisi Länsi-Päijänteentien kevyenliikenteen väylää pitkin. Liikenne on vilkasta, sillä väylä on pyöräilijöiden ja mopoilijoiden ahkerassa käytössä. Lisäksi osa oppilaista joutuisi ylittämään Länsi-Päijänteentien ja kadunylitykset lisääntyvät merkittävästi, kuten alemmasta kuviosta voi havaita. Reitti on varsinkin pienimmille koululaisille erittäin vaarallinen ja kaksi kilometirä kaupunkialueella on paljon.

Toinen seikka liittyy siihen, että Keski-Suomen museo suosittaa Keljon koulukiinteistön suojelemista ja säilyttämistä koulukäytössä. Mitä suunnitelmia kaupungilla on tontin ja kiinteistön suhteen, kun tämä koulu on jo toista kertaa lakkauttamisuhan alla?

Ilona L.

Kouluverkkoselvityksen luonnos on julkaistu: Keljon koulusta Kilpisen siipeen?

Kouluverkkoselvityksen luonnoksessa esitetään, että Keljon koulun tiloista luovutaan ja oppilaat sijoitetaan Kilpisen koulun siipeen ja Tikan kouluun vuonna 2015.

Koko luonnos luettavissa täällä: http://jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/66553_paivakoti_ja_kouluverkko_2014_2025_kommentointiluonnos.pdf

Kommentointi otakantaa.fi -palvelussa https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Selaa_hankkeita/Jyvaskylan_kaupungin_paivakoti-_ja_kouluverkko_2014-2025

Vertailun vuoksi: vuoteen 2020 ulottuva päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys (2011)

V. 2011 tarkistetussa kouluverkkoselvityksessä todetaan, että Keljon alueella on hieman liikaa oppilaspaikkoja, mutta lähialueet Keltinmäki-Mylyjärvi, Keljonkangas ja Kuokkala (Tikka) tulevat kärsimään eniten tilantarpeesta väkiluvun kasvaessa. Kaupungin alakouluikäisten lasten määrän arvellaan kasvavan 17% vuoteen 2020 mennessä. Tässä kouluverkkoselvityksessä on vielä linjattu Keljon koulun peruskorjaus vuosille 2014-15 ja haettu sillä ratkaisua lähialueiden tukalampaan tilanteeseen. Tätä selvitystä lukiessa herää kysymys, miten ihmeessä Keljon koulu edes putosi investointilistalta.

Poimintoja v. 2011 selvityksestä

Vuoden 2010 lopussa jyväskyläläisiä oli 130 816. Vuoden 2020 väestömääräksi ennakoidaan 141 620 asukasta, mikä tarkoittaa noin 8 %:n kasvua. Jyväskylän kaupungin 0–6-vuotiaiden määrän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2020 10 % ja 7–12-vuotiaiden 17 %. Myös 13-15 –vuotiaat huomioiden, peruskouluikäisten lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 1600-1700 oppilaalla. 

Alakouluissa eniten tilantarvetta arvioidaan syntyvät Kuokkalan, Keltinmäki- Myllyjärven, Huhtasuon ja Keljonkankaan alueilla.

Kuokkala: Koivulan viipale korvataan Pohjanlammen koulun laajennuksen yhteydessä v. 2014. Samalla huomioidaan Väinölän koulupolun muutos ja Kuokkalan yläkoulun tilanahtaus. Alueen oppilaspaikoissa on laskennallista vajetta. Jatkossa huomioidaan Keljon kouluun liittyvä mitoitus sekä Väinölän käyttöönotto v. 2014.

Keltinmäki-Myllyjärvi: Oppilaspaikoissa on hiukan laskennallista vajetta. Valkeamäen rakentamisen käynnistyessä on varauduttava pienten oppilaiden päiväkoti-koulun rakentamiseen noin v. 2016. Lähempänä vuotta 2020 on ennakoitava Valkeamäen – Keltinmäen alueelle uutta 3-9- luokkien yhtenäiskoulua. Samalla on huomioitava myös Kuohu-Vesanka -alueen koulupolut.

Keljo: Alueella on oppilaspaikkoja yli tarpeen, mutta Keljonkankaalla on paikkavajetta. Keljonkankaan koulun tilojen riittävyys arvioitava, kun Aapiskukko- viipaleesta luovutaan. Keljon koulun peruskorjauksen yhteydessä (v. 2014-2015) selvitetään suuralueen oppilasmäärät ja koulupolut.

 http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/48551

Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen luonnos kommentoitavaksi 20.2.-9.3.

Jyväskylän päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen 2014-2025 luonnos julkaistaan 20.2. kuntalaisten kommentoitavaksi ja keskusteltavaksi. Asia koskee koko kaupunkia, sillä selvitystyössä organisoidaan kaikkien oppilaiden koulupolut uudelleen. Kannattaa siis olla aktiivinen: kyseessä on monen perheen käytännön elämä ja lasten arki.

Selvitystyön eteneminen

Luonnos julkaistaan 20.2. kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.jyvaskyla.fi/opetus. Se esitellään kuntalaisille avoimessa keskustelutilaisuudessa samana iltana klo 18-20 kaupunginkirjastolla.

Luonnosta voi kommentoida yleisötilaisuuden ja mahdollisten alueellisten tilaisuuksien lisäksi myös otakantaa.fi -sivustolla ja lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjaamo@jkl.fi.

Kommentointimahdollisuus on 20.2.-9.3.2014.

Sivistyslautakunta saa valmistelutilanteesta tilannekatsauksen 16.3. ja viranhaltijat valmistelevat päätösesityksen sivistyslautakunnan kokoukseen 16.4.2014.

Lue lisää http://www.jyvaskyla.fi/opetus/uutinen/7/0/66424

Palvelulinjaukset ja talousarvio

Kouluverkkoselvityksen pohjana ovat valtuuston hyväksymät palvelulinjaukset ja talousarvioon kirjatut palveluverkkolinjaukset, joissa lukee perusopetuksen palveluverkoista seuraavasti

Perusopetus:Kouluverkkoa tiivistetään ottaen huomioon väestö- ja oppilasennusteet, kaavoitussuunnitelmat ja muut tarvittavat alueellisesti vaikuttavat tekijät. Koulujen mitoitukset tarkistetaan kiinteistökohtaisen mahtuvuustarkastelun avulla. Perusopetuksen oppilasvirrat ja kaikkien oppilaiden koulupolut organisoidaan uudelleen. Selvitetään Voionmaan lukion, Rajakadun kiinteistön (JAMK) ja Cygnaeuksen väistökiinteistöjen hyödyntäminen koulukäytössä. Karsitaan ja priorisoidaan investoinnit. Yksittäisiä toimipaikkoja koskevat hallinnolliset päätökset valmistellaan ja tuodaan päätöksentekoon kevään 2014 aikana.

Missä kuljemme kauan?

Kun Keljon koulu vuosi sitten tammikuussa rytäkällä muutti sisäilmaongelmien takia Salmirantaan, meillä täällä kahden koululaisen vanhempien olo oli helpottunut ja hämmentynyt. Sisäilma-altistusta ei halua kukaan. Toisaalta olo oli epätietoinen: mikä Keljon koulun kohtalo on? Kuinka kauan bussirallia kestää? Milloin tietoa saadaan? Onneksi meille luvattiin vastauksia, tosin vasta syksyllä lokakuussa.

Lokakuu tuli, vastauksia ei. Tai tuli epämääräisiä kaavailuja, jotka myöhemmin kumottiin. Moni tilanteeseen turhautunut siirsi jälkikasvunsa muualle. Siirto muihin kouluihin tuntui olleen myös päättäjien ajatuksissa, mutta tulevien eppujen kohtaloksi suunniteltu jako Norssiin ja Tikkaan ei sitten kuitenkaan toteutunut. Päättäjät olivat vihdoin ymmärtäneet, että koulullista oppilaita ei noin vain siirretäkään muualle. Keljon oppilaille ei siis lähikouluissa ole tilaa eikä koulun saneeraukseen saati uuteen kouluun kuulemma ole rahaa. Nyt käynnissä on laajempi kouluverkkoselvitys, joka etsii vastausta siihen, miten kaupungin kaikille alakoululaisille löytyisi pulpetti turvallisen matkan päästä kotoa. Odottelemme tuloksia.

Odotellessamme kaupunki lähestyi allekirjoittaneen kuopusta kirjeellä: edessä on ilmoittautuminen eppuluokalle. Kouluverkkoselvitys tuskin ehtii valmistua, ennen kuin on laitettava rakseja valintaruutuihin. Lienee silkkaa hulluutta ilmoittaa lastaan kouluun, jonka kohtalo on kysymysmerkki. Ekaluokkalaisen päivät pitenevät bussikyytien takia ja lakkautuspäätöstapauksessa edessä on koulun vaihto. Silti aion ilmoittaa kuopuksemme lähikouluun, Keljoon. Miksi ihmeessä?

Viime syksyn vanhempaintoimikunnan tapaamisessa Sirpa-rehtori onnistui välittämään sellaista viestiä, että minunkin kallistumiseni Tikan koulun suuntaan oikeni. Rehtorin mukaan huolimatta epävarmasta tulevaisuudesta ja huolimatta ahtaista tiloista Keljon koulun henkilökunta on käyttänyt voimansa perustehtäväänsä, lasten opettamiseen ja kasvattamiseen. Minun ei ollut vaikea uskoa. Kertaakaan omien koululaisteni kautta Keljon koulusta ei ole välittynyt tappiomielialaa tai luovuttamista. Lasten koulu rullaa: läksyjä tehdään ahkerasti, kotiin kannetaan hienoja kuvataiteen ja käsityön töitä, liikuntatunneilta tullaan posket punaisina. Minulle käy, että piilo-opetuksena tarjoillaan tulevaisuudenuskoa luovuttamisen ja murehtimisen sijaan. Olisinko itse samassa tilanteessa pystynyt samaan? Entä sinä?

Opettajan työtä voi tehdä monella tapaa. Myös koulussa vallitseva henki voi olla monenlainen, esimerkiksi kielteinen ja ongelmakeskeinen tai myönteinen ja ratkaisukeskeinen. Opettajat eivät voi loistavallakaan työpanoksellaan vaikuttaa työpaikkansa kohtaloon. Koulun henkeen sen sijaan voivat, ja Keljon koulussa on valittu ratkaisukeskeinen linja. Työt tehdään myönteisesti perusasioihin keskittyen niin hyvin kuin voidaan. Tulevaisuutta ei ainakaan lasten kuullen murehdita, koska siihen ei voida vaikuttaa. Meillä vanhemmilla sen sijaan on jonkinlaisia keinoja vaikuttaa. Vanhempainneuvosto hyvänä esimerkkinä on tehnyt valtavasti töitä lähikoulumme säilyttämisen eteen, suurkiitos siitä kaikille aktiivijäsenille. Myös me tulevien eppuluokkalaisten vanhemmat voimme ottaa kantaa lähikoulun tarpeellisuuden puolesta ilmoittamalla lapsemme Keljon kouluun.

Väistökoulurakennus ei ehkä ole paras ja kaunein, koulumatka ei ole lyhin ja kätevin, mutta henki on loistava eikä itse opetuksessa ole vikaa. Ainoa jättimäinen vika on siinä, että lähikoulu on siirretty kauas eikä paluusta vanhalle paikalle ole kuin toiveita. Fakta lienee kuitenkin se, että toiveita lähikoulun säilymisestä voi ylläpitää vain niin kauan, kuin kouluun on tulijoita. Ilman oppilaita koululla ei ole tulevaisuutta.

Toivottavasti alueemme lasten koulukysymykseen saadaan hyvä ja harkittu päätös.   Olennaista olisi päästä vastaamaan eppuluokkalaiselle tärkeään otsikon kysymykseen: Missä kuljemme kauan? Kuusi vuotta on pienelle pitkä aika.

 Eija Riippa

Viesti päättäjille marraskuussa 2013

Tämä viesti lähetetty seuraaville tahoille:

• Jyväskylän Kaupunginhallitukselle
• Jyväskylän Kaupunginvaltuustolle
• Sivistyslautakunnan jäsenille
• Opetustoimen virkamiehille
• Tilapalvelulle
• KSML
• HS
• YLE
• muita median edustajia

Arvoisa vastaanottaja,

alla tietoa Keljon koulun tilanteesta. Toivon mukaan ehditte perehtyä ja vaikka vastatakin meille joihin kysymyksiin. Mielellämme myös keskustelemme aiheesta, jos tarvetta ilmenee.

Liitteeksi: 

• Museoviraston raportti
• Blogiteksti http://keljonkoulunpuolesta.blogspot.fi/2013/11/saastot-tulevat-kaupungille-kalliiksi.html

Keljon koulu toimii tällä hetkellä Salmirannan väistökoulussa, jonka vuokra on noin 250 000 euroa vuodessa. Kuljetukset Salmirantaan maksavat noin 140 000 euroa vuodessa. Tyhjillään olevan Keljon koulurakennuksen ylläpito maksaa sekin useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Kaikki tämä menee väliaikaisratkaisun pyörittämiseen ja on siten poissa pysyvien ratkaisujen kehittämisestä ja toteuttamisesta. Ei kestä kauaakaan, kun Keljon koulun lakkauttamisella "säästetyt" rahat on tuhlattu oppilaiden kuljetuksiin ja tyhjän tilan vuokraan.

Kaupungin julkisuuteen annetun pyrkimyksen  mukaan "Siirretään kuluja pois seinistä ja keskitytään sisältöön ja opetuksen laatuun." Tämä ei todellakaan toteudu Keljon koulun kohdalla.

Viimeisimmän tiedon mukaan Keljon koulu jatkaa kokonaisuudessaan Salmirannassa syksyllä 2014. Kuitenkin monet perheet ovat kyllästyneet epätietoisuuteen ja etsivät lapsilleen toisen koulun. Tämä tarkoittaa "luonnotonta" oppilaiden ajelehtimista, joka vaikeuttaa opetustoimen työtä suunnittelua ajatellen. Ei liene järkevää, helppoa eikä ihan ilmaistakaan. Oppilasmäärällä Keljon koulun alasajoa voi perustella, sillä tulevaisuudessakin oppilaaksiottoalueella lapsia riittää.

Keski-Suomen museon lausunto Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta

Keljon koulurakennuksen ja tontin mahdollinen realisointi ei tule olemaan helppoa.  Tämäkin fakta on syytä huomioida, kun kaupungin tulevaisuutta hahmotellaan Keljon koulun osalta. Olemme pyytäneet Keski-Suomen museolta lausunnon Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta. Historiakatsauksen jälkeen lausunnossa sanotaan seuraavasti: 

"Rakennussuojelun näkökulmasta rakennusten alkuperäisen käytön jatkuminen ja siihen liittyvän kulttuuriperinnön vaaliminen olisi tärkeää rakennuksen elävän historian säilyttämiseksi. Rakennuksen käyttö on paras tapa rakennuksen säilyttämiseen. Alkuperäisen käyttötarkoituksen säilymisen myötä pystytään yleensä säilyttämään alkuperäiset tilakokonaisuudet. 

Keljon koulu on huolimatta vuosien varrrella tehdyistä muutoksista säilyttänyt rakennushistorialliset ominaispiirteensä. Eri aikakausien koulurakentamista edustavalla Keljon koulun rakennuskokonaisuudella on paikallinen sivistyshistoriallinen, henkilöhistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys. Sen maisemallinen merkitys alueen tunnusmerkkinä ja historiallisena elementtinä muilta osin uudistuneessa kaupunkimaisemassa tuo alueen historiaa eläväksi. 

Keski-Suomen museon näkemyksen mukaan Keljon koulun tonttia koskeva asemakaava on vanhentunut. Keljon koulun vanha osa tulee seuraavan asemakaavan muutoksen yhteydessä merkitä suojelumerkinnällä (sr) sekä varustaa siihen liittyvin asianmukaisin suojelumääräyksin."

Keljon koulun peruskorjaus

Jyväskylän Tilapalvelun arvio peruskorjauksen hinnasta on noin neljä miljoonaa euroa. Suuri summa, sen tietävät kaikki. Mutta huomionarvoista on, että rakennuksen purkaminen ja tontin realisointi ei liene suojelullisista syistä mahdollista. Tässä kohden pahinta rakennusten osalta on se, että rakennus on tyhjillään ja peruslämmöllä. Jos koulua ei vieläkään korjata, kuinka paljon sen remontointi maksaa muutaman vuoden kuluttua? 

Entäpä korjauksen todelliset vuosittaiset kulut? Oletetaan, että vanha osa peruskorjattaisiin ja uudisosa rakennettaisiin uudestaan. Kulut olisivat noin viisi miljoonaa euroa. Kerrallaan iso summa, mutta jos ajatellaan vaikka kymmentä vuotta, niin vuosittaiset käyttömenot voisivat olla noin 500 000 euroa. Kun verrataan niitä tämänhetkisiin kuluihin, summa ei tunnukaan niin suurelta - etenkin kun rahoille vastineena saadaan turvallinen ja terve lähikoulu kasvavalle lapsimäärälle. Samalla päästäisiin eroon paljon harmia aiheuttavista linja-autokuljetuksista, joiden ongelmakohdat lienevätkin jo tiedossanne. Lisäksi Keljon koulun remontti  ja uudisrakennuksen rakentaminen työllistäisivät. Korot ovat alhaalla ja lainanotto järkevää. Investointeja tulee jatkossakin, eikä tilanne helpotu tulevaisuudessa. Mitä kauemmin koulurakennus seisoo tyhjillään, sitä kalliimmaksi remontti tulee. Korostettakoon, että kaupungin olisi syytä päästä eroon Salmirannan väistökoulusta sekä tarpeettomista, kalliista ja inhimillistä vaivaa aiheuttavista, bussikuljetuksista. Nämä tämän hetkiset kuluerät kun vielä poistetaan, em. summa ei olisikaan tämänhetkistä tilannetta kovinkaan paljoa tukalampi taloudellisesti.

Kaupungille tuloja Voionmaan koulun tontin realisoinnista?

Voionmaan koulun tulevaisuus on vahvasti mukana kouluverkkouudistuksessa. Siihenkin liittyy kuitenkin ongelmia. On totta, että Voionmaan koulu on sijainniltaan mainio, mutta sijainnin puolesta se soveltuisi hyvin myös asuinkäyttöön. Voionmaan koulun paikalle mahtuisi useita kerrostaloja, ja Voionmaan koulun tontti on varmasti helpompi realisoida kuin suojeltavan Keljon koulun tontti. Tontista saatavat rahat tulisivat taas opetustoimen käyttöön. Onko asiaa tutkittu tältä kannalta?

Koulu on muutakin kuin koulu

Haluamme myös kiinnittää huomion lähipalveluluiden tärkeyteen. Koulun läheisyyden puolesta löytyy vahvoja perusteita. Meille on kerrottu esim. Voionmaan koulun mahdollisesta alakoululäytöstä. Kuinka mielekästä on kuljetella lapsia ympäri kaupunkia ja pitää täydellistä koulun paikkaa käyttökelvottomana? Entä ekologisuus kyyditysten suhteen? Ja lasten liikkuminen? Useat tahot ovat jo huolissaan lasten arkiliikkumisesta. Entä sitten, kun koulumatkatkin täytyy kulkea autoilla? Koulu on lisäksi muutakin kuin oppilaitos, ja asuinalueen kannalta lähikoulut ovat erittäin tärkeitä paikkoja. Voisiko Keljon koulua ajatella laajennettavan? Tulijoita terveeseen kouluun varmasti olisi, ja tontilla on tilaa. Lisäksi myös muut käyttäjät varmasti iloitsisivat mm. asianmukaisista liikuntatiloista. Tämä osaltaan pienentäisi kuluja ja lisäisi kuntalaisten aktiivisuutta kaikin tavoin.

Leikkaus onnistui, potilas kuoli.

Toki on hyvä syy olettaa, että tarkoitus onkin pitkittää kuntalaisten tukalaa oloa ja epätietoisuutta, joka johtaa oppilaskatoon Keljon koulun osalta. Tämän jälkeen "tyhjä" koulu onkin helppo lakkauttaa. Se fakta, että oppilasmäärä tulevaisuudessa kasvaa ja terveitä tiloja tarvitaan entistä enemmän, ei kuitenkaan poistu. Lisäksi jokin ratkaisu tyhjilleen jääneen rakennuksen suhteen on tehtävä. Niin kauan kuin laki velvoittaa peruspalveluiden järjestämiseen, on ne kuntalaisille taattava. Muutenkaan tuollainen selkärangaton "hiljainen päättäminen" ei ole kovinkaan arvostettavaa toimintaa.

Olemme tietoisia kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Emmekä halua asettaa vastakkain peruspalveluita ja niiden arvoa. Nähdäksemme kaupungin menoista on mahdollista löytää säästökohteita, jotka eivät entisestään heikennä mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden asemaa. Ja mitä tulee rakennusten peruskorjauksiin ja rakentamisiin, niin aina on vaihtoehtoja! Etenkin tällaisessa tilanteessa tulisi keskittyä toimivuuteen ja turvallisuuteen - ei niinkään koreaan kuoreen ja arkkitehtien ja konsulttien palkkioihin. Näistä jokainen varmaan löytää esimerkkejä lähimenneisyydestä.

Hyvät päättäjät, 

olette tekemässä tärkeitä päätöksiä. Sellaisia päätöksiä, joiden seurauksia pahimmassa tapauksessa siivoatte seuraavilla valtuustokausilla. Ei riitä, että Jyväskylä koreilee ulkomuodollaan. Kaupungin pitää olla kunnossa myös sisältä.

Antti Suora

Puheenjohtaja

Keljon koulun vanhempainneuvosto

Keski-Suomen museon lausunto Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta

Pyysimme Keski-Suomen museolta lausunnon Keljon koulun kulttuurihistoriallisesta arvosta.

Historiakatsauksen jälkeen lausunnossa sanotaan seuraavasti: 

"Rakennussuojelun näkökulmasta rakennusten alkuperäisen käytön jatkuminen ja siihen liittyvän kulttuuriperinnön vaaliminen olisi tärkeää rakennuksen elävän historian säilyttämiseksi. Rakennuksen käyttö on paras tapa rakennuksen säilyttämiseen. Alkuperäisen käyttötarkoituksen säilymisen myötä pystytään yleensä säilyttämään alkuperäiset tilakokonaisuudet. 

Keljon koulu on huolimatta vuosien varrrella tehdyistä muutoksista säilyttänyt rakennushistorialliset ominaispiirteensä. Eri aikakausien koulurakentamista edustavalla Keljon koulun rakennuskokonaisuudella on paikallinen sivistyshistoriallinen, henkilöhistoriallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys. Sen maisemallinen merkitys alueen tunnusmerkkinä ja historiallisena elementtinä muilta osin uudistuneessa kaupunkimaisemassa tuo alueen historiaa eläväksi. 

Keski-Suomen museon näkemyksen mukaan Keljon koulun tonttia koskeva asemakaava on vanhentunut. Keljon koulun vanha osa tulee seuraavan asemakaavan muutoksen yhteydessä merkitä suojelumerkinnällä (sr) sekä varustaa siihen liittyvin asianmukaisin suojelumääräyksin."


Lisäys 27.11. Kuuntele pätkä YLEn uutisista kohdasta 1:28  http://areena.yle.fi/radio/2071856

Säästöt tulevat kaupungille kalliiksi

Keljon kouluun kohdennetut säästöt ovat maksaneet kaupungille jo satoja tuhansia euroja, eikä loppua ole näköpiirissä. Kuinka tämä on mahdollista ja ovatko päätöksentekijät olleet oikealla tavalla informoituja?

Kuka teki päätöksen pudottaa Keljon koulu peruskorjauslistalta ja mitä seurauksia tällä päätöksellä lopulta oli? Asiaa tiedusteltaessa moni taho vaikeni, mutta lopulta opetusjohtaja Leisimo kertoi yleisötilaisuudessa, että päätöksen tekivät hän, apulaiskaupunginjohtaja Koivisto ja kaupunginjohtaja Andersson. Neuvottelu oli kutsuttu pikaisesti kokoon, koska investointilistaa piti kutistaa vuoden 2013 osalta ja kolmikko päätti vetää tässä kohtaa yli myös Keljon peruskorjauksen.

Asiassa ei tiettävästi konsultoitu Tilapalvelua tai ketään muutakaan asiasta laajasti perillä olevaa tahoa vaan ratkaisu tehtiin nopeasti, budjetti piti saada kasaan ja siinä piti pystyä näyttämään säästöjä tulevalle vuodelle. Keljon koulu oli kuitenkin odottanut peruskorjausta jo pitkään ja oli tiedossa, että siellä oli lisääntyviä sisäilmaongelmia. Näihin olisi aiotussa peruskorjauksessa puututtu. Rakennukset olivat muutenkin elinkaarensa siinä vaiheessa, että ne olisi väistämättä peruskorjattava.

Sittemmin on perusteltu, että koulun pudottamisen ko. listalta ovat hyväksyneet niin sivistyslautakunta kuin kaupunginvaltuustokin. Mutta olennainen kysymys kuuluukin, että ovatko poliittiset päättäjät olleet tietoisia tuon päätöksen todellisesta seuraamuksesta?

Itse asiassa tuo säästö aiheutti usean sadan tuhannen euron odottamattomat kustannukset, jotka jatkuvat usean vuoden ajan. Lisäksi se käynnisti dominoefektin oppilaiden sijoittelun osalta, jota selvitellään niin ikään vuosia. Kustannuksiin kuuluu viime hetken remontti Keljossa, jonka jälkeen tilasta jouduttiin kuitenkin luopumaan, sekä väistökoulun kuljetukset ja sittemmin tyhjänään seisovat koulurakennuksen ylläpitokulut vuosiksi eteenpäin.

Säästöstä muodostuikin hallitsematon kustannusryöppy.

Edellä kuvatun kolmikon menettely asettuu mielenkiintoiseen valoon. Jos he olisivat selvittäneet asiaa tarkemmin, olisivat he kenties ymmärtäneet, että listaa toisella tavalla priorisoimalla olisi tilanteelta voitu välttyä ja haetut säästöt olisivat voineet oikeasti toteutua – puhumattakaan siitä, että kaikelta inhimilliseltä kärsimykseltä olisi säästytty.

Jos he toisaalta ymmärsivät päätöksensä vaikutukset, kerrottiinko siitä selkeästi ja avoimesti päättäjille, että tällä päätöksellä tuomitsette Keljon koulun lakkautettavaksi, koska kiinteistön annetaan tietoisesti mennä pilalle. Ymmärtääkseni kyseisillä herroilla ei sentään tällaisia valtuuksia ole vaan laki säätää hyvin selkeästi miten koulun lakkauttaminen voidaan toteuttaa.

Oliko kyseessä siis hätäinen, hutiloitu, liian vähäisellä valmistelulla tehty päätös, jonka seurauksena säästöjen sijaan syntyikin vain kustannuksia vai oliko johdonmukaisesti ylitetty valtuudet ja harhaanjohdettu päättäjiä?

Sama kolmikko on nyt valmistelemassa koko kouluverkon uudistamista, rakentamassa jättiyksiköitä, koska muuta vaihtoehtoa ei ole ja muuhun ei ole varaa. Edellä kuvattuun historiaan viitaten en henkilökohtaisesti uskoisi sanaakaan mitä nämä herrat esittävät. Lisäksi jättilukioista on kuulunut jo hyvin kielteistä palautetta. Idea toimii kenties lukujen valossa, mutta laadukkaan koulutuksen se tuhoaa.

Keljon osalta vahinko on jo tapahtunut, mutta se on myös vielä korjattavissa. Jupakasta aiheutuu tällä hetkellä sivistystoimelle parinsadan tuhannen ylimääräiset kustannukset vuosittain. Peruskorjaus tai vaihtoehtoisesti kokonaan uusi koulurakennus saadaan viiden miljoonan investoinnilla, jonka vaikutus käyttötalousmenoissa on puoli miljoonaa vuosittain. Puhutaan siis lopulta vain 300 000 euron vuosittaisesta tarpeesta, jolla varmistetaan laajan ja lapsirikkaan alueen kouluhyvinvointi useaksi vuosikymmeneksi, sekä helpotetaan huomattavasti tulevien vuosien tilannetta koko kaupungin osalta, kun oppilasmäärät edelleen kasvavat.

Kyseinen rahoitus pitää tällä kertaa löytyä muualta kuin sivistystoimen budjettia leikkaamalla. Olisiko uuden aikakauden alku, jossa johtoportaan töppäyksiä ei maksatettaisi syyttömillä, vaan he kerrankin kantaisivat vastuunsa?

Voiko vastaavalla summalla koskaan saada enempää hyvää aikaiseksi?

Marko Filenius

Palaveri Tilapalvelun kanssa 1.11.2013

Tässä hajanaisia ajatuksia palaverista Jyväskylän Tilapalvelun kanssa. Palaverissa oli mukana kaksi Tilapalvelun edustajaa, aluerehtori ja seitsemän tavallista kuntalaista. Muut kokouksessa olleet: kommentoikaa sähköpostilla, jos tähän tekstiin on lisättävää tai korjattavaa.

• Ensi syksyn eppuluokkalaisten sijoittaminen Norssiin ei onnistukaan. Uudet eppuluokkalaiset menevät syksyllä linja-autolla Salmirantaan kuten muutkin Keljon koulun oppilaat.
• Keljon koulun eppuluokkalaiset siirtyvät Normaalikoulun oppilaaksiottoalueen piiriin mahdollisesti syksyllä 2015. 
• Kouluverkkouudistus on tavallaan pysähdyksissä siihen asti, kunnes Voionmaan lukion tilat vapautuvat.
• Jyväskylän Tilapalvelu on tutkinut ja kilpailuttanut viipalekouluja ja modulikouluratkaisuja: ne ovat kalliita ja viimeinen vaihtoehto.
• Tällä hetkellä Keljon koulun rakennuksia pidetään peruslämmöllä ja alueella käy silloin tällöin vartija. 
• Keljon koulua ei ole edelleenkään lakkautettu; opetus vain tapahtuu Salmirannan väistökoulussa. 
• Keljon koulun tontin tulevaisuudesta voidaan puhua vasta sen jälkeen, kun koulu on lakkautettu. 
• Jos joku oireilee Salmirannan tiloissa, Tilapalvelu haluaa tietää siitä. Salmirannan pitäisi kuitenkin olla terve tila. 
• Jos jollakulla on ylimääräiset viisi miljoonaa euroa, suunnilleen sillä summalla voisi rakentaa kokonaan uuden alakoulun Keljon koulun tontille. 
• Jos koulun peruskorjaukseen tai uuden koulun rakentamiseen sijoittaa järkevästi, hinta on vuositasolla paljon pienempi. Tällä hetkellä täysin turhaa rahaa menee kahden koulun (Keljo ja Salmiranta) vuokraan ja ylläpitoon sekä oppilaiden bussikuljetuksiin.

Oma teoriani on tämä: Muutama virkamies on keskenään keksinyt, että koska Keljon koulun oppilaaksiottoalueella ei juurikaan asu kaupunginvaltuuston jäseniä, nyt olisi hyvä hetki ajaa koulun toiminta alas ja aloittaa sillä, että koulu pudotetaan peruskorjauslistalta. Kun koulu ei ollut enää listalla, Tilapalvelu ei voinut asialle mitään, vaikka keskeisellä paikalla sijaitsevan alakoulun korjaaminen olisi ilman muuta ollut järkevää ja taloudellisesti kannattavaa. Koska koulun peruskorjausta oli siirretty jo vuosikymmen, sisäilmaongelmat kasvoivat niin suuriksi, että koko koulun oli lähdettävä evakkoon tammikuussa 2013. Tässä vaiheessa kukaan ei kehtaa myöntää, että päätös tiputtaa Keljon koulu peruskorjauslistalta oli hätiköity ja huono. Kaupungin taloustilanne on surkea ja valtuutetuilla on muitakin asioita mietittävänä, joten Keljon koulun masentavan tilanteen annetaan pysyä sellaisena kuin se nyt on.

Hanna Männikkölahti

Otteita talouden tasapainottamisohjelmasta

(Lisätietoja kaupungin sivuilla.)

Perusopetus 

• kaikki perusopetusikäisten koulupolut tarkennetaan uudelleen kouluverkon päivityksen yhteydessä 
• selvitetään Voionmaan lukion, Rajakadun kiinteistön (JAMK) ja Cygnaeuksen väistökiinteistöjen hyödyntämistä koulukäytössä 
• luovutaan pienistä kouluista (mm. Saakosken, Nyrölän, Muuratsalon ja Saarenmaan koulut) 
• luovutaan Keljon ja Pupuhuhdan kouluista ja karsitaan ko. investoinnit 
• Väinölän kouluhanketta ei toteuteta 

Varhaiskasvatus 

• koska päiväkoti-ikäisten 0-6-vuotiaiden määrä kasvaa ja tarvitaan n. 400 uutta päiväkotipaikkaa (Mutta kouluja voidaan huoletta lakkauttaa? Mihin kaupunki aikoo kadottaa nämä lapset siinä vaiheessa, kun on aika aloittaa koulu?)
• edellyttää 3-4 uutta päiväkotia, Eteläportin, Savulahden, Matinmäen päiväkoti-koulut --> siirretään kaavoituksen aikataulun mukaisesti 
• luovutaan lopuista pienistä yksiköistä / tilapäisistä vuokrahuoneistoista n. 10 kpl

Tätä on kysytty ennenkin, mutta jospa vihdoinkin saataisiin perusteltu vastaus seuraavaan kysymykseen: 

• Miten säästö koulun lakkauttamisesta todella syntyy ja millaisia lisäkuluja se tuo mukanaan? 

Keljossa on paikka koululle

Keskisuomalaisessa 14.10.2013 julkaistu mielipidekirjoitus: 

Keljossa on paikka koululle

Keljon koulu oli Jyväskylän kaupungin peruskorjauslistalla 12 vuotta, kunnes se syksyllä 2012 päätettiin jättää korjaamatta. Keljon asukkaat ovat siis turhaan odottaneet kiinteistön korjausta ja luottaneet koulutoiminnan jatkumiseen alueella. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan koulun nykyiset oppilaat tulevat käymään alakoulunsa loppuun Salmirannan väistökoulussa. On eri asia kulkea linja-autolla väistökouluun, kun tietää sen olevan väliaikaista, mutta Keljon koululaisilla se voi olla pysyvä tila seuraavat viisi vuotta. Todennäköisesti vanhemmat siirtävät lapsensa jo aikaisemmin muihin alakouluihin, jolloin kaupungin on helppo perustella opetuksen ennenaikaista loppumista myös Salmirannassa.

Keljon alueen lasten suunnitellaan siirtyvän ensi syksystä lähtien Normaalikoulun oppilaaksiottoalueen piiriin. Tämä tulee vaikuttamaan myös muiden kaupungin alakoululaisten lähikoulutilanteeseen, sillä nykyiseltä Norssin alueelta mennäänkin jatkossa Puistokouluun, ja Puistokouluun mahtumattomat oppilaat taas päätyvät jonnekin aivan muualle. Jos Keljon koulu lakkautetaan, koulumatkat pitenevät ja tulevat vaarallisemmiksi niin Keljon kuin keskustankin alakoululaisille. Kaupungin alakouluikäisten määrän arvioidaan kasvavan vuosittain noin 4 - 5 koululuokan verran. Tuo oppilasmäärä ei mahdu nykyisiinkään kouluihin ilman lisäkustannuksia, mutta Jyväskylässä aiotaan lakkauttaa keskeisellä paikalla olleen koulun toiminta kokonaan. Onko tässä mitään järkeä?

On aika herättää keskustelua siitä, millainen vuokranantaja antaa kiinteistön mennä käyttökelvottomaan kuntoon ja silti pyytää siitä kiskurihintaista vuokraa vuosien ajan. Miten kaupunki ja Tilapalvelu voivat vältellä vastuutaan ja antaa ainoaksi ratkaisuksi koulun sulkemisen ja 1,5 tuntia vuorokaudessa vievän bussirallin väistökouluun? Tuntuu uskomattomalta, ettei peruskorjausta ole suoritettu ajallaan ja että koulu halutaan lakkauttaa, vaikka alueen lapsiluku kasvaa koko ajan ja ympärillä olevien alueiden koulut ovat täynnä. Lisäksi on hämmentävää, että evakosta johtuvien bussikuljetusten maksumieheksi joutuukin sivistystoimi eikä tilanteesta vastuussa oleva Tilapalvelu. On nurinkurista, jos sivistystoimen on tyydyttävä siihen, että korjauksen kustannusarvion tehnyt Tilapalvelu sanelee radikaalit päätökset siitä, mikä koulu saa elää ja mikä ei. Mistä lähtien Tilapalvelulla on ollut valtuudet ohjata koulutuksen järjestämistä?

Keljon koulu on rauhallisella paikalla päättyvän kadun varrella. Sen tontti on täydellinen paikka koulutoiminnalle, ja parhaimmillaan terve koulurakennus palvelisi ilta- ja viikonloppukäytössä myös alueen muuta väestöä. Tilapalvelun ja Jyväskylän kaupungin on otettava vastuu laiminlyönneistään ja löytää vaihtoehto koulun lakkauttamiselle. Myös päättäjien on vaadittava tarkempia selvityksiä Keljon tilanteesta. Keskeisellä paikalla sijaitsevan alakoulun lakkauttaminen ei voi olla se järkevin säästökeino.

Hanna Männikkölahti